Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

lauantaina, huhtikuuta 16, 2016

Kuinka alakoulun uskonnon opetus muuttuu?

TEIN sapatin kunniaksi yhden oppiaineen: evankelisluterilaisen uskonnon analyseerauksen  alakoululuokkien osalta (1-6). Ja etsin vastauksia kysymyksiin, mikä jää pois, mikä vähenee, mikä jatkuu, minkä osuus kasvaa ja mikä voi olla kokonaan uutta.

Vertasin  keskenään ops-perusteita 2004 ja  2014, Espoon tuoretta ops-aineosuutta ja  Auroran koulun ops-versiota vuodelta 2013.

Uusissa perusteissa uskonnon opetusta ohjeistetaan yleisen osan ja  perusteiden uskontopakettin kautta.  Uskontopaketissa on ensin ohjeita, jotka koskevat kaikkia viittä eri oppimäärää ja vielä kutakin erikseen. Evankelisluterilainen uskonto on näistä yksi.

TÄSSÄ päätulokset kiireelliselle lukijalle ensin. Ja sitten muille vähän tarkemmin.
Tuntijako kunnan tasolla näyttäisi siltä, että aikaa on entinen määrä: 1-1-1-1-2-2 vvt.

Asiakirjoissa muutokset ovat aika pieniä. Mutta jos uusia tekstejä vertaa arkisiin uskontotunteihin, muutos voi olla aika isokin. Sitä en osaa sanoa, selviääkö vanhoilla oppikirjoilla. Uutta on eri oppimäärien opettaminen yhdessä (mahdollisuus).

Uskonnon opetuksen suurimmat muutokset taulukkona



Analysoin seuraavassa erikseen alkuopetuksen ja 3-6-luokkien uskonnon opetusta. Tarkastelen neljää asiaa: kasvatuksen päämäärää, sisältöjä, menetelmiä ja arviointia. Kunkin näiden kohteen osalta esitän, kuinka opetus syksyllä muuttuu: Mikä loppuu, mikä vähenee, mikä jatkuu, mikä lisääntyy ja mikä on kokonaan uutta.

USKONTO ALKUOPETUKSESSA

Kasvatuksen päämäärä

Pois
Kansakouluun verrattuna uskontotunneilla ei enää herätetä uskoa vaan  taitoa ajatella kriittisesti  ja eettisesti.  Oppilaita  kannustetaan kunnioittamaan toisen pyhää (muttei omaansa :-))

Vähemmän
Painopiste siirtyy omasta uskonnosta kaikkiin uskontoihin; omaa uskontoa on 1/3 sisällöistä.

JATKUU
Pääosin tavoitteet ja  ”kasvatuspäämäärä” ovat minusta ennallaan: Uskonnon opetuksella tuetaan kasvua kohti isoa päätavoitetta (minun sanoillani:)  ”hyvä ihminen ja kelpo globaalikansalainen” ja monia yleisiä tavoitteita (mm. tunnetaidot ja ajattelun taidot, kyseleminen, vastuullisuus…). Oppilas saa edelleen aineksia oman identiteetin elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin (heille ei siis syötetä oikeaa oppia).

Jo vuoden 2004 perusteissa opetuksen tavoitteena oli  laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys (ei siis usko). Uskontoja tarkastellaan kulttuurisesta näkökulmasta. Oppiaineen opetuksen tarkoituksena on yhä ”herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan”

Lisää/enemmän
Suvaitsevaisuus  ja erilaisuuden hyväksyminen korostuvat entisestään
Ajattelun taitoja korostetaan: kriittistä ja eettistä ajattelua.

Aikaisempaa enemmän huomiota kohdistuu myönteisen maailmankatsomuksen, itsetunnon  ja elämään luottamuksen rakentamiseen.

Kokonaan uutta?
Uutta voisi olla tilan antaminen opetukselle, joka tukee itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojen kehittymistä koko perusopetuksen ajan

Opeteltava asiat (tavoitteet ja sisällöt)

Sisällöt on esitelty myös taitoina.Sisällöt on  niputettu kolmeen osaan: S1 Suhde omaan uskontoon: S2 Uskontojen maailma:  S3: Hyvä elämä. Sisällöt on kuvattu varsin käsitteellisellä tasolla.

Pois
En löytänyt perusteista enää mainintaa rukouksista, jotka pitäisi opetella
Ei mainintaa jumalanpalveluksissa käynnistä
Perusteiden sisällöissä ei ole enää seurakuntaa oppilaan elämässä (esim. perhejumalanpalvelus, kerhot, pyhäkoulu). Kotiseurakuntaan ei ole enää tarkoitus tutua? Ei enää sisältöosaa: seurakunta oppilaan elämässä, esim. kotikirkko, muutamia työmuotoja kuten lähetystyö osana kirkon kansainvälistä toimintaa.
Espoon opissa ei ole enää 1 luokalla virsiä eikä hengellisiä lauluja.

Vähemmän
Oman uskonnon näkökulmaa on selvästi vähemmän.

JATKUU
Pääosin tavoitteet ja sisällöt ovat tuttuja (mutta uudella tavalla  jäsenneltyjä)
oman uskonnon kertomuksia, perinteitä ja tapoja, keskeiset käsitteet (mm. Jumala) kertomukset ja symbolit , uskonnon vuodenkierto, juhlat ja tavat, kirkkorakennus
luokan, koulun ja lähiympäristön uskontojen ja katsomusten  tavat  ja juhlaperinteet
omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu
mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen, kuunteleminen ja ymmärtäminen
ihmisen syntymään ja kuolemaan liittyviä elämänkysymyksiä
eettistä pohdintaa  (mm. kultainen sääntö, alustavasti lastenoikeudet,
opiskellaan virsiä ja musiikkia.  HUOM!!! (saakohan kuitenkaan virsiä laulaa?)
Perusteissa  on vielä virsi mainittu (1 kerran, alkuopetuksessa)
Niinikään edellytetään asiallista käyttäytymistä uskonnollisissa tilaisuuksissa( 3-6- lk), mikä viittaisi siihen, että niissä voidaan edelleen käydä

Lisää/enemmän
Selvästi enemmän jaetaan tietoa muista uskonnoista  (muut uskonnot  1/3 sisällöistä) kuin aikaisemmin. Oppilasta opetetaan kohtaamaan arvostavasti uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Siihen tarvitaan ajattelun välineitä.

Etiikka  perustuu toki myös uskontoon - mutta sen rinnalla mm. kansainvälisiin sopimuksiin. (Aineistona Espoossa mm. kansalaisjärjestöjen nettisivut 2 lk)

Kokonaan uutta?
Pakolliset, monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat uusi asia kaikissa oppiaineissa. Uskonnon on oltava vuorollaan mukana.

Menetelmät

Jo 2004 perusteissa edellytettiin monipuolisia työtapoja (kaikissa aineissa). Ihannemenetelmät eivät ole kovasti muuttuneet. Jo tuolloin korostettiin tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Nyt muodissa olevista peleistä ei ole perusteissa uskonnon kohdalla mainintaa.

Pois
En huomaa, että mitään suosikkimenetelmä olisi jätetty pois.
Ev.lut. uskonnon kohdalla ei mainita oppikirjaa.

Vähemmän
En huomaa

JATKUU
Kiireettömyys ja avoin, luottamuksellinen keskusteluilmapiiri.
Vuorovaikutuksellinen oppiminen, keskustelu ja omien mielipiteiden perustelu.

Lisää/enemmän
Monipuolisuutta toivotaan jos mahdollista vielä enemmän. Luovat, toiminnalliset ja elämykselliset menetelmät, projektit ja keskustelut. Kertomuksia, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa sekä vierailijoita ja vierailuja eri kohteisiin. Ryhmäprojektit  myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen.

Kokonaan uutta?
Yksilöprojektit  myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen.

Arviointi

Pois
Todistukseen ei tule enää mainintaa katsomusainelajista.
2. luokan todistusarvioinnin tueksi ei ole hyvän osaamisen kuvauksia.

Vähemmän


JATKUU
Kannustava palaute. Monipuolisen näytön kokoaminen. Lukuvuositodistuksessa ilmaistaan, onko oppilas saavuttanut oppiaineen tavoitteet hyväksyttävästi.

Lisää/enemmän
Suusanallisen palautteen merkitystä korostetaan entisestään yleisessä osassa.

Kokonaan uutta?
Monialaiset oppimiskokonaisuudet tulee ottaa huomioon myös uskonnon arvostelussa
Todistuksissa myös uskonnon arvosanaan vaikuttavat laaja-alaisen osaamisen taidot.
Uutena voi pitää OPH:n esittämää ajatusta, että sanallisen arvioinnin tulisi olla laadullista (ei siis piilonumeroita).

Uskonnon opetus 3-6-luokilla

Kasvatuksen päämäärä

Pois
Tosi pitkässä juoksussa uskonnon opetus on muuttunut oleellisesti: enää ei herätetä lapsia uskoon, eikä odoteta, että kerrotut asiat uskotaan. Huomio on nyt enemmän ajattelun kehittämisessä. Oppilaita kannustetaan kunnioitamaan toisen pyhää (mutta omasta pyhästä  ei puhuta).

Vähemmän
Painopiste siirtyy omasta uskonnosta  kaikkiin uskontoihin.Oma uskonto  on vain 1/3 sisällöistä. Omaa uskonnollista taustaa toki arvostetaan

JATKUU
Pääosin tavoitteet ja  ”kasvatuspäämäärä” ennallaan: Opetus tulee kasvua kohti isoa päätavoitetta (minun sanoillani:) ”hyvä ihminen ja kelpo globaalikansalainen” ja monia yleistavoitteita (mm. tunnetaidot ja ajattelun taidot, kyseleminen, vastuullisuus…)

Oppilas saa  uskontotunneilla aineksia oman identiteetin elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin (hänelle ei siis syötetä oikeaa tulkintaa).
Itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojen kehittymistä  tuetaan koko perusopetuksen ajan.

Uskontoja tarkastellaan kulttuurisesta näkökulmasta - muut uskonnot eivät ole ”vihollisia”.
Edelleen tavoitteena on eettinen ajattelu.

Lisää/enemmän
Suvaitsevaisuus  ja erilaisuuden hyväksyminen korostuvat entisestään. Niihin tarvitaan ajattelun välineitä. Selvästi uudessa opsissa korostuu käsitteellinen ajattelu, mielipiteiden perustelu jne. Siis älyllinen logiikka.

Tavoitteena ei siis ole (ollut enää pitkään aikaan) sielun pelastaminen tai uskon kipinän sytyttäminen vaan pikemminkin kyky hahmottaa älyllisesti maailman moninaisuutta.

Uutta
Uutta voisi olla uskonnon osalta tavoite: kriittinen ajattelu. Sanaa ei ainakaan esiinny 2004 perusteissa. Nyt se on siellä.


Opeteltava asiat (tavoitteet ja sisällöt)

Pois
Perusteiden listalla ei ole enää hengellisiä lauluja (Espoossa muuten on: virsiä ja hengellisiä lauluja 5.lk)

Vähemmän
Jeesus tulee nimenä vastaan Espoon opsissa vasta 4. luokalla (mutta häntä kyllä käsitellään paljon).
Virsien asema opetuksessa vähenee.

JATKUU

(S1)Raamattu  ja  sen kertomukset  sekä keskeiset opit , uskonnon rituaalit  ja tavat sekä pyhät paikat ja rakennukset, uskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta , Suomen ja Euroopan uskonnolliset ja katsomukselliset juuret ja nykytila  (Espoossa Paavali  ja Luther edelleen- heitä ei mainita perusteissa), uskonnon sisäinen monimuotoisuus, uskonto-tiede-taide-kulttuuri

HUOM! Espoossa näyttää jatkuvan yhteistyö oman seurakunnan kanssa.
- Espoossa 3 lk: Tutustutaan erityisesti koulun lähialueella vaikuttaviin uskonnollisiin yhteisöihin ja niiden pyhiin tiloihin (Seurakuntaa ei ole perusteissa näin näkyvissä). Mutta huom! ” MONIKKO:

Niinikään Espoossa opetetaan rukouksia.
-  Espoossa myös Isä meidän rukous (4 lk), mutta se opetetaan vain tunnistamaan.

Perusteissa hengellinen musiikki (3-6 k) on kerran mainittu. Espoossa virsiä ja hengellisiä lauluja (5 lk).

Espoossa myös perehdytään jumalanpalvelukseen (6 lk) (perusteissa tutustutaan).

(S2) juutalaisuus, kristinusko ja islam ja niiden vaikutus historiaan, uskonnottomuus, eettisiä opetuksia sekä eri uskontoja yhdistäviä eettisiä periaatteita. Mediasta ja polulaarikultturista nousevia teemoja, lapsen oikeudet, valintojen tekeminen, perusteluita

(S3)Hyvän elämän filosofeerausta. Uskonnon eettisiä opetuksia.

Lisää/enemmän
Tarkastelutapa on ehkä aikaisempaa vielä enemmän uskontotietomainen ja ”ekumeeninen”. Edellisessä opsissa kohteena oli  suomalainen katsomusperinne- nyt näkökulma on laajempi: eurooppalainen. Tilaa filosofeeraukselle. Painopiste siirtyy omasta uskonnosta  kaikkiin uskontoihin. (muut uskonnot  1/3 sisällöistä). Suvaitsevaisuuteen tarvitaan ajattelun välineitä.

Kokonaan uutta?
Sisällöt on kuvattu varsin käsitteellisellä tasolla. Oppilaille esitetään myös islamilainen Jeesus-kuva (Espoo). Pakolliset, monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat uusi asia kaikissa oppiaineissa. Uskonnon on oltava vuorollaan mukana.

Menetelmät

Jo 2004 perusteissa edellytettiin työtapojen moninaisuutta.

Pois
Uskonnon kohdalla ei viitata kotitehtäviin eikä läksyihin.

Vähemmän
Tekstissä ei ole tästä mainintaa, mutta oletan, että oppikirjakeskeistä opetusta tulisi vähentää myös uskonnon opetuksessa.

JATKUU
Kiireettömyys ja avoin, luottamuksellinen keskusteluilmapiiri jatkuvat.
Vuorovaikutuksellinen oppiminen, keskustelu ja omien mielipiteiden perustelu.
Mahdollisuuksien mukaan vierailuja ja vierailijoita.

Espoon ops on kirjoitettu niin, että siitä ei oikein saa selvää, onko oppilaat tarkoitus viedä jumalanpalveluksiin. (Säädökset eivät tätä oikein salli). Perusteissa tavoitteena on esim. 6 luokalla
”tutustua rituaaleihin”. Espoon opsissa perehdyään (joka on voimakkaampi verbi) mm. rukouksiin ja jumalanpalveluksiin.Tutustutaan erityisesti koulun lähialueella vaikuttaviin uskonnollisiin yhteisöihin ja niiden pyhiin tiloihin.

Lisää/enemmän
Koulun arkeen verrattuna lisää kerronnallisuutta, draamaa, kokemuksellisuutta, toiminnallisuutta ja yhteisöllistä oppimista.

Käytetään sisältöjen oppimista edistäviä tietoteknisiä sovelluksia siten, että oppilaiden oma aktiivisuus ja vuorovaikutus korostuvat (siis 3-6-luokilla, alkuopetuksen  kohdalla ei mainintaa).

Kokonaan uutta?
Opittavien asioiden käsitteellistäminen? Ryhmäprojekteja  myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen.  Yksilöprojekteja myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen.

Arviointi

Uskonnon arviointi muuttuu samalla tavalla kuin muidenkin aineiden arviointi. Pääpaino tulee formatiiviselle arvioinnille. Arvioinnin käsiteapparaatti on muuttunut: formatiivinen- summatiivinen on eri ulottuvuus kuin opintojen aikainen ja päättöarvioiinti. Alakoulussa käyetetään formatiivista ja summatiivista opitojen aikasta arviointia. Edellisessä korostuu kannustavuus, jälkimmäisessä vertailtavuus.

Pois
Arvioinnin perustaminen yksityiskohtaiseen muistamiseen. 6. luokan osalta valtakunnalliset kriteereissä erikseen mainittu, ettei todistusarvostelussa oteta  huomioon oppilaan maailmankatsomusta (esim rasistisuutta?). Yleisessä osassa korostuu, ettei sellaisia asioita kuin kiinnostus ja yrittäminen ja aktiivisuus otetan todistusnumetoissa huomioon. Ne pitää perustua edistymiseen opsin taidoissa.

Vähemmän
Oletan, että arviointia, joka perustuu vain kokeisiin.

JATKUU
Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjallisen ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen.

Kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa annettavaa arviointia varten on uskontoonkin määritelty tavoitteista johdetut arviointikriteerit hyvää osaamista kuvaavalle  numeroarvosanalle kahdeksan (8).  Tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Lisää/enemmän
Yhä tärkeämpää on erilaisten osaamisnäyttöjen kautta osoitettu taito ilmaista itseään ja ajatuksiaan (yksityiskohtaisen muistamisen sijaan). Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen sekä ajattelun kehittymiseen.

Kokonaan uutta?
Monialaiset oppimiskokonaisuudet tulee ottaa huomioon myös uskonnon arvostelussa.
Todistuksissa myös uskonnon arvosanaan vaikuttavat laaja-alaisen osaamisen taidot.
Kuudennen vuosiluokan lopulla oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla.

Ei kommentteja: