Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

sunnuntaina, huhtikuuta 24, 2016

Espoolaisen yrittäjyyden juurilla

ESPOON perinneseura ry  järjesti tänään perinteisen kevätseminaarin. Teemana oli Yrittäjyys Espoossa.

MEILLÄ oli kaksi upeaa alustusta.
Esi kotiseutuneuvos Arja Salmi  vei kuulijat Leppävaaran yrityselämän juurille. Ja sitten kauklahtelainen yrittäjä Kai Halme kertoi Halmeen leipomon vaiheista vuodesta 1899 lähtien.  Molemmat olivat nähneet paljon vaivaa ja he olivat tehneet myös diaesitykset, jotka tulevat johtokunnan jäsenen Esko Uotilan laatimille perinneseuran nettisivuille (Tässä osoite: http://espoonperinneseura.net)

MINULLA oli yhdistyksen puheenjohtajana tehtävä avata seminaari, ja tein sen pohtimalla yrittäjyyden käsitettä about näin:

" Elämme aikaa, joilloin yrittäjyys-käsitteenä on kaikkien huulilla. Puhutaan yksinyrittäjistä, mikroyrittäjistä jopa pakkoyrittäjyydestä. Yrittäjä on vain pienelle joukolle riistäjäporvari. Yhä useammalle on se ainoa vaihtoehto maailmassa, jossa palkkatyö vähenee.

Pääosa suomalaisista työikäisistä  on edelleen palkanansaitsijoita. Yrittäjiä meillä on yli neljännesmiljoona. Yli 63 % yrittäjistä oli on yksinyrittäjiä.

Olen käsitteiden ystävä.  Mitä yrittäjyys ja yrittäminen oikein  tarkoittavat?  Hapuillaan ratkaisua ensin verbin yrittää avulla.

Arkikielessä - esim. koulussa- ajatellaan, että yrittäminen on ponnistelemaan ryhtymistä. Se on arvostettavaa, vaikka aina ei onnistu. "Yritä edes!", sanomme.

Entä, mitä  sanakirja sanoo tuosta sanasta? Sen synonyymejä ovat  koettaa,   kokea,  pyrkiä, kokeilla, tavoitella. Suomen etymologisen sanakirjan mukaan yrittää =   tavoittelee, pyrkii, koettaa. Taustalla on itäsuomalainen murresana yrkäillä = yritellä, meinata.

Yrittäminen on siis aloittamaan ryhtymistä ja ponnistelua -  mutta ei välttämättä onnistumista. Nykyään puhutaan riskinottamisesta.

Veijo Meren sanakirjan mukaan taustalla on ruotsin kielen sana yrka, joka tarkoottaa: vaatia kiihkeästi, haluta, harjoittaa, ponnistella. Meren mukaan muinaisskandinaaveilla sana yrki oli työ, ja siitä tuli sana yrke eli ammatti, elinkeino, toimi.

Suomen kirjakielessä sana yrittää on kuulema esiintynyt ensimmäisen kerran vuonna 1570 herra Martin maanlain suomennoksessa merkityksellä ”hätyyttää”.

Hmm. LÖYDÄMME siis ainakin muutaman tunnuspiirteen: on kyse aloittamisesta. On kyse työstä. On kyse ponnistelemisesta ilman varmuutta onnistumisesta.

Hapuillaan vielä vähän. Usein puhutaan erikseen  sisäisestä ja ulkoisesta yrittämisestä.
Sisäinen yrittäjyys on  luonteenpiirre. Se on oma-aloitteisuutta, sisukkuutta, riskinottoa. Se on halua huolehtia itse  itsestään,  taitoa huomata ympärillään mahdollisuuksia,  asettaa tavoitteita, suunnittella kokeilla  ja arvioida,  keksiä  ideoita ja testata  niitä, ratkaista ongelmia, säädellä omaa toimintaansa. Se on myös halua kohdata ihmisiä kunnioittavasti, ratkoa luovasti ristiriitoja, vaikuttaa ja viestiä  monipuolisesti sekä  johtaa innostavasti.

Ulkoinen yrittäminen on näkyvää toimintaa. Tuo yrittämisen liittyy  itsensä elättämiseen ja rahaan.  Kyse on taloudellisesta toiminnasta. Mutta riittääkö pelkkä elättäminen kattamaan käsitteen?  Ovatko kaikki, jotka yrittävät elättää itsensä yrittäjiä? Ei. Palkansaajat yrittävät elättää itsensä, mutta he eivät ole yrittäjiä.

Olisiko yrittäjyys sitä, että yrittää elättää itsensä ilman, että menee toiselle töihin? Että on itsellään töissä? Hmm.  Rikollinenkin olisi  tuon määritelmän perusteella  yrittäjä.

Herää uusi kysymys: Onko yrittäjän oltava töissä? Mitä töissä oleminen on? Mitä on työ? Onko rikoksen tekeminen työntekoa? Toisaalta moni voi tehdä töissä rikoksen. Teenkö työtä, jos elätän itseni itsenäisesti ostamalla ja myymällä osakkeita?

Säädökset tulevat tässä apuun. Katsotaanpa, mitä virallisesti asiasta sanotaan: Tilastokeskus antaa kaksi määritelmää: Näistä jälkimmäinen on parempi:
 ” Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Yrittäjä voi olla työnantajayrittäjä tai yksinäisyrittäjä, kuten ammatinharjoittaja tai freelancer.”
Tuo auttaa. Virallisissa teksteissä tuota kuvausta vielä täydennetään:

" Osakeyhtiössä toimiva henkilö, joka yksin tai perheensä kanssa omistaa vähintään puolet yrityksestä, luetaan yrittäjäksi. 
Yrittäjältä edellytetään, että hän  omistaa vähintään 50 % yrityksestä, jossa hän työskentelee. 
Yrittäjäksi lasketaan myös sellainen henkilö , joka työskentelyn lisäksi on yrityksessä johtavassa asemassa, ja omistaa 15 %:n yrityksestä. 
Yrittäjäksi lasketaan myös sellainen, joka työskentelee perheyrityksessä (perheenjäsenet  yhdessä omistavat vähintään 50 %).  
Yrittäjäksi lasketaan myös sellainen, joka työskentelyn lisäksi on perheyrityksessä johtavassa asemassa (henkilö yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 30 % yhtiöstä.)"

Olemme jo pitkällä. Ollaksen ulkoinen yrittäjä pitää siis (1) omistaa ja  (2) tehdä työtä - ja mielellään (3) johtaa.

Mitä yrittäjyys siis on?  Yrittäjyys on - näin summaan-   yrittäjälle tyyppillinen tapa (ks. sisäinen yrittäjyys)  toimia, niin että hän  elättää itseään toimimalla  omaan laskuun ja omalla vastuulla.  Hän (tai hänen perheensä) on  hänen työnantajansa.

Lisäksi: Yrittäjällä täytyy olla oma yritys. Yrityksellä täytyy olla nimi ja viranomaisten hyväksyntä.
Pimeä yrittäjä ei kai ole yrittäjä.


Ei kommentteja: