OLEN niitä- enkä ole ainoa- joka on pitkään pohtinut, miksi ns. Uuden koulun liike 1900-luvun alussa epäonnistui yrityksessään musertaa ns. Wanha koulu.
Kirjallisuuden mukaan syyt voi tiivistää neljää: 1) Herbart-zilleriläinen metodi toimi riittävän hyvin ja 2) Helppoa, selkeää yhtenäistä vaihtoehtoa työtavaksi ei ollut. 3) Eri suuntaukset vetivät riitelyllään mattoa toistensa alta 4) 1930-luvulla uuden koulun ideologialta meni perusta, kun Euroopan arvomaailma koveni kohti kurin ja järjestyksen ihanteita.
ON totta, että ns. Uuden koulun liike oli hyvin hajanainen. Olen yrittänyt jäsentää noita itsessään upeita pyrkimyksiä jollain lailla systemaattiseen kuvausjärjestelmään.
Tänään heitän kommentoivaksi Uuden Koulun 3D-mallin, siis kolmiulotteisen mallin (x-y-z), joka näyttäisi auttavan. Päivitetty 8.4.
MALLI lähtee siitä, että tapoja järjestää opetusta voidaan jäsentää kolmen, muita progressiivisen pedagogiikan ulottuvuuksia tärkeämmän "ulottuvuuden" avulla.
Ensimmäinen ulottuvuus on (oppilaan roolin) passiivisuus- aktiivisuus. Kyse on työtavoista. Taustalla on siis ajatus siitä kumpi toimii: opettaja vai oppilas. Jos asteikko on 0-1-2-, niin pisteessä x=1, molemmat ovat aktiivisia (esim. opetuskeskustelu).
Toinen ulottuvuus liittyy mm. kasvatuspäärään, oppimäärään ja työtapoihin : Missä määrin se on ennalta sidottu, siis pakollinen. Jos asteikko on 0-1-2-, niin pisteessä y=2, oppilaalla on jonkin verran vapautta vaikuttaa opiseluunsa (esim. urakkatyössä tehtävien suoritusjärjestykseen).
Kolmas ulottuvuus liittyy työtapoihin: opiskellaanko asioita yksin vai yhdessä. Jos asteikko on 0-1-2-, niin pisteessä z=3, (lähes) kaikki tapahtuu yhdessä (esim. systemaattinen ryhmissä opiskelu).
KUUTIOSSA on 27 erilaista tapaa järjestää opetus. Wanhan opetuksen x-y-z-koodinaatit atsteikolla 0-1-2- olisivat 0-0-0. Arkinen perusopetus lienee pääosin ruudussa 1-1-1. Osa mahdollisista vaihtoehdoista saattaa olla loogisesti jopa mahdottomia.
Mallin koettelua
Tein muutaman "karttaharjoituksen". Joihinkin ruutuihin löysin helposti reformistisen suuntauksen/työtapaidean. Muut työtavat on boldattu harmaalla. Työ jatkuu...
0-0-0 = Wanhan ajan kouluopetus
0-0-1 = (esim. Tavallinen kysellen etenevä opetus, jossa tehdään välillä töitä pareittain)
0-0-2 = (Loogisesti mahdoton ruutu?Oppilaat yhdessä edellyttää myös oppilaiden aktiivisuutta)
1-0-0 = (esim. tiukka kasvatuskeskustelu)
1-0-1 = Aukusti Salon kokonaisopetus (havainto-opetuksineen)
1-0-2 = Makarenkon kollektiivikasvatus, kuoroluku, (myös esim. Opettaja johtaa luokan kuoroa),
2-0-0= (esim. Jälki-istunto, jossa oppilas tekee tehtäviä, "laiskanläksytuokio")
2-0-1= (esim. Perinteinen yhdysluokan hiljainen työ monisteen kanssa)
2-0-2 = Petersenin Jena-Plan (eri-ikäisten ryhmät), perinteinen ryhmätyö, (YTON palapeli-tekniikka)
0-1-0 = Suhomlinski, Korczak: Opettaja kertoo/lukee luokalle satua tai kertomusta
0-1-1 = (Loogisesti mahdoton ruutu?Oppilaat yhdessä edellyttää myös oppilaiden aktiivisuutta)
0-1-2 = (Loogisesti mahdoton ruutu?Oppilaat yhdessä edellyttää myös oppilaiden aktiivisuutta)
1-1-0= (Perinteinen soittotunti, yksityisopetustuokio vrt. TutorHouse),
1-1-1= Freinetin kirjapainokoulu, (PBL), Steinerin Waldorf-pedagogiikka, "Viikkourakka"
1-1-2 = Pedagoginen draama, Kerschensteinerin ideoima työkasvatus
2-1-0 = INO (itse neuvova opetus), ohjattu opetus, ohjelmoitu opetus, vapaa kirjoitustehtävä,
2-1-1= Dalton Plan: Eritasoiset tehtävät omatoimisesti, Joh. Käisin työkortit, Decrolyn ja Montessorin oppimispeli-opetus, Winnetka-Planin: Kurssiyksiköitten opettelu vapaassa tahdissa (Washburne) yhteiset tärkeät opinnot, Petersenin "group arbete"- alunperin- muistutti siis ns. hiljaista työtä, jossa autettiin toisia, käsityöaskartelu,Pekka Peuran noudattama työtapa),
2-1-2 = Pistetyöskentely, luontopolku rasteineen, Decrolyn yhteinen uurastus (pikku työtehtävät)
0-2-0= Opettaja lukee kirja, ja oppilaat saavat samalla touhuta muuta
0-2-1= (Loogisesti mahdoton ruutu?Oppilaat yhdessä edellyttää myös oppilaiden aktiivisuutta)
0-2-2= (Loogisesti mahdoton ruutu?Oppilaat yhdessä edellyttää myös oppilaiden aktiivisuutta)
1-2-0 = (Aristokraattinen kotiopetus)
1-2-1 = Illichin ehdottama kouluton koulu, Neillin terapiakeskustelu oppilaan kanssa
1-2-2 = Berthold Oton kotikoulu, Gaudigin opettajan ja oppilaiden vapaa keskustelu, draama-opettaja roolissa, Opettaja ja oppilaat keksivät yhdessä tarinaa
2-2-0 = Oppilas esittelee omaa harrastustaan toisille, oppilaiden vapaat tutkielmat,
2-2-1 = Tolstoin koulu, A.S. Neillin Summerhill, myös oppilaiden keksimät esitykset (Koskenniemi)
2-2-2 = Deweyn ja Kilpatrickin Projektimetodi, Winnetka-Planin lasten vapaa toiminta, vapaa leikki, YTON tutkiva ryhmä, Freinet, Korczak, Washburne: Sanomalehtien toimitus, oppilaiden vetämät kerhot, Reddien ja Petersenin juhla työtapana.
OLISIKO tällaiselle 3D-mallinen käyttöä? Kattaako se oleellisen? Ainakin se osoittaa sen rikkauden/hajanaisuuden, jolla uusi koulu suuntaa haki. Tämän analyysin pohjalta eniten osumia tuli soluun 2-1-1, jossa oppilaat tekevät aktiivisesti töitä yksin tai yhdessä - oman valintansa mukaan- ja heillä on vapautta valintoihin - vähintäänkin nopeuden suhteen. Tässä solussa lähdetään kuitenkin siitä, että opeteltavat asiat on ainakin ydinosiltaan etukäteen määritelty. Opettaja käyttää yhä tärkeää valtaa, joka rajaa vapautta. Työtä välittömästi ohjaavan opettajan sijassa ovat hänen laatimansa tai muualta ( esim. oppikirjasta) saadut työohjeet. Oppilaat voivat valita erilaisia tehtäviä ja edetä työssään edellytystensä mukaisesti.
Opettaja: antaa tehtäviä. ohjeita ja neuvoja, seuraa työtä., arvostelee tuloksia
Oppilaat: ehdottavat ja valitsevat tehtäviä, suorottavat niitä, pyytäät ja antavat neuvojak arvostelevat tuloksia.
Näin toimineet pedagogit ajautuivat kinoihin erittyisesti solun 2-2-1 pedagogien kanssa. Näissä kouluissa oppilaalla on (lähes) täydellinen vapaus opetella mitä halusivat.
Toinen kasautuma on solussa 2-2-2. Tässä solussa oppilailla on paljon vapautta suunnitella omaa toimintaansa on sitten kyseessä jonkin itselle tärkeän ongelman ratkaiseminen tai luokkajuhla.
Kirjallisuuden mukaan syyt voi tiivistää neljää: 1) Herbart-zilleriläinen metodi toimi riittävän hyvin ja 2) Helppoa, selkeää yhtenäistä vaihtoehtoa työtavaksi ei ollut. 3) Eri suuntaukset vetivät riitelyllään mattoa toistensa alta 4) 1930-luvulla uuden koulun ideologialta meni perusta, kun Euroopan arvomaailma koveni kohti kurin ja järjestyksen ihanteita.
ON totta, että ns. Uuden koulun liike oli hyvin hajanainen. Olen yrittänyt jäsentää noita itsessään upeita pyrkimyksiä jollain lailla systemaattiseen kuvausjärjestelmään.Tänään heitän kommentoivaksi Uuden Koulun 3D-mallin, siis kolmiulotteisen mallin (x-y-z), joka näyttäisi auttavan. Päivitetty 8.4.
MALLI lähtee siitä, että tapoja järjestää opetusta voidaan jäsentää kolmen, muita progressiivisen pedagogiikan ulottuvuuksia tärkeämmän "ulottuvuuden" avulla.
Ensimmäinen ulottuvuus on (oppilaan roolin) passiivisuus- aktiivisuus. Kyse on työtavoista. Taustalla on siis ajatus siitä kumpi toimii: opettaja vai oppilas. Jos asteikko on 0-1-2-, niin pisteessä x=1, molemmat ovat aktiivisia (esim. opetuskeskustelu).
Toinen ulottuvuus liittyy mm. kasvatuspäärään, oppimäärään ja työtapoihin : Missä määrin se on ennalta sidottu, siis pakollinen. Jos asteikko on 0-1-2-, niin pisteessä y=2, oppilaalla on jonkin verran vapautta vaikuttaa opiseluunsa (esim. urakkatyössä tehtävien suoritusjärjestykseen).
KUUTIOSSA on 27 erilaista tapaa järjestää opetus. Wanhan opetuksen x-y-z-koodinaatit atsteikolla 0-1-2- olisivat 0-0-0. Arkinen perusopetus lienee pääosin ruudussa 1-1-1. Osa mahdollisista vaihtoehdoista saattaa olla loogisesti jopa mahdottomia.
Mallin koettelua
Tein muutaman "karttaharjoituksen". Joihinkin ruutuihin löysin helposti reformistisen suuntauksen/työtapaidean. Muut työtavat on boldattu harmaalla. Työ jatkuu...
0-0-0 = Wanhan ajan kouluopetus
0-0-1 = (esim. Tavallinen kysellen etenevä opetus, jossa tehdään välillä töitä pareittain)
0-0-2 = (Loogisesti mahdoton ruutu?Oppilaat yhdessä edellyttää myös oppilaiden aktiivisuutta)
1-0-0 = (esim. tiukka kasvatuskeskustelu)
1-0-1 = Aukusti Salon kokonaisopetus (havainto-opetuksineen)
1-0-2 = Makarenkon kollektiivikasvatus, kuoroluku, (myös esim. Opettaja johtaa luokan kuoroa),
2-0-0= (esim. Jälki-istunto, jossa oppilas tekee tehtäviä, "laiskanläksytuokio")
2-0-1= (esim. Perinteinen yhdysluokan hiljainen työ monisteen kanssa)
2-0-2 = Petersenin Jena-Plan (eri-ikäisten ryhmät), perinteinen ryhmätyö, (YTON palapeli-tekniikka)
0-1-0 = Suhomlinski, Korczak: Opettaja kertoo/lukee luokalle satua tai kertomusta
0-1-1 = (Loogisesti mahdoton ruutu?Oppilaat yhdessä edellyttää myös oppilaiden aktiivisuutta)
0-1-2 = (Loogisesti mahdoton ruutu?Oppilaat yhdessä edellyttää myös oppilaiden aktiivisuutta)
1-1-0= (Perinteinen soittotunti, yksityisopetustuokio vrt. TutorHouse),
1-1-1= Freinetin kirjapainokoulu, (PBL), Steinerin Waldorf-pedagogiikka, "Viikkourakka"
1-1-2 = Pedagoginen draama, Kerschensteinerin ideoima työkasvatus
2-1-0 = INO (itse neuvova opetus), ohjattu opetus, ohjelmoitu opetus, vapaa kirjoitustehtävä,
2-1-1= Dalton Plan: Eritasoiset tehtävät omatoimisesti, Joh. Käisin työkortit, Decrolyn ja Montessorin oppimispeli-opetus, Winnetka-Planin: Kurssiyksiköitten opettelu vapaassa tahdissa (Washburne) yhteiset tärkeät opinnot, Petersenin "group arbete"- alunperin- muistutti siis ns. hiljaista työtä, jossa autettiin toisia, käsityöaskartelu,Pekka Peuran noudattama työtapa),
2-1-2 = Pistetyöskentely, luontopolku rasteineen, Decrolyn yhteinen uurastus (pikku työtehtävät)
0-2-0= Opettaja lukee kirja, ja oppilaat saavat samalla touhuta muuta
0-2-1= (Loogisesti mahdoton ruutu?Oppilaat yhdessä edellyttää myös oppilaiden aktiivisuutta)
0-2-2= (Loogisesti mahdoton ruutu?Oppilaat yhdessä edellyttää myös oppilaiden aktiivisuutta)
1-2-0 = (Aristokraattinen kotiopetus)
1-2-1 = Illichin ehdottama kouluton koulu, Neillin terapiakeskustelu oppilaan kanssa
1-2-2 = Berthold Oton kotikoulu, Gaudigin opettajan ja oppilaiden vapaa keskustelu, draama-opettaja roolissa, Opettaja ja oppilaat keksivät yhdessä tarinaa
2-2-0 = Oppilas esittelee omaa harrastustaan toisille, oppilaiden vapaat tutkielmat,
2-2-1 = Tolstoin koulu, A.S. Neillin Summerhill, myös oppilaiden keksimät esitykset (Koskenniemi)
2-2-2 = Deweyn ja Kilpatrickin Projektimetodi, Winnetka-Planin lasten vapaa toiminta, vapaa leikki, YTON tutkiva ryhmä, Freinet, Korczak, Washburne: Sanomalehtien toimitus, oppilaiden vetämät kerhot, Reddien ja Petersenin juhla työtapana.
OLISIKO tällaiselle 3D-mallinen käyttöä? Kattaako se oleellisen? Ainakin se osoittaa sen rikkauden/hajanaisuuden, jolla uusi koulu suuntaa haki. Tämän analyysin pohjalta eniten osumia tuli soluun 2-1-1, jossa oppilaat tekevät aktiivisesti töitä yksin tai yhdessä - oman valintansa mukaan- ja heillä on vapautta valintoihin - vähintäänkin nopeuden suhteen. Tässä solussa lähdetään kuitenkin siitä, että opeteltavat asiat on ainakin ydinosiltaan etukäteen määritelty. Opettaja käyttää yhä tärkeää valtaa, joka rajaa vapautta. Työtä välittömästi ohjaavan opettajan sijassa ovat hänen laatimansa tai muualta ( esim. oppikirjasta) saadut työohjeet. Oppilaat voivat valita erilaisia tehtäviä ja edetä työssään edellytystensä mukaisesti.
Opettaja: antaa tehtäviä. ohjeita ja neuvoja, seuraa työtä., arvostelee tuloksia
Oppilaat: ehdottavat ja valitsevat tehtäviä, suorottavat niitä, pyytäät ja antavat neuvojak arvostelevat tuloksia.
Toinen kasautuma on solussa 2-2-2. Tässä solussa oppilailla on paljon vapautta suunnitella omaa toimintaansa on sitten kyseessä jonkin itselle tärkeän ongelman ratkaiseminen tai luokkajuhla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti