About puoli vuotta eläkkeellä?

EILEN eräs ystävällinen kollega kysyi, mitä tuntuu olla eläkkeellä. Oli pakko vastata: en oikein tiedä.
Vaikka juuri tilille tuli kuudennen kerran Kelasta eläkettä. Siksi tämän blogilastun otsikossa on kysymysmerkki.

Vaimo on selvästi eläkkeellä. Hän nauttii. Ystäväpiirissä on monia, jotka ovat niinikään selvästi eläkkeellä. He ovat tehneet selkeän irtioton työelämästä ja ovat täysin sovussa sen kanssa.  Eivät haikaile, eivätkä juuri edes muistele. Matkustelevat, harrastavat, nauttivat vapaa-ajasta,  toisistaan ja lapsenlapsistaan.

Minä olen heihin verrattuna epäselvästi eläkkeellä. Mutta minäkin nautin. Pikemmin kuin eläkkeellä olen oikeastaan oikeiden  työvuosien ja oikeiden eläkevuosien rajatilassa.

Minulle tämä sopii. Ja olen itse asiassa varsin etuoikeutettu.  Saan tehdä juuri sitä, mitä uskon monen toivovan: jakaa vuosien varrella  kertynyttä osaamista- ja sitähän meille kaikille pitkään töitä tehneelle on kertynyt-  neuvonantajan  ei aktiivitoimijan roolissa. Kalenterissa on alustavia varauksia jopa ensi syksylle. Ja jokaisen pestin saa ihan itse valita. Tarvitsee tehdä vain sellaista, mikä on arvokasta.

TÄMÄN  kevään ohjelma on ihan vow. Sopivan mittaisia opettajan- ja rehtorinkoulutusrupeamia, haastavia kirjoitustehtäviä ja jopa viritelmiä tutkimustoimintaan. Ja päälle kunta- ja seurakuntapolitiikkaa.  Vain hetkittäin niitä on liikaa yhtä aikaa  monitoimiMartillekin.

TAPASIN eilen myös toisen kollegan, joka oli jäänyt syksyllä eläkkeelle. Vaikka hän kertoi hyvin muutokseen valmistautuneensa, ja harrastuksiakin piisaa, se kuinka raju ja totaalinen leikkaus irti omasta työstä ja työyhteisöstä oli, tuli sittenkin hänelle yllätyksenä. Eikä työpaikalle millään kehtaa mennä kutsumatta, vaikka ikävä onkin.  "Miten ne ei älyä kutsua esim. joulupuurolle", hän hämmästeli.

TÄLLÄ  eläkekokemuksella arvelen, että nykyisen kaltainen raju leikkaus työstä eläkkeelle ei sovi kaikille. Nyt kun eläkeikää on nostettu, erilaisten senioripestien luominen hyödyttäisi varmaankin sekä varttuvaa väkeä että yhteiskuntaa. Niinikään olisi hienoa, jos itseään työllistäville  eläkeläisille olisi simppeleitä tapoja ryhtyä yrittäjäksi. Nyt se on  liian monimutkaista, eikä ymmärtääkseni esim. starttirajoja voi saada.

Asia, josta olen myös varsin vakuuttunut on, että eläkkeelle siirtyjä  tarvitsisi paljon enemmän ohjausta, kuin mitä nyt tarjotaan. Enkä tarkoita pelkästään sitä, että jokainen saisi hyvissä ajoin konkreetin käsityksen siitä, miten mm. oma taloudellinen asema muuttuu. Tulot putoavat monella oleellisesti, jopa niin paljon, että työkeikkoja voi olla pakko tehdä ihan jo rahankin takia. Tarkoitan myös henkistä valmennusta muutokseen. Monelle eläkkeelle siirtyminen on hänen elämänsä suurin muutos.