OPETUSSUUNNITELMAN perusteiden kiinnostavia helmiä on idea oppivasta yhteisöstä. Se esitetään yhtenä koulun toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteista. Tekstissä kirjoitetaan
yhdessä ja toinen toisiltaan oppimisesta, kaikkien kouluyhteisön jäsenten oppimisesta ja mm. yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä. Ja jos tekstiä tulkitsee oikein laveasti tuohon yhteisöön kuuluvat myös eri hallinnonalojen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimat- jopa eri maissa toimivat koulut. Ja siitäkin muistutetaan, että oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myös koulun ulkopuolella. Tällä tietysti viitataan lasten ja nuorten harrastuksiin ja mm. vapaaehtoistyöhön.
KYSYMYS on myös opettamisen idean muunnoksesta. Kaikki paitsi oppivat myös opettavat toisiaan. Oppiminen tapahtuu perusteiden mukaan toisilta oppilailta ja aikuisilta. Opettajan monopoli opettamiseen on pyyhitty tekstistä pois. Opettavaa opettajaa ei itse asiassa mainita lainkaan.
Oppiva yhteisö oppivana organisaationa
OPSIN idea oppivasta yhteisöstä voidaan minusta ymmärtää kahdella tavalla. Yhtälltä on kysymys Peter Sengen 1900-luvulla lanseeraamasta oppivan organisaation käsitteesta, jonka muunnelmia koulumaailmassa olivat mm. oppiva koulu ja koulu oppimiskeskuksena. Sen ytimessä oli ajatus, että myös organisaatio voi oppia. Kriitikkojen mielestä organisaatio ei voi oppia, vain sen jäsenet: ihmiset voivat oppia. Oppiminen on tälläin ajateltava vertauskuvallisesti, ja nöyrempää olisi puhua toiminnan kehittämisestä. Oletan, että perusteissa tämä on ollut ensisijaisesti tekstin tuottajien mielessä.
Oppiva yhteisön parviälynä
Oppiva yhteisö voidaan ymmärtää myös toisella, haastavammalla tavalla. Tällöin lähestytään hankalia käsitteitä parviäly jne. Niitä on mainosti käsitelty Intunexin nettisivuilla. Lainaan sieltä muutaman otteen:
"Joukkoistamisessa (“crowdsourcing“) organisaatio... antaa jonkin tehtävän tai ongelman ennalta määräämättömälle yleisölle tai ihmisjoukolle (“crowd”). Tällainen tehtävä voi olla esimerkiksi ideakilpailu, ratkaisujen ehdottaminen johonkin haastavaan ongelmaan... "
"Yleisesti joukkoälyllä tarkoitetaan ideoiden ja palautteen keräämistä laajalta joukolta ihmisiä... Joukkoälyssä (“wisdom of the crowds“) osallistujat ... antavat toisistaan riippumattomia henkilökohtaisia mielipiteitä, ideoita tai ehdotuksia, usein jopa anonyymisti, jotka ... koordinoiva taho ... käsittelee ja kokoaa yhteen. Anonyymisyys ja joukon jäsenten välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen puuttuminen tukee.... itsenäisten mielipiteiden syntymistä (autonomy). "
"...kollektiivinen älykkyys (“collective intelligence“) voi ...olla myös massojen yhteistyötä (“mass collaboration“). He käyttävät ilmiöstä kattotermiä wikitalous (“wikinomics“), joka perustuu avoimuuteen, vertaistyöskentelyyn, tuotosten laajempaan jakamiseen ja teknologian mahdollistamaan globaaliin toimintaan. Tällaisestä yhteistyöstä käy esimerkkinä Wikipedia tai Linux-yhteisö. Samankaltaista yhteistyötä voi kuvata myös Kari A. Hintikan ehdottamalla käsitteellä “verkkovoima“, jolla viitataan yhteistyöhön, jossa satunnainen joukko ihmisiä organisoituu jonkin yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tietoverkkojen välityksellä, ilman että toimintaa ohjataan ... ulkopuolelta jonkun organisaation... toimesta."
"Parviälyn (“swarm intelligence“) määritelmä ei ...ole kovin selvä. Yhteinen nimittäjä erilaisille parviäly-sovelluksille on ... lähinnä se, että ne pyrkivät ottamaan “inspiraatiota” luonnon parvista, kuten mehiläisten, muurahaisten tai lintujen parvikäyttäytymisestä. Yleisesti parviälyn määritelmään on sisälletty oletus, että parven yksittäiset jäsenet seuraavat vain muutamaa hyvin yksinkertaista ennalta määritettyä sääntöä ilman laajempaa tietoisuutta kokonaisuudesta....Silti lintuparven toiminta yhdessä näyttää ilmeisen älykkäältä. Tämän määritelmän mukaisen parvimaisen toiminnan soveltamista ihmisten väliseen yhteistyöhön on kritisoitu, koska ihmiset ovat älykkäämpiä kuin linnut tai hyönteiset."
"Intunexin kehittämän parvityö-mallin mukaan parvi (“swarm“) määritellään työryhmäksi, joka organisoituu yhteisen sosiaalisen kohteen (kuten idean, ongelman tai projektin) ympärille osaamisen ja kiinnostuksen perusteella. Parvi työskentelee yhteisöllisesti jaetun sosiaalisen kohteen kehittämiseksi luoden samalla uutta tietoa tai uusia toimintatapoja. Jotta parvi syntyy, jonkun pitää jakaa ainakin alustava aihio yhteisestä kohteesta, jonka ympärille kiinnostuneet ihmiset voivat liittyä jakamaan omia ajatuksiaan... Intunexin malli on... kehitetty lähinnä organisaation sisäisen yhteistyön ja osaamisen jakamisen toimintatavaksi.. Parvi on hyvä erottaa perinteisistä ryhmistä kuten projekti- tai työryhmistä tai tiimeistä, jotka tyypillisesti muodostuvat hyvin hallinnollisesti...Parven osallistujia ei määritellä hallinnollisesti eikä etukäteen. Osallistujamäärä ei rajata. Osallistumisen taso voi vaihdella osaamisen ja kiinnostuksen mukaan hyvin joustavasti... parvet muodostuvat osaamisen ja kiinnostuksen mukaan... Parvet hyödyntävät olemassa olevaa osaamista tehokkaammin kohdistamalla ongelman sopiville henkilöille, joilla on aiheeseen liittyvää osaamista tai kiinnostusta. Diversiteetti saadaan aikaiseksi rikkomalla perinteiset hierarkiset tavat organisoitua, jolloin parveen saadaan henkilöitä eri kokemustaustasta ja asemista."
JOS tulkitsemme opsissa kuvattua oppivan yhteisön idea parviälyn käsitteen kautta, löydämme mainion käsitteellisen tukilaudan pyrkimykselle uudistaa koulun pedagogista toimintakulttuuria esim. laaja-alaisen osaamistaitojen soveltamiselle - aluksi vaikka monialaisissa opinnoissa (siis omaa sukuaan teemapäiviässä, projekteissa jne.).
yhdessä ja toinen toisiltaan oppimisesta, kaikkien kouluyhteisön jäsenten oppimisesta ja mm. yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä. Ja jos tekstiä tulkitsee oikein laveasti tuohon yhteisöön kuuluvat myös eri hallinnonalojen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimat- jopa eri maissa toimivat koulut. Ja siitäkin muistutetaan, että oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myös koulun ulkopuolella. Tällä tietysti viitataan lasten ja nuorten harrastuksiin ja mm. vapaaehtoistyöhön.
KYSYMYS on myös opettamisen idean muunnoksesta. Kaikki paitsi oppivat myös opettavat toisiaan. Oppiminen tapahtuu perusteiden mukaan toisilta oppilailta ja aikuisilta. Opettajan monopoli opettamiseen on pyyhitty tekstistä pois. Opettavaa opettajaa ei itse asiassa mainita lainkaan.
Oppiva yhteisö oppivana organisaationa
OPSIN idea oppivasta yhteisöstä voidaan minusta ymmärtää kahdella tavalla. Yhtälltä on kysymys Peter Sengen 1900-luvulla lanseeraamasta oppivan organisaation käsitteesta, jonka muunnelmia koulumaailmassa olivat mm. oppiva koulu ja koulu oppimiskeskuksena. Sen ytimessä oli ajatus, että myös organisaatio voi oppia. Kriitikkojen mielestä organisaatio ei voi oppia, vain sen jäsenet: ihmiset voivat oppia. Oppiminen on tälläin ajateltava vertauskuvallisesti, ja nöyrempää olisi puhua toiminnan kehittämisestä. Oletan, että perusteissa tämä on ollut ensisijaisesti tekstin tuottajien mielessä.
Oppiva yhteisön parviälynä
Oppiva yhteisö voidaan ymmärtää myös toisella, haastavammalla tavalla. Tällöin lähestytään hankalia käsitteitä parviäly jne. Niitä on mainosti käsitelty Intunexin nettisivuilla. Lainaan sieltä muutaman otteen:
"Joukkoistamisessa (“crowdsourcing“) organisaatio... antaa jonkin tehtävän tai ongelman ennalta määräämättömälle yleisölle tai ihmisjoukolle (“crowd”). Tällainen tehtävä voi olla esimerkiksi ideakilpailu, ratkaisujen ehdottaminen johonkin haastavaan ongelmaan... "
"Yleisesti joukkoälyllä tarkoitetaan ideoiden ja palautteen keräämistä laajalta joukolta ihmisiä... Joukkoälyssä (“wisdom of the crowds“) osallistujat ... antavat toisistaan riippumattomia henkilökohtaisia mielipiteitä, ideoita tai ehdotuksia, usein jopa anonyymisti, jotka ... koordinoiva taho ... käsittelee ja kokoaa yhteen. Anonyymisyys ja joukon jäsenten välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen puuttuminen tukee.... itsenäisten mielipiteiden syntymistä (autonomy). "
"...kollektiivinen älykkyys (“collective intelligence“) voi ...olla myös massojen yhteistyötä (“mass collaboration“). He käyttävät ilmiöstä kattotermiä wikitalous (“wikinomics“), joka perustuu avoimuuteen, vertaistyöskentelyyn, tuotosten laajempaan jakamiseen ja teknologian mahdollistamaan globaaliin toimintaan. Tällaisestä yhteistyöstä käy esimerkkinä Wikipedia tai Linux-yhteisö. Samankaltaista yhteistyötä voi kuvata myös Kari A. Hintikan ehdottamalla käsitteellä “verkkovoima“, jolla viitataan yhteistyöhön, jossa satunnainen joukko ihmisiä organisoituu jonkin yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tietoverkkojen välityksellä, ilman että toimintaa ohjataan ... ulkopuolelta jonkun organisaation... toimesta."
"Parviälyn (“swarm intelligence“) määritelmä ei ...ole kovin selvä. Yhteinen nimittäjä erilaisille parviäly-sovelluksille on ... lähinnä se, että ne pyrkivät ottamaan “inspiraatiota” luonnon parvista, kuten mehiläisten, muurahaisten tai lintujen parvikäyttäytymisestä. Yleisesti parviälyn määritelmään on sisälletty oletus, että parven yksittäiset jäsenet seuraavat vain muutamaa hyvin yksinkertaista ennalta määritettyä sääntöä ilman laajempaa tietoisuutta kokonaisuudesta....Silti lintuparven toiminta yhdessä näyttää ilmeisen älykkäältä. Tämän määritelmän mukaisen parvimaisen toiminnan soveltamista ihmisten väliseen yhteistyöhön on kritisoitu, koska ihmiset ovat älykkäämpiä kuin linnut tai hyönteiset."
"Intunexin kehittämän parvityö-mallin mukaan parvi (“swarm“) määritellään työryhmäksi, joka organisoituu yhteisen sosiaalisen kohteen (kuten idean, ongelman tai projektin) ympärille osaamisen ja kiinnostuksen perusteella. Parvi työskentelee yhteisöllisesti jaetun sosiaalisen kohteen kehittämiseksi luoden samalla uutta tietoa tai uusia toimintatapoja. Jotta parvi syntyy, jonkun pitää jakaa ainakin alustava aihio yhteisestä kohteesta, jonka ympärille kiinnostuneet ihmiset voivat liittyä jakamaan omia ajatuksiaan... Intunexin malli on... kehitetty lähinnä organisaation sisäisen yhteistyön ja osaamisen jakamisen toimintatavaksi.. Parvi on hyvä erottaa perinteisistä ryhmistä kuten projekti- tai työryhmistä tai tiimeistä, jotka tyypillisesti muodostuvat hyvin hallinnollisesti...Parven osallistujia ei määritellä hallinnollisesti eikä etukäteen. Osallistujamäärä ei rajata. Osallistumisen taso voi vaihdella osaamisen ja kiinnostuksen mukaan hyvin joustavasti... parvet muodostuvat osaamisen ja kiinnostuksen mukaan... Parvet hyödyntävät olemassa olevaa osaamista tehokkaammin kohdistamalla ongelman sopiville henkilöille, joilla on aiheeseen liittyvää osaamista tai kiinnostusta. Diversiteetti saadaan aikaiseksi rikkomalla perinteiset hierarkiset tavat organisoitua, jolloin parveen saadaan henkilöitä eri kokemustaustasta ja asemista."
JOS tulkitsemme opsissa kuvattua oppivan yhteisön idea parviälyn käsitteen kautta, löydämme mainion käsitteellisen tukilaudan pyrkimykselle uudistaa koulun pedagogista toimintakulttuuria esim. laaja-alaisen osaamistaitojen soveltamiselle - aluksi vaikka monialaisissa opinnoissa (siis omaa sukuaan teemapäiviässä, projekteissa jne.).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti