Kouluvaarin terveisiä elokuun viimeiseltä viikolta

 T älle viikolle tulikin kaksi kouluvaaripäivää: keskiviikko ja perjantai; ensi viikolla kun omat luennot osuvat sovittuihin päiviin. 

Keskiviikkona koulupäivä alkoi kello 8.15 ja päättyi klo 13.30. Perjantaipäivä oli klo 9 -13.30, ja kummassakin päässä jakotunnit.

 4.luokan isoja juttuja on oppia peruslaskutoimituksia. Juuri nyt trenaataan aika vaikeita vähennyslaskuja, joissa on osattava lainata. Jakoryhmät ovat tällöin todella hyvä satsaus. Ja samoin aikuisten määrä. Meitä oli parhaimmillan kolme jelppaamassa.

Klo 9.30 matikointi pantiin poikki, ja koko koulu siirtyi pihalle kiittämään Marjo- koulunkäynninohjaajaa vuosikymmenien työstä Lippajärveläislasten hyväksi. Musiikki soi. Kouluvaari sai hakea aikanaan palkkaamansa työntekijän tanssiin. Koko koulu tuli mukaan.

 

Enkun tunnilla opetellaan parhaillaan  koululaisten tavaroiden nimiä (esim. terotin, laukku...). Oppilailla on monipuoliset materiaalit. Kirjan tekstit kuulee natiivien ääntäminä. Esimerkiksi kolmen erilaisen ässän ääntäminen on ohjattu hyvin tarkasti. Ei ennen wanhaan :-) Osa luokasta opiskelee samaan aikaan kiinaa.

Sitten lounaalle ja katsomaan taas hauskoja Entä jos? - minivideoita.

Niinkuin matikkaakin, myös musiikkia oli molempina päivinä. Maanantaina heti aamulla, perjantaina juuri ennen pitkää välituntia. 4b:ssä on nyt käynnissä soittotaidon jakso. Opettelemme oikeita sormiotteita ja oikeanlaista kevyttä puhallusta. Keskiviikkona huippuhetket olivat treenit pihalla.  Perjantaina kerrattiin sisällä, ja moni alkaa tuottaa jo säveliä. Treenamme myös musiikkitietoa: kuuntelemme "kaiken maailman" musiikkia, jota oppilaat, joiden juuret ovat muualla, ovat ehdottaneet.Vihkoihin tallennettiin myös   sävelten nimiä ja niiden sijoittumista nuottiviivastolle.Tärkeät asiat tallennettiin vihkoon.

Oli Ihana ilma. Lapset ja valvojat  ulos kumpanakin päivänä. Perjantaina koko muu koulun väki kokoontui kouluravintolaan juhlimaan koulun-käynninohjaaja Marjon viimeistä työpäivää. Kauniita puheita, hauskoja lahjoja (mm. Marjolle tehty oma laulu), yhteislaulua ja rockia. Kahvia, kakkua, alkoholitonta kuohuviiniä ja valtavaa iloa ja kiitollisuutta.

Keskiviikkona oli myös suomen tunti. Nyt pidettiin luetun ymmärtämisharjoitus. Tekstiä sai lukea niin monta kertaa kuin halusi, ja sitten vastattiin kysymyksiin. Hienosti oppilaat keskittyivät ja vastasivat. Ilmapiiri oli niin kannustava: "Ei haittaa, jossei osaa."; Apua saa jos tarvitsee". Meitä oli  tunnilla kaksi apuria. Lisäksi erityisopettaja opasti ryhmää oppilaita omassa tilassaan. Ja aika riitti klassikkotehtäväänkin; värikynien teroittamiseen.

Perjantaina Suomea ei ollut. Päivän viimeinen tunti oli...

 

Monipuolista toimintaa: Läksyntarkastajat tsekkasivat ryhmän kirjat, ja opettaja laittoi Wilmaan viestin, jos ne oli unohdettu tehdä. Niinkuin on sovittu. 

Hyvin molemmat päivät menivät. Perjantaina toki jo osaa väsytti. Siihen auttoi liikuntaleikki. Tuolit pöydälle. Kamat reppuun. Ja kotiin. Kouluvaari tietysti vespalla. 

Nyt kun itselle on taas alkanut luentojakso yliopistolla opettajiksi opiskeleville, vakoilin samalla 4b-luokkaa, ja poimin ylös sattumanvaraisesti konkreetteja rutiineita, joita voi malliksi opetuksen suunnitteluun tarjota: 

A    Aamulla käydään päivän ohjelma läpi. Assertiivisuus; säännöistä pidetään kiinni.

E    Eheyttäminen. Samalla kun kuunnellaan musiikkia voidaan liikkua- myös utubessa ympäri maailmaa. Eriyttäminen. Nykyinen oppimateriaali tarjoaa hienoja tapoja antaa lisätehtäviä noheville oppilaille.

I    Itsetarkastuksen juuret ulottuvat ainakin INOOn. Matikankrjoissa on kivoja ideita, kuinka varmistuu, että on laskenut oikein. 

J    Järjestäjän tehtävät ovat osa klassista koulu yhteiskuntana-aatetta.

K    Kertaaminen, kisailu. ja kotiryhmä, Erityisesti vaikkapa musiikkitaitoen osalta vaatii toistoa, toistoa. Itsekin tykkään leikkimielisist kisoista. Oppilallle tuo turvaa oma kotiryhmä

L    Jos läksyjä annetaan, niiden tekemistä seurataan.

P    Päivän pääksi tsekataan, mitä seuraavalle kerralle pitää tehdä (esim. läksypassi, valokuva taululle kirjoitetuista tehtävistä)

T    Tauotus. Kun väsytään otetaan "pikkuvälitunti"

V    Vaihtelu on tärkeää. Ei liian kauaa yhtä asiaa.

Tässä muutama poiminta.  

Kiitoksia taas auroralaisille ja 4B-luokalle mukavas-ta koulupäivästä.  Nähdään taas !.  

Eläkeläinen on TOUR: Aikuisdidaktiikkaa

Upea torstaipäivä. Sain opettaa neljännen kerran ainedidaktiikkaa Helsingin yliopistolla aineenopettajiksi opiskeleville monen alan osaajille.

Aamulla oli elkun kannalta aikainen herätys. Bussi lähti klo 8.27. Ja juna Leppävaarasta heti.

Monen alan osaajille? Siksi, että tämä 12 opiskelijan ryhmä ei pätevöidy yhden, saman peruskoulussa tai lukiossa opetettavan oppiaineen aineen-opettajiksi, vaan heidän pääaineensa on melkein kaikilla kasvatustiede. Myös se, millaisissa tehtävissä he haluavat isoina toimia vaihtelee kovasti. Pääosalla on kokemusta varhaiskasvatuksesta, monella sijaisuuksista peruskoulussa. Mukana on myös tyyppejä, joilla on kokemusta amiksesta, kansalais-opistoista- ja myös  yritysten koulutustehtävistä sekä taidealan oppilaitoksista. Osalla maisteriopinnot ovat vaiheessa. Ainakin yksi on jo tohtori.

Kun ryhmä on näin heterogeeninen, ei ole ollut helppoa löytää kurssille vetäjäksi ainedidaktikkoa. Niinpä taas kerran nyt jo 70-vuotiasta  ylesdidaktiikan dinosaurusta on pyydetty  tuntiopettajaksi. Ja minähän olen tästä haasteesta jopa yli-innostunut

TÄNÄÄN alkoi siis  tuttu kolmeen kertaan hiottu PED0032 -luentokurssi, jossa on 18 opetustuntia. Nyt - toisen kerran  - minun pakettiini kuuluu myös 18 tuntia ryhmäharjoituksia.  Minulle se sopii.

Aamupäivällä oli kahden luentotunnin  paketti ja iltapäivällä kahden ryhmätunnin vastaava. Seuraavilla viikoilla luentoja on 4 tuntia kerran viikossa ja ryhmiä samoin. Koulutus tapahtui Siltavuodenpenkereellä pääosin Athena-rakennuksessa. Sielläkin sitä on saanut tehdä hommia vuosikausia. 

Toki oli  nostalginen olo. Mutta niin digilaitteet kuin kalusteetkin olivat vaihtuneet jo vuodessa. Ryhmätilassa oli kolmiopöytiä ja jopa luentotilassa nostettavia pöytiä ja tuoleja.

Sain kytkettyä Macin kiinni uuteen järjestelmään- vaikka oli pakko pyytää niin avuliaalta vaksilta apua monta kertaa ja monta kertaa perua avunpyyntö...

Väsyttääkin. Pitkähän neljän tunnin palkkapäivästä tulee bussi-junamatkoineen (about 8 tuntia).

Mutta hyvä oli mieli. Valittu leppoisa, joustava ja yhteis-toiminnallinen ote toimi. Hieno keskusteleva porukka.Tästä tulee hyvä juttu. Homma jatkuu neljä seuraavaa viikkoa. 

Hieno fiilis koko päivän. - vaikka joka kerta aina jännittää. Kalenterin mukaan tämä on viimeinen sinne sovittu keikka.  Nautiskellaan.

Martti Suosalon tähänastinen elämä

Sain joululahjaksi Norppa-tyttöreltä kirjan, joka kertoo näyttelijä Martti Suosalon about 60 ensimmäisestä elinvuodesta. Suosalo syntyi vuonna 1962. Ja elää täyttä elämää yhä.

Tarina on huikea. Ujosta, perässä vedettävästä pikkuveljestä kasvaa huikea näyttelijä ja perheenisä. 

Matka ei ole ollut aivan vaivaton. Lapsuuden rakastavan perheen sosiaaliasema paranee ja kotipaikka vaihtuu.  Kaverit jäivät- vaikka ei perään itketty.  Opettajia osuu kohdalle montaa lajia myös päänkolauttajia. Koulu ei maistunut. Tunneillä lähinnä hihitytti. Ehtoja tuli vuosi vuoden perään. Luokalle jäätiin. Lukio jäi kesken. Eikun pätkätöihin.

Onneksi oli jalkapallo ja teatteriharrastus. Ja onneksi teatterikouluun ei tarvittu valkolakkia. 

Sisään Suosalo pääsi kolmannella pyrkimyskerralla. Ja nimenomaan Jouko Turkan varsin radikaaliin teatterikouluun.  Ja nimenomaan Turkan suosikkina. Suu oli sopivasti sopivassa kohdassa auki."Pidä tuo!". Lempinimeksi Turkka antoi Suosalolle "Mykkä". Teatterikoulun lopputyönä  1986-87 oli Turkan ohjaama 7 veljestä tv-sarja. Raakaa duunia.

Koulun jälkeen oma näyttelijäidentiteetti löytyy ja kukoistaa pikku hiljaa.

Keikkoja oli eri teattereissa,  nurkissa asuttiin.  Ja sitten löytyi  teatterikoulu nro 2: Ryhmäteatteri.  Uranousu. Vuonna 1994 löytyi suuri rakkaus: Virpi. Sitten nurkista omaan kotiin. Omat lapset. Hyväpalkkaisia elokuvarooleja. Menestyneitä kiertueita ja vierailuesityksiä. Kiviä Taskussa-esityksiä yli 2o vuotta. Yhteinen oma yritys. Koronakriisi. Ylösnousemus.

Ja nyt: Sirkus Suosalo;  Paluu Shakespearen aikaisee kiertelevään näyttelijäseurueeseen, joka vie teatterin sinnekin, missä teatteritaloa ei ole, Ja hoitaa kaikki fyysisetkin hommat. Teltan roudaus ei ole mikään pikku juttu.  Mutta teltassa on vapaus näytellä täysillä täynnä oleville  katsomoille.  Intoa yhä palaen. Kirjassa sirkus oli vielä unelma. Nyt se on täyttä totta.

Klassista faabeleistä Suosalon tarina on oikean elämän Tuhkimotarina. Ryysyistä elämän rikkauksiin

Teos   herätti valtavasti ajatuksia ennen muuta taideyliopistojen pedagogiikasta ja näyttelijäntyön luonteesta. Niiden jäsentäminen vie aikaa. Siksi palaan näihin minulle antoisimpiin  teemoihin vähän  myöhemmin.

Kirjoittajasta

Johanna Venho (s. 1971)  on kirjoittanut tätä ennen kirjat mm. Sylvi Kekkosesta ja Tove Janssonista. Kehuja on tullut.

Oletan, että Suosalon elämänkerta on toimitettu haastattelujen pohjalta. Siinä kuuluu selvästi Suosalon oma ääni, mutta mukaan on otettu myös monien lapsuuden ja nuoruuden. kavereiden, työtovereiden ja myös oman puolison kehuvia kuvauksia töstä mestarinäyttelijästä. 

Kirjan rakenne on periaatteessa  kronologinen, mutta tekstissä tehdään aikaloikkia niin eteen- kuin taaksepäinkin. En moiti. Toistokin voi olla lähes 500-sivuisessa kirjassa ihan hyvä. 

Viiikoraportti 34

(+) Kivahkot kelit jatkuvat (-) Auto Veholla. Jännitti milloin pääsee kotiin. Pääsi. Alkoi kokousten suma. 

 Maanantai 19.8.

Pilvinen aamu. Kunnallis-järjestön kokouksen suunnittelua työvaliokunnan etäkokouksessa. Auton nouto ja piha-aidan lautojen mittailua. Päivällliseksi pakastepizzaa. No joo. Illalla valtuusto. Vara2 ei tarvittu.

Tiistai 20.8.

Eläke tilille. Kiva. Kestävä Espoo kokous peruttiin. Sopii. Ajeltiin Helsinkiin hakemaan nokkahuilut ja Hakaniemen torilta marjoja. Lounas syötiin Sellon kiinalaisessa. Nyt siellä oli tosi hyvää.

Keskiviikko 21.8.

Kouluvaaripäivä. Vallan mainiosti. Päivälliseksi herkullista kukkakaalikeittoa pekonisilpuilla. Illalla kasvun ja oppimisen lautakunnan syksyn ensimmäinen kokous klo 17.30-20. 

Torstai 22.8.

Marjut heitettiin Helsinkiin. Martti ajeli kotiin. Lounaaksi eilistä herkkua. Luokanopettajaliitto 50 vee. Etäkokous. Hyvää keskustelua. Rupesin kokoamaan dataa 70-luvun edunvalvonnasta. Hioin PED0032  dioja.

 Perjantai 23.8.

Ihanan hidas aamu. Aikaa naputella PED0032-dioja. Suomen Luokanopettajien kronikkaa. Aikaa tyhjentää mailia vanhoista monimielisesti lukemattomista posteista. Puolilta päiviltä asioille Tapiolaan. Lounas olisiko se Beef & Grillissä. Salaatti aivan upea. Myös pääruoka syötiin:-). Päikkärit. Sitten maila LO-50vee- kirjoittajaporukalle.

 Lauantai 24.8.

Ihan OK ilma. Sukelluksia taideyliopistojen pedago-giikkaan. Lounaaksi erilaista stroganoffia. Sitten - jälleen-  Helsinkiin SibeliusAkatemian kuoron esitykseen. Mukana kaksi ex-auroralaista. Oli pysäyttävä. Hautausmaan kautta kotiin. 

Sunnuntai 25.8.

Luvattiin hellepäivää. Höpsis. Lämmintä mutta tuulta. Ei tullut Oittaa-päivää. Lounaaksi ihanaa stroganoffia- onneksi sitä jäi eilisestä. Ruokalevot. Valmistautumista ensi viikkoon ja moniin projekteihin. Sain vihdoinki analysoitua Martti Suosalon kirjan (liittyy PED0032-luentoihin)

 

Sibelius-Akatemian kuoron huikea Selkie-esitys

MEILLÄ oli Marjutin kanssa mahdollisuus eilen päästä Sibelius-Akatemian kuoron Selkie-Hyljenainen esitykseen. Mukaan mahtui 50 katsojaa. 

Sibelius-Akatemiahan on klassinen taideoppilaitos, joka aloitti kouluttamaan musiikin taitelijoita jo vuonna 1882. Enpä ole vanhassa rakennuksessa käynytkään. Siihen liittyy kuitenkin nostalgiaa.  Oma isoisäni oli siellä aikanaan vararehtorima.

TÄNÄÄN Sibelius-Akatemia on osa Taideyliopistoa. Taideyliopisto syntyi vuonna 2013, kun Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistettiin.

Tänään taidealan tutkintojärjestelmä noudattaa Bolognan sopimusta kandeineen ja maistereineen. Gradukin tehdään. Sibelius-Akatemia järjestää myös nuorisokoulutusta ja avointa opetusta.

Selkie-esityksen toteutti Sibelius-Akatemian kuoro. Kuoron toiminta on vaapaehtoista ja avointa kaikkien aineryhmien opiskelijoille. Kuorossa on akatemian opiskelijoita, mutta myös aikuisia osaajia.

Selkie-Hyljenainen 

Selkie – Hyljenainen  pohjautuu  pohjoisten merten rannoilla kerrottuun vanhaan satuun. Yksinäinen kalastaja näkee yöllä kalliolla tanssivia hyljenaisia. Mies varastaa yhden nahkoista ja kiristää yhden hyljenaisista  puolisokseen. Hän  lupaa antaa nahan takaisin  seitsemän kesän  kuluttua. Parille syntyy poika, Ooruk. Poika  auttaa äitinsä pakenemaan takaisin mereen. 

Tämän sadun juonen sisään ja  rinnalle on rakennettu  tarina erään naisen tuskallisesta  avioerosta ja kamppailusta vakavan aivosairauden keskellä nykyajassa,

Sävellyksenä Selkiessä on 9 osaa. Teoksen on säveltänyt MuM  Tellu Turkka.  Sen on ohjannut ja koreografian on laatinut Tanssit.Maist. Päivi Järvinen.

Musiikki oli huikean komeaa,  kaikkea muuta kuin perinteistä laulua. Musiikki ei ollut vain säveliä. Siihen mahtui koko äänimaailman kirjo kuiskauksista jyristyksiin.

Päivi Järvinen on tehnyt  ns. liikkuvia  kuoroteoksia vuodesta  1997. Tässäkin esityksessä kuoro laulaa, liikkuu ja toimii yleisön joukossa,  sen ympärillä,  sisällä,  jaloissa  ja tilan seinillä.

Valo, pimeys, joka puolelta tulviva  ääni; puhe, itku, laulu, melu  loivat huikean lumoavan elämysmaailman. 

Komea juttu. Tosi taitava kuoro. Kiitos, Uma, kutsusta. Miten ihmeessä näin sävelletyn teoksen voikaan oppia? Harmi, että esityksiä oli vain kaksi ja ne menivät jo. 

 

Ben Furmanilta testattuja ratkaisuja koulutyön haasteisiin

Psykiatrian erikoislääkäri Ben  Furman on tukenut vuosikymmenien ajan meitä kasvattajia esittelemällä Suomessa ja maailmalla ratkaisu-keskeisiä työkaluja yksilöiden ja ryhmien ongelmiin. Niille on yhteistä  positiivisuus, ei ongelma- vaan taitokeskeisyys, ei syyllistämis- vaan ratkaisukeskeisyys. 

Katse suunnataan eteenpäin. Kuunnellaan. Puhutaan tahdikkaasti. Sanallistetaan tavoite ja taidon oppimisen hyöty. Lähdetään liikkeelle hyvästä. Tehdään suunnitelma. Osallistetaan. Sovitaan seuranta. Kannustetaan. Annetaan aikaa ja tukea. Huomataan edistys ja hyvä. Kiitetään ja palkitaan. 

Furmanilta on nyt ilmestynyt uusi teos, "lääkepaketti" koulutyön haasteisiin. Niitähän riittää.

Kirjassa esitellään  selkosuomeksi noin 50  käytännössä testattua työkalua, joiden avulla voi parantaa luokan ilmapiiriä, kehua ja tukea oppilaita, kasvattaa koulumotivaatiota, tarttua rikkomuksiin, puuttua kiusaamiseen, vähentää poissoloja ja myös  keskustella fiksusti vanhempien kanssa. Jo työkalujen nimet ovat innostavia:  Salaiset agentit-harjoitus,  positiivinen kantelu-harjoitus, Bestis ja esimerkiksi Suojakilpi...

On siinä, mistä valita itselle sopivia. 

Kirjaan liittyy myös maksutonta lisämateriaalia, joka löytyy verkosta: videoita, hyödyllisiä linkkejä, esimerkkitarinoita jne..Niihin pääsee kirjautumalla  Furmanin verkkokurssialustalle.

Kiitos! Vahva suositus.

Kouluvaarin terveisiä keskiviikkona 21.8.

 

 K omea aamu vespalla Lippajärvelle. 4B-luokka paikalla: oma ope ja yhtä  vaille kaikki oppilaat hyvällä tuulella.

Keskiviikkona koulupäivä alkoi kello 8.15.   Päivän ohjelma käytiin napakasti läpi. 

Musiikissa keskityttiin tänään taitoon kuunnella musiikkia- ja puhua siitä ja sen herättämistä tunteista. Nautimme Antonio Vivaldin "Kesä"-sävellyksestä kolmen eri version avulla. Seikkailimme netin avulla Vivaldin syntymäkaupungissa Venetsiassa.  Emma-oppilas oli käynyt siellä ja opasti meitä muita. Ei ole digi vain huono juttu. Stten tärkeät asiat muistiin musa-vihkoihin.

Oppilaat saavat pian useaksi viikoksi koululta lainaksi nokkahuilut. Aiomme opetella kaikki - myös me aikuiset- soittamaan  ainakin yksinkertaisia juttuja. Tällä tunnilla katsoimme videon, jossa annettiin perustietoa sekä puhalluksesta että sormiotteista. Vähän jännittää.

Kyllä tauko kelpasi. Aurinko paistoi, ja raikas ilma maistui. Niin hyväntuulisia ihmisiä kahvilla taukotilassa.  Koulumummikin. Talossa on monia taitavia musiikki-ihmisiä, ja saimme hyviä ideoita nokkisjaksoomme.   

Tauon jälkeen alkoi suomen tunti. Nyt pidettiin luetun ymmärtämisharjoitus. Tekstiä sai lukea niin monta kertaa kuin halusi, ja sitten vastattiin kysymyksiin. Hienosti oppilaat keskittyivät ja vastasivat. Ilmapiiri oli niin kannustava: "Ei haittaa, jossei osaa."; Apua saa jos tarvitsee". Meitä oli  tunnilla kaksi apuria. Lisäksi erityisopettaja opasti ryhmää oppilaita omassa tilassaan. Ja aika riitti klassikkotehtäväänkin; värikynien teroittamiseen.

Lounaaksi oli tänään kahdenlaista perunaruokaa  ja salaattia. Toinen oili TexMexperunapaistos. Toisen nimeä en muista. Makua oli molemmissa. Kun oltiin valmiita, pääsi luokkaan katsomaan vallan mainioita minivideoita (Mitä jos?).

 

Enkun tunnilla opeteltiin koululaisten tavaroiden nimiä (esim. terotin). Oppilailla on 4b:ssä omat kirjat ja tehtäväkirjat ja opella sen lisäksi emateriaalia. Sen avulla rikastetaan opetusta mm. lauluilla. Ja onhan se hienoa, että kirjan tekstit kuulee natiivien ääntäminä. Hyvä digi !!! Vielä ehdittiin harjoitella dialogia englanniksi - luokassa ja pihallakin.

Ihana ilma. Kouluvaarikin huilaili. Vespaa kun ei tarvinnut käydä siirtelemässä.

Päivän viimeinen tunti oli matematiikkaa. Monipuolista toimintaa: Päässälakuja. Isojen lukujen vähennyslaskua. Pareittain oppimispelejä.   

Niin se päivä meni. Hyvin. Opettaja kävi vielä läpi torstain ohjelman. Luvassa 2 tuntia liikuntaa. Juomapullot mukaan. Tuolit pöydälle. Kamat reppuun. Ja kotiin. Kouluvaari tietysti vespalla. 

Heti aamusta oli tosi kiva kuulla, että Auroraan on juuri perustettu  rehtorin päätöksellä oma pien-ryhmä muutamalle oppilaalle, jotka tarvitsevat paljon apua. Tapasin toisen opettajista, ja hän oli intoa täynnä. Vow.

Illalla oli kasvun ja oppimisen lautakunta. Muistutin siellä (pääluottamushenkilö ei päässyt kokoukseen)  espoolais-opettajien järjestön lähettämästä kutsusta poliitikoille tulla tutustumaan koulujen arkeen maanantaina 7.10.  Kerroin "todistajalausuntonani", kuinka hienoa työtä meidän kouluissa tehdään ja että kannattaa mennä nauttimaan siellä tänä syksynä hehkuvasta työnilosta. 

Kiitoksia taas auroralaisille ja 4B-luokalle mukavas-ta koulupäivästä.  Nähdään taas ensi viikolla.