Johtamisen kuusi kulmakiveä Aurorassa

Netistä lainattu kuva pomotyypistä, josta taidetaan
haluta eroon  kaikkialla.

VIIKKO sitten 800 espoolaista esimiestä oli koolla Barona-hallista kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän kutsusta käymässä avointa keskustelua espoolaisen johtamisen kehittämisestä. Jokainen paikalla ollut esimies velvoitettiin käymään läpi ylimmän johdon ideoimat johtamisen kuusi kulmakiveä  oman yksikkönsä kesken ja raportoimaan omalle esimiehelleen vielä toukokuun aikana, mihin kulmakivistä henkilöstön mielestä tulisi erityisesti kiinnittää huomiota.

Teimme työtä käskettyä maanantaiaamun palaverissa. Jakauduimme kuuteen ryhmään, kukin pohti yhtä kiveä. Kokosimme niistä heränneet ajatukset ja lopuksi panimme kivet pinoon. Näin näistä ajattelimme:

(1) Edellytykset asukaslähtöiselle toiminnalle. Asukkaat on saatava osallisiksi. Henkilöstö on saatava  hyvällä tavalla sitoutumaan. Kunta ei ole vain palveluiden järjestämistä, se on yhdessä tekemistä.  Tekeminen lähtee jatkossa Espoon yhteisestä tarinasta. Palveluihin on varattava riittävät resurssit ja osaaminen. Tekemisestä on saatava riittävästi  palautetta ja sparrausta.

Aurora: Hyviä keinoja ovat kunnan tasolla asukastapaamiset. Asukkaiden tulee saada tietoa päätöksistä ja aloitteista. Henkilöstön on oltava pätevää. Johtajien on oltava tavoitettavissa. Asukkaat odottavat, että ryhmäkokoja ei saa suurentaa. Kouluja tulisi kehittää toimintakeskuksiksi, joista palvelut saisi yhdestä pisteestä.

(2) Johtaminen on vastuullista  edelläkävijyyttä. Johtajilla on oltava kehitysmyönteisyyttä. On oltava myönteinen ihmiskuva ja halua kantaa vastuuta. Tuloksellisuus ja tavoitteellisuus on pidettävä esillä. On arvostettava, että tulokset saadaan yhdessä.

Aurora: Vierastamme koulumaailmassa asiakastermiä; se luo vääriä mielikuvia. Edelläkävijyys ei voi olla itseisarvo: on sanottava minkä suhteen. Jotta tuloksellisuus voi olla kriteeri, on määriteltävä, mitä se koulun suhteen tarkoittaa. Onko viisasta lainata  julkisiin palveluihin ja erityisesti kasvatukseen termit liike-elämästä?

(3) Johtamisella varmistetaan arjen sujuminen. Pois turha, turhauttava työ, sähläys. Antiikin Kreikassa turhaa työtä käytettiin rangaistuksena. Johtajilta vaaditaan hyvää vuorovaikutusta, jotta voi puuttua epäkohtiin. Esimiehen tulee olla läsnä ja vuorovaikutuksessa. Osaaminen on saatava oikeaan paikkaan.

Aurora: Turha työ on turhaa, mutta turhauttava on yhdelle yhtä ja toiselle toista. Johtajan tehtävänä on etsiä kullekin sopiva työ, jossa ei turhaudu. Johtajien aito läsnäolo, paikalla olo on  tärkeää, jotta  turhautuminen huomataan.

(4) Johtamisen roolit, vastuut ja valtuudet ovat selkeät ja yhteensopivat.

Aurora: Opettajien mielestä rehtorin työkenttä on tällä hetkellä laaja, kohtuutonkin, taloudesta työturvallisuuteen. Oikeudellinen vastuu keskittyy juuri hänelle, ei sen korkeammalle johdolle. Kaupunki, joka ei anna johtamiselle ja koulun toiminnalle riittäviä resursseja, ei toimi vastuullisesti. Kouluun ja sen johtaniseen kohdistuvat vaateet  ovat suuret, taloudelliset resurssit eivät.

(5) Johtaminen on ammattimaista  ja ihmiskeskeistä. Se vaatii ammattitaitoa, kykyä olla vuorovaikutuksessa. Taitoa kohdata ristiriitoja.

Aurora: Mitä ammattimaisuus johtamisessa on? Harrastelijamaisuuden vastakohta? Jos johtaminen on ammatti, siihen kuuluvat tehtävät tulisi määitellä selkeästi. Onko niin nyt? Turvataako esimerkiksi  nuorille rehtoreille perehdytys siihen, mitä kaikkea heidän tehtäviinsä kuuluu.  Mitä kaikkea hänen tulee olttaa huomioon oman porukkansa kanssa työtä tehdessään? Saako hän oikeaa koulutusta? Saako hän tukea, jos eteen tulee yllättäviä tilanteita?

(6) Espoo on hyvä paikka kasvaa johtajana, esimiehenä ja asiantuntijana.

Aurora: Kivi toteutuu kun ja jos edelliset kohdat toteutuvat. Nyt tuntuu, että  esimiehet joutuvat tekemään hyvin haasteellisia asioita, ja resurssien kanssa joutuu etsimään luovia ratkaisuja.

Kivet järjestykseen

Tärkeimmiksi johtamisen kulmakiviksi asetimme kivet 3, 4 ja 5.