Kuukauden kirja: Kouluun vaikuttamisen aapinen

Engeström, Y., Tanner, K. ja Hynynen, M. (1970)
Kouluun vaikuttamisen aapinen. Jyväskylä: Gummerus.

OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUSTA pohtiessani käsiin osui omasta kirjahyllystä  liikuttava kirjanen, jonka  Suomen Teiniliitto ry:n hallitus oli 24.2.1970 kirjoittamalla saatekirjeellä lähettänyt kaikille jäsenilleen. Olen ollut itse tuolloin juuri keskikoulun viidennellä luokalla Tossussa, ja varmaankin juuri liittynyt sen teinikuntaan. Kaksi kirjan tekijöistä oli muisaakseni tossulaisia. Elettiin hurjia kouludemokratiakeskustelun aikoja ja samalla odoteltiin peruskoulun tuloa.

95-sivuinen teos oli "puheenvuoro ja koulusta ja sen muuttamisesta". Kirjoittajien  ensimmäinen tavoite oli saada oppilaat tajuamaan asemansa ja taistelemaan oikeuksiensa puolesta. Tuon ajan oppioulussa kun oli paljon mätää.

Mitä vikaa koulussa? 

(1) PÄÄMÄÄRÄ.
" 
Koulu tekee oppilaista robotteja, tottelevaisia ja alistuvia ja kyselemättä sopeutuvia muumioita"

(2) OPPIAINES
" Opetettavat asiat ovat pakollisia... Tieto pirstotaan palasiksi... Opetus ei sisällä paljoa  tietoa tämän päivän yhteiskunnasta ja maailmasta... Opetus ei ole innostavaa ja kiinnostavaa vaan junnausta...Tietoa pumpataan oppilaisiin välittämättä siitä, kiinnostaako se keitä vai ei... Kaikkien on luettava jokseenkin samoja asioita."

(3) MENETELMÄT
" Kaikkien on luettava samassa tahdissa...Oppilaat saadaan tekemään työtä kiihokkeiden avulla..Pistokkailla oppilaita ruoskitaan tekemään työtä, jota he eivät  voi itse valita...
Kilpailu syrjäyttää yhteistyön...Yhdessäoloon ja keskusteluun jää vähän tilaisuuksia...

Opettajan rooli:
Opettaja on piiskuri...

Oppilaiden rooli
Oppilaat ovat koulun vaikutuksen alaisia, heitä muokataan kysymättä lupaa heiltä itseltään... Oppilailla ei ole valtaa määrätä omasta opiskelustaan... Oppilaat eivät saa olla mukana päättämässä  järjestyssääännöistä tai opetussuunnitelmasta....Koulu ei tunne sananvapautta.

Miten asioiden pitäisi olla?

(1) PÄÄMÄÄRÄ
Itsenäinen ja kriittinen... Koulun tulisi olla paikka, jossa nuori ihminen saa etsiä tietoa ja kehittää taipumuksiaan omaan tahtiinsa ja omien tarpeidena pohjalta..."Nuorten tärkein oikeus on  kehittyä  itsenäisiksi ja muodostaa oma maailmankatsomuksena.

(2) OPPIAINES
(Pitää saada itse valita)... Opettajat ja oppilaat päättäisivät yhdesä, mitä opetusta annetaan ja miten paljon.

(3) MENETELMÄT
Tehdään yhteistyötä... Koulussa pitäisi olla monenlaisia toiminnan mahdollisuksia: työpajoja.... välineitä taiteelliseen toiminaan...filmeja... seurusteluhuoneita....Ei olisi pysyviä luokkia, vaan jostain aiheesta kiiinostuneiden opintoryhmiä...Ylhäältä  määrättyjä kokeita (mm. yo-kokeita), numeroita, luokallejättämisiä ja ehtoja ei olisi....Toiminnan tulisi olla vapaaehtoista... Ketään ei pakoteta menemään oppitunnille tai pysymään koulun alueella... Ei olisi rangaistuksia

Opettajan rooli:
Opettaja olisi vain opintoryhmän tietorikkain jäsen... neuvoja... tiedonjakaja

Oppilaan rooli:
Oppilaiden  tulee saada tutustua maailmaan ja opiskella  oman kiinnostuksena mukaan ja omassa tahdissaan...

”Nuori ja kokematonkin ihminen on oikeutettu ja kykenevä tekemään omien etujensa mukaisia valintoja, omia ratkaisija”..." Lapsella ja nuoella täytyy olla oikeus myös tehdä  ”virheratkaisuja” ja oppia niistä.

Kuinkas temppu tehdään?

"On turha luulla, että muutokset tapahtuisivat äkkinykäisyllä", kirjoittavat tekijät ja antavat sitten melkoisen patterin neuvoja. Tässä niitä aakkosjärjestyksessä

• ajattelevien ihmisten tulee liittyä yhteen ja muodostaa  ryhmä, joka levittää kriittistä ajattelua
• epäseminaarit ja seminaarit
• hipat
• järjestetään vastakoulutusta
• kerätään nimia adresseihin ja listoihin
• levitetään suunnitelmallisesti tietoa (mm. epäkohdista). Levittämisvälineinä voivat olla aamuhartaudet, ilmoitustaulu, keskustelut, kokoukset, koulun lehti,  monisteet (oppilaiden pitäisi saada käyttää koulun monistuskonetta), seinälehti,  tunneilla asioista puhuminen, yleisönosastot...
• perustetaan teinikuntaan erityinen oikeusturva-asiamiehen homma
• perustetaan luottamusmiesverkosto (ja kerätään  muistiin omituisuudet mm. yllätyskokeet)
• perustetaan kouluun paperikauppa  
• ryhdytään painostustoimenpiteisiin: annetaan rehtorille epäluottamuslause, boikotit, istumalakot, joukkomyöhästymiset, kaikki tunnustuvat saman rikkeen, kokeissa vastaamisesta kieltäytyminen, lakot, mielenosoitukset, tunneilta poisjääminen, törkeiden tapaustan julkistaminen,  viittauslakko, 
• tehdään valituksia ja kanteluita.    

Lunttaminenkin nähtiin teoksessa oikeutetuksi, koska sen on vaistomaista aivopesun vastustamista.

TEKIJÄT kuitenkin kehottavat suhtautumaan koulun johtoon ja opettajistoon asiallisesti. "Opettajat eivät ole syypäitä  oppilaiden oikeuksien puuttumiseen. Koulun järjestelmä pakottaa opettajan diktaattoriksi"

LISÄÄ Suomen Teiniliiton vaiheista löytyy mm. Wikipediasta ja Ylen elävässä arkistosta. Tässä blogissa teemaa  on aikaisemmin esitelty kerran. Tässä linkki siihen juttuun. 

Tässä vielä muisiinpanoni Kasvatus ja Koulu-lehden artikkelista: 

Suomen Teiniliitto. (1968). Kasvatuksellisen perusnäkökulman uudistaminen. Kasvatus ja koulu (54)3, 174- 178. 

Muistatteko vielä Teiniliittoa? Myös se oli aktiivinen opetussuunnitelmauudistuksessa. Artkkelissa liitto muistutti, että vallitseva kasvatusnäkemys on sellainen, että lapset ja nuoret on muokattava kasvattajien ihanteiden mukaisiksi. Se tarjosi tilalle uutta näkökulmaa: rajoittamatonta kasvua. Poistetaan pakot ja kiihokkeet. Ei määritellä ihanneihmistä. Annetaan mahdollisimman paljon virikkeitä ja informaatiota. Oppilaiden on annettava suorittaa tarpeidensa mukaiset valinnat. On hyväksttävä oppilaan yksilöllisyys, itsenäisyys, ja henkinen koskemattomuus. Oi noita ihanteellisia aikoja!