POIMIN raportista hänen vuosikirjan eri lukujen päätteeksi tekemänsä johtopäätökset/suositukset. ja kommentoin niitä vähän. Yhteensä niitä on 34.
1. Valtion ja kuntien säästötoimet voivat heikentää lasten kouluturvallisuutta sekä oppilaiden ja kou- lujen henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista. Sijaiskiellot ovat esimerkki kuntien toimista, jotka vaarantavat lapsen edun toteutumisen.
2. Suuremmilla paikkakunnilla koulut ovat eriytmässä muun muassa tiettyihin oppiaineisiin painottaviin opetusryhmiin oppilasvalintojen mukaan. Lähikouluperiaatetta on vahvistettava ja on pidettävä huolta julkisen rahoituksen tasapuolisesta kanavoitumisesta koulujen kesken. Perusopetuslain uudistamistarvetta on arvioitava ottaen huomioon 1990-luvulla laajennettu kouluvalinta.
3. Kouluverkkoa koskevien päätöksien yhteydessä on tehtävä lapsivaikutusten arviointi. Kouluverkkoa koskevat päätökset ovat vaikutuksiltaan hyvin moniulotteisia koskien muun muassa lapsen vertaissuhteita, lapsen fyysistä kuormittumista, perheen arkea ja lapsen asumisyhteisön toimintakult- tuuria. Asianmukaisesti tehdyssä lapsivaikutusten arvioinnissa kuullaan lapsia.
4. Opettajien täydennyskoulutuksesta on huolehdittava laadukkaasti ja pitkäjänteisesti.
5. Aluehallinnolle on säädettävä selkeämpi tehtävä tukea peruskouluja sen toiminnan ja opetuksen kehittämisessä ja arvioinnissa. ?
6. Perusopetuslain 32 §:ssä säädettävää oppilaan päivittäisen koulumatkan pituutta on rajattava lyhyemmäksi. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti 13 vuotta täyttäneiden oppilaiden koulumatkaan, joka voi kestää lain mukaan päivittäin kolme tuntia.
7. Oppimisvaikeuksia voidaan tunnistaa yhä kattaammin jo hyvin pienillä lapsilla. Syrjäytymisen ehkäisyssä esimerkiksi neurologisten arviointien tekeminen neuvoloissa ja tuen saaminen ongelmiin varhaiskasvatuksessa mahdollistavat lapsen kouluvalmiuksien vahvistamisen ja oppimisen tukemisen. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tuki on tehtävä kattavasti jokaisen lapsen kohdalla. Yhteistyötä neuvolan ja varhaiskasvatuksen välillä on vahvistettava oppimisvaikeuksien tun- nistamisessa ja tuen järjestämisessä. Neuvolan, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyönä on vahvistettava vanhempien taitoa tukea lapsensa oppimista.
8. Lapsen subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen on palautettava, mikä tukee erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten kasvua, kehitystä ja oppimista.
9. Valtion on mahdollistettava oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja tukeen kehitettyjä tietoverkko- välitteisiä ohjelmistoja neuvoloiden, opetushenkilökunnan ja lasten saataville. Esimerkiksi Niilo Mäki Instituutin kehittämä tietoverkkovälitteinen peruslukutaidon sekä matematiikan oppimisval- miuksien oppimis- ja arviointiympäristö LukiMat on laajennettava kansalliseksi oppimisympäristöksi mahdollistamalla sen maksuton käyttö.
10. Lapsen oikeus osallisuuteen on saatava luontevaksi osaksi koulujen toimintaa. Tämä vaatii lasten ja koulun henkilökunnan osallisuustaitojen vahvistamista. Osallisuuden vahvistaminen tulee olla osa opetusta ja oppilaat tulee ottaa mukaan koulun toiminnan suunnitteluun. Opettajien ja erityisesti rehtorien valmiuksia oppilaiden osallisuuden vahvistamiseksi on kehitettävä jatko- ja täydennyskou- lutuksessa sekä opettajien peruskoulutuksessa.
11. Opetus kouluissa tulee nähdä enemmän vuorovaikutteisena tapahtumana. Oppilaiden palaute opetuksesta on arvokasta tietoa. Palautetta annetusta opetuksesta tulee kerätä säännöllisesti jokaisena lukuvuotena ja tuloksia tulee työstää yhdessä oppilaiden kanssa. Kouluterveyskyselyjen tulosten läpikäynti yhdessä oppilaiden, opettajien ja huoltajien kesken on oltava säännöllinen toimintatapa käsitellä lapsia ja nuoria pohdituttavia asioita.
12. Koulujen oppilasedustuksellisuutta kohtaan tarvitaan kriittistä arviointia. Mikäli oppilaiden osal- lisuus rajautuu vain pienen joukon lapsia kuulemisiin ja osallistumiseen, ei osallisuus toteudu kaikkien lasten kohdalla.
13. Suomen on muutettava koulupäivänrakenne niin sanottuun joustavaan koulupäivään (Innostava koulupäivä. Ehdotus joustavan koulupäivän raken- teen vakiinnuttamiseksi. Opetus- ja kulttuurimi- nisteriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:6). Kunnat tarjoavat hajanaisesti kerhotoimintaa ja vain perusopetuksen kahden ensimmäisen luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville oppilaille ohjattua toimintaa pääasiassa iltapäivisin. Harrasustoiminta koulussa edistää oppilaiden kiinnittymistä kouluun. Ehdotus joustavan koulupäivän rakenteesta sisältää tavoitteen, että koulupäivään sisällytetään oppilasta kohti yksi tunti valinnaista ja vapaaehtoista kerhotoimintaa päivässä. Tässä yhteydessä on arvioitava erityisesti alakouluikäisten mahdollisuutta osallistua koulussa järjestettävään harrastustoimintaan lukuvuoden päättyessä kesäkuussa kyseisen kuukauden ajan.
Mutta työ kesäkuu on hankala ihan kiinteistöteknisistä syistä.14. Suomessa on siirryttävä opettajien kokonaistyöaikaan.
15. Opettajille luotava mahdollisuutta tehtäväkiertoon, jonka pohjalla toimii henkilökohtainen kehittymisuunnitelma. Ala- ja yläkoulun nivelvaihetta on sujuvoitettava kehittämällä luokan- ja aineenopettajien välistä työnjakoa.
Mitähän tuo tehtäväkierto voisi olla? Koulunvaihtoa?Nivelvaihe on hankala.16. Valtion on varmistettava Kouluterveyskyselyn pysyvä rahoitus, jotta alakoululaiset saadaan mukaan kyselyyn ja kyselyn tulokset saadaan maksuttomina kuntien käyttöön. Kouluterveyskysely tuottaa tärkeää hyvinvointitietoa perusopetuksen kehittämiseen.
17. Suomessa on siirryttävä keskieurooppalaiseen aikavyöhykkeeseen. Tällä parannetaan lasten vireystilaa ja poistetaan kellonajanvaihtelusta aiheutuvaa rasitusta.
18. Koulukiusaamisen ehkäisemiseksi on vahvistettava kiusaamattomuuden kulttuuria. Jo varhais- kasvatuksessa tulee luoda selkeitä toimintatapoja empatiatunteen ja kaveritaitojen kehittämiseksi. Päiväkoteihin on kehitettävä vastaava toimintaohjelma kuin perusopetuksessa KiVa Koulu.
19. Nuorisotyön osaaminen ja voimavarat tulee saada osaksi jokaisen peruskoulun työtä. Tämä tukee muun muassa oppilaiden ryhmäyttämistä, kiusaamistilanteiden selvittämistä ja koulujen työrauhaa.
20. Yläkouluissa tehtävää kiusaamisen ehkäisytyötä on vahvistettava kehittämällä KiVa Koulu -ohjel- ma vastaamaan paremmin yläkoulujen toimintaan. Yläkoulujen aineenopettajien pedagogista täydennyskoulutusta on lisättävä. Lapsiasiavaltuutetulle tulleista yhteydenotoista on ollut nähtävissä vanhempien voimattomuus heidän yrittäessään saada kiusatulle lapselleen turvallista kouluympäristöä. Aluehallintovirasto voi kantelun johdosta ainoastaan tutkia, onko opetuksen järjestäjä toiminut voimassa olevien lakien mukaisesti.
21. Perusopetuslaissa ei saa heikentää koulujen järjestyssääntöjen sitovuutta. ?
Mutta ei kai tästä haittaakaan ole. 22. Sairaala-ja kotiopetuksessa olevien lasten koulutuksellisten oikeuksien toteutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sairaalakoulua tarvitsevat lapset voivat olla erityisen haavoittuvassa asemassa. Lapsiasiavaltuutettu kiinnitti 23.10.2014 opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Kuntaliiton huomiota sairaalassa olevan lapsen mahdollisuuteen suorittaa peruskoulu loppuun, vaikka oppivelvollisuusikä on jo ylitetty. Lapsiasiavaltuutetun tietoon oli tullut tilanteita, joissa lapsen kotikunta ei kustantanut oppivelvollisuusiän ylittäneen ala- ikäisen koulunkäyntiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vuonna 2015 työryhmän selvittämään vaativan erityisen tuen kehittämistä. Työryhmän työ kattaa muun muassa sairaalaopetuksen sekä kotiopetuksen ja opetuksen ulkopuolelle jätettyjä ja jääneitä lapsia.
23. Avustaja-ja tulkkipalveluita tarvitsevaa lasta on kuultava palveluiden suunnittelussa, niiden jär- jestämisessä ja palvelun laatua arvioitaessa.
24. Sijaishuollossa olevien lasten koulunkäynnin tuen on oltava systemaattista ja pitkäjänteistä. Opettajien valmiuksia tukea sijaishuollossa olevan lapsen koulunkäyntiä on lisättävä.
25. Valmistavasta opetuksesta tulisi säätää perusopeuslaissa. Näin taataan kaikkien lasten yhdenvertainen oikeus tasokkaaseen valmistavaan opetukseen kaikissa kunnissa. Samalla on pidettävä kiinni opettajien kelpoisuusehdoista.
26. Oppilashuollon palvelujen riittävyys tulee turvata ja lisäksi varmistaa, ettei puutteellinen kielitaito ole palvelun toteutumisen este. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat kokevat pääsevänsä oppilashuollon palveluihin kantaväestöön kuuluvia oppilaita heikommin.
27. Suomen kunnat ovat kohtuullisen hyvin selvinneet oppivelvollisten turvapaikanhakijalasten koulunkäynnin järjestämisestä huolimatta lasten määrän nopeasta kasvamisesta vuoden 2015 syksyllä. Puutteita koulunkäynnissä ja osaamisessa on oppivelvollisuusiän ylittäneillä nuorille. On varmistettava, että oppivelvollisuusiän ylittäneet nuoret voivat olla sujuvasti opetuksen piirissä.
28. Saamen kielen etäopetusta on lisättävä ja kehitettävä, jotta kaikilla saamelaislapsilla olisi mahdol- lisuus äidinkielensä opetukseen.
29. Valtion on kehitettävä erityisvaltionavustuksia, joilla voidaan turvata saamenkieliset palvelut ko- tiseutualueella. Huomiota on kiinnitettävä kolttasaamen erityisen uhanalaiseen asemaan.
30. Varmistetaan tehostetulla ohjauksella ja seurannalla jokaiselle oppilaalle TET-harjoittelupaikat perusopetuksessa.
31. Valtion on laadittava selvitys romaninuortenkoulutuksesta syrjäytymisestä sekä tehtävä toimenpide-esitykset tätä koskien.
32. Valtion on varmistettava, että kunnat tekevät terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaiset oppilai- tosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastukset sekä oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistämisen ja seurannan säädetysti kolmen vuoden välein. Koska noin kolmannes kouluista oli vuonna 2013 tarkastamatta, valvontaa ja ohjausta on vahvistettava.
33. Valtion talousarvioon on varattava riittävä määräraha valtionavustusten myöntämiseksi koulurakennusten suunnitelmallisen korjaamisen edistämiseen ja korjausvelan vähentämiseen.
34. Oppilaiden mahdollisuutta osallistua opetukseen etäyhteyksien välityksellä on kehitettävä tilanteissa, joissa osallistuminen lähiopetukseen ei ole mahdollista.
ERINOMAISEN hyvä suosituksia.
1 kommentti:
Kyllä tuossa olaan lasten asialla. Hyvien suositusten ei ole silti helppoa päästä päätöksenteon perusteiksi. Meillä esimerkiksi on taas käynnissä kouluverkkoselvitys. Se näyttää perustuvan rakentamisen ekonomiaan. Vaikutuksen arviointi lasten ja perheiden arkeen on tietenkin vaikeampi tehdä, mutta olisi kovin tärkeä.
Kaikissa kunnan palveluissa on vähän sama dilemma: Miten saadaan asiakaslähtöisyys ohjaamaan taloutta ja virkamiesten toimintaa.
Lähetä kommentti