Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

tiistaina, tammikuuta 06, 2015

Perusopetuksen kasvatuspäämäärä vuonna 2016

Kuka voisi havainnollistaa vuoden 2016 ops-perusteiden kasvatuspäämää-
rää? Kävisikö Charles Chaplin? Henkilönä tai  kulkurin  roolihahmossa
elokuvassa Chaplin ja poika.? Yhä useampi näyttää tänään joutuvan elämään
vaatimattomampaa elämää kuin mitä ennen normina tavoiteltiin. On silti pär-
jättävä, vastattava itsestä ja myös toisista. 
KASVATUKSELLA on kaksi päämäärää; muodollinen ja sisällöllinen. Muodollisena päämääräänä on J.E. Salomaan mukaan ihanneihminen.  Kukin kansa ja aikakausi määrittelee sitten materiaalisesti, sisällöllisesti sen omalla tavallaan.

Kasvatuspäämäärä on näkemys ihanteellisesta - tai ainakin riittävän hyvästä- ihmisestä. Joskus se osataan taitavasti tiivistää tyyliin: Kaunis sielu kauniissa ruumissa; hyvä ihminen ja kelpo kansalainen; hyvä mies ja harjaantunut puhuja; hyvä, sivistynyt ja onnellinen ihminen; Hyödyllinen kansalainen ja pätevä ammatinharjoittaja. Joskus kuvailuun tarvitaan pitkä lista erilaisia hyviä ja arvokkaita ominaisuuksia.

VUONNA 2016 käyttöön otettavassa  perusopetuksen opetussuunnitelmassa ei ole yksiselitteisesti määritelty ihanneihmistä; opetussuunnitelmaan  on haluttu kirjoittaa tavoitteet opetukselle ei oppilaille. Vuoden 2012 valtioneuvoston asetuksessa ( 422/2012) perusopetuksen valtakunnallisiksi tavoitteiksi on tehty sama ratkaisu.

KASVATUSPÄÄMÄÄRÄ voidaan kuitenkin kaivaa esiin. Jos hyväksytään oletus, että opetus vaikuttaa oppilaisiin.  Jos siis opetuksen edellytetään edistävän rauhantahtoisuutta, ihanneihminen on rauhantahtoinen.

NIINPÄ olen kääntänyt asetuksen tekstin vanhaan didaktiseen asentoon, kuvaamaan lopputulosta.
Väitän siis, että vuoden 2016 opetussuunnitelman kasvatuspäämäärää voi kuvata seuraavasti:

Kasvatuksen päämäärä 2016
Peruskoulun käyneellä nuorella on laaja yleissivistys. Hänen maailmankuvansa on avara ja syvä ja hänellä on elämässä tarpeelliset tiedot  Hän tuntee kulttuurien, aatteellisten, maailman-katsomuksellisten ja uskonnollisten, kuten kristillisten, perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteitä.  Hän tuntee ihmisten tarpeita ja tunteiden, kulttuurin, taiteiden ja kirjallisuuden, ympäristön ja luonnon, historian ja yhteiskunnan perusteita, uskontoja ja elämänkatsomusta sekä taloutta ja teknologiaa.  Hänellä on tietoa työelämästä ja yrittäjyydestä.

Peruskoulun käyneellä nuorella on elämässä tarpeelliset taidot. Hän osaa ajatella ja hän osaa olla vuorovaikutuksessa. Hänellä on  hallussaan matemaattis-luonnontieteellisen ajattelun ja soveltamisen perusteet. Hänellä on  talous- ja kuluttajataitoja, sekä  taiteen, käsityön ja liikunnan taitoja.

Hänellä on  turvallisuudessa  ja arjenhallinnassa tarvittavat valmiudet ja taidot kehittää niitä.  Hän hallitsee oman  äidinkielensä monipuolisesti sekä kirjallisesti että suullisesti. Hänellä on valmiudet olla vuorovaikutuksessa myös toisella kotimaisella kielellä ja muilla kielillä. Hänellä on yhteiskunnallisen ajattelun ja kansalaisena toimimisen vaatimat valmiudet. Hänellä on edellytykset toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa aktiivisena kansalaisena.

Peruskoulun käyneellä nuorella on taitoa ja tahtoa tehdä yhteistyötä. Hänellä on taitoa ja tahtoa edistää ihmisryhmien, kansojen, aatteiden, uskontojen ja kulttuurien välistä kunnioittamista ja luottamusta.  Hänellä on taitoa ja tahtoa edistetää kestävää kehitystä. Hän osaa ajatella ja toimia eettisesti. Hän arvostaa ihmisyyttä. Hän kunnioittaa elämää, ihmisarvon loukkaamattomuutta, ihmisoikeuksia, luontoa, toisia ihmisiä ja erilaisuutta. 

Peruskoulun käynyt nuori on tasapainoinen, terve ja hyvinvoiva. Hänellä on terve itsetunto. Hän on  eettisesti vastuukykyinen yhteiskunnan jäsen. Hän on luova ja vastuullinen. Hänellä on hyvät tavat.  Hän on saanut kouluaikana  esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien ja taiteiden eri aloilta.

Peruskoulun käyneellä nuorella on motivaatiota. Hänellä on oppimisen ja oppimaan oppimisen taidot. Hänellä on  halua koko elämän kestävään oppimiseen ja edellytykset jatko-opintoihin.  

Tulkintaa
YKSI tapa tutkailla tällaista arvokkaiden ominaisuuksien listaa, on koota vastalista: Millaisia sellaisia ominaisuuksia ei ole mainittu, joita toisina aikoina on eri kasvatusopeissa pidetty arvokkaina. Tässä käytin lähteenäni parin vuoden takaista analyysiäni tässä blogissa: http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2012/11/suuret-klassikot-ja-kasvatuksen-paamaara.html

NÄITÄ sanoja ei käytetä (aakkosjärjestyksessä):

ahkera, ainutlaatuinen yksilö, askeetikko, ei kuolemaa pelkäävä, elämän vaatimuksiin mukautuva, elämästä nauttiva, elävässä uskossa oleva, erakkona elävä,  esivaltaa kunnioittava,  gentleman, harrastumisen avulla sivistynyt, helittämätön taistelija, henkevä,  himonsa hillitsevä, hovimies, humaani, huolellinen, hurskas, hyveellinen ja hyödyllinen, ihmisrakas, ihmisystävällinen, isänmaallinen, itsensä kurissa pitävä, itsenäinen, itseään ilmaiseva,  Jumalaa pelkäävä, Jumalan kuvan kaltainen, karaistunut, kaunis, kokonaispersoona, kriittinen, kristillisesti viisas,  kulttuuri-ihminen, kunniallinen, kunnollinen ihminen, kuuliainen, kyvyiltään sopusuhtaisesti kehittynyt, käytännön kelvokas, köyhänä elävä, lainkuuliainen, levollisesti elävä, luonteeltaan arvokas, luotettava, lähimmilleen hyödyllinen, maailmanmies, mielenlaadultaan taisteleva, mielenrauhan omaava, monipuolinen, moraalisesti luja, myönteinen, naimaton,  nokkela, nöyrä, oikeudenmukainen, omaan  kansaan ja sen johtajaan kiintynyt, omaksi itsekseen kasvanut (itsensä löytänyt), oman päänsä muokkaava, omin aivoin ajatteleva, ongelmia ratkomaan pystyvä, onnellinen, oppinut ritari, perinpohjainen, persoona, puhdas, pätevä ammattinharjoittaja, rauhantahtoinen, raitis, rehti, rikkaan elämän elävä, ruumiillisesti kyvykäs, siveellinen luonne, sosiaalistunut, sotataitoinen, sopeutuvainen, sukupuoliyhteydestä kieltäytyvä, suvaitsevainen,  suvaitsevalinen individualisti, säädyllinen, säästäväinen, tahdon ja toiminnan mies, tahtonsa järjelle alistava, taiteellinen,  toiset huomioon otttava, toisten eteen työtä tekevä, tosi ihminen, tottelevainen, työtä rakastava, työtä valtion ja yhteiskunnan kehittämikseksi pyytettömästi tekevä, uintitaitoinen, uskollinen (keisarille), uusien ajatusten ajattelija, uusien polkujen kulkija, vaatimaton, vahvatahtoinen, vakuuttava, vanhempiaan kunnioittava, valpas, vapaa, yhteisen asiaan panostava, yhteiskuntakelpoinen, ystävyydessä kestävä, älykäs.

So What?
Näyttää siis siltä, että vuoden 2016 opetussuunnitelmaa ohjaavasta  kasvatusmäärästä tunnistaa  yhä (tiivistäen) ikiaikaisia tavoitteita: eettisyys, laaja yleissivistys ja toisten huomioonottaminen. Hyvät tavat ovat edelleen arvossa. 

Suhde uskontoon on muuttunut totaalisti. Samoin suhtautuminen valtioon. Kummallekaan ei enää alistuta -lainkuuliaisuus eikä tottelevaisuus eivät ole enää IN.  Ehkä yllättäen myös yksilöllisyys  ja kriittisyys jäävät piiloon. Tavoitteissa ei näy myöskään omin aivoin ajattelu (joka on kuitenkin itse perusteissa vahvasti esillä).

Yksittäisistä asioista nyt vahvasti esiin nousee vastuullinen suhtautuminen luontoon (kestävä kehitys). Vastaavasti piiloon jää ennen niin tärkeät sekä isänmaallisuus että rauhantahtoisuus. Niin  myös luterilaiseen työnmoraaliin kuuluneet ahkeruus, huolellisuus, perinpohjaisuus, rehellisyys ja työn  rakastaminen. 

Perusopetus ei tavoittele sankareita tai huippuosaajia, vaan pikemmin hyvin sivistyneitä omassa arjessaan sovussa toisten kanssa eläviä tavallisia ihmisiä. 


1 kommentti:

Kai-Ari Lundell kirjoitti...

Hyvin tulkittu.

Lopputiivistelmä antaa taas uskoa, noin sen pitää ollakin:

"Perusopetus ei tavoittele sankareita tai huippuosaajia, vaan pikemmin hyvin sivistyneitä omassa arjessaan sovussa toisten kanssa eläviä tavallisia ihmisiä."