Quest2009 esikonferenssi

QUEST on siis kolmipäiväinen . Keskiviikkona oli esikonferenssi, joka pidetään samoissa tiloissa kuin varsinainenkin konferenssi. Päivän rakenne on toki hieman kevyempi: avauspuheenvuorot isossa salissa, kahdet työpajat ja niiden välissä lounastauko, ja lopuksi vielä kohottava loppu.

HUOM! Lastun alalaidassa on pariminuuttinen clipsi esiseminaarista

TERVEHDYSTEN jälkeen kuultiin tälläkin kertaa nuorten ääntä. Lavalla oli kuusi nuorta, mukana myös suomalainen Jenna. Nuoret kertoivat, millainen opettaja saa heidät sitoutumaan omaan opiskeluunsa:
- opettaja, joka inspiroija. Hänen on oltava vahva opettaja

- opettaja, jonka arviointiin voi luottaa
- opettaja, jolla on humaani suhde oppilaisiinsa
- opettaja, jonka kanssa voi kokea tasavertaisuutta, joka tulee mukaan oppimaan, jota saa kutsua etunimellä
- opettaja, joka on ystävällinen, oma itsensä

Nuoret nostivat siis esiin Herbartin pedagogisen suhteen suuren merkityksen.

Nuorilta kysyttiin, myös miten heistä nuorten tulisi suhtautua opettajiin. Moni kertoi jopa ärsyttäneensä opettajia, mutta sitten oma asenne oli muuttunut. Oppilaskin voi olla ystävällinen ja kysyä opettajalta, mitä kuuluu. Monen kohdalle oli osunut opettaja, joka oli muuttanut jopa heidän elämänkulkunsa (huom muutos on konferessin teema). Opettaja voi edustaa turvaa oppilaalle, joka ei saa sitä kotoa. Nuoret arvostivat pientä koulua ja tunnetta ettei ole vain numero.

Työpajat

OLIN ilmoittautunut pajaan: "Inquiring minds want to know", jossa käytiin läpi tutkivaa oppimista. Muutos on niin nopea, että 21- vuosisadan taitoja ovat muistamisen sijasta/rinnalla

joustavuus,

luovuus,

innovaatio,

krittinen ajattelu ja yhteistyö,

informaatio-, media- ja tekniologiataidot,

rohkeus ottaa riskejä, riskeeraamisen, jakamisen ja eteenpäin ajattelun kulttuuri.

Näissä kehittymistä tuetaan käyttämällä oppilaskeskeisiä oppimismalleja, joissa lisätään oppilaiden omistajuutta omasta oppimisestaan. Opetus tulisi järjestää niin, että siihen sisältyy

• yhteistyötä,
• aktiivista osallistumista,
• autenttisia tehtäviä,
• tehokasta palautetta ja arviointia.
• Liikkeelle tulisi lähteä oppilaiden intohimoista (omista kysymyksistä).
• Sisältöjen tulisi olla nuorille merkityksellisiä.
• Heillä tulisi olla lupa lähestyä ongelmia eri tulokulmista.
• Opettajan tehtävä on vahvistaa omillaan tulemisen kapasiteettia. Ehkä oleellisinta on oppia tekemään kysymyksiä.

Tutkivan oppiminen (inquiry-based learning) vaiheet ovat: 1. (oma) kysymys, 2. datan kokoaminen, 3. tulkinta ja 4. ymmärrrys. Tehtävissä tulisi saada käyttää monenlaisia lähteitä. Tulokset tulisi esittää oikeille yleisöille. Arvioinnin tulisi kohdistua sekä prosessiin että produktiin. Oppilaille tulee antaa myös vapautta, jotta oppilaan sydän, käsi ja pää saadaan kaikki mukaan (vrt Gygnaeus)

Iltapäivän sessio

ILTAPÄIVÄN keynote-puhuja oli tohtori Allan Luke Austaliasta. Hän on vienyt
Ontarion opetussuunnitelmamallia Australiaan. Hänen ilman paperia pitämässään retorisesti taitavassa esityksessä oli kolme pääviestiä (koskee ennen muuta maahanmuutajia):
1. Perustaidot ovat tärkeitä, mutta ne eivät riitä.
2. Haaste: mitkä ovat todella kestäviä tavoitteita? isot ajatukset, kriittinen koulutus. dialogi
3. "Heikkojen" oppilaiten tavoitetasoa ei saa laskea- suoriutuminen on vahvasti sidoksissa sosiaaliseen taustaan.

Tohtori Luke ihaili Suomea. Meillä on hänen mukaansa tasoitettu sosiaaliluokan ja tulosten käyrää. Meillä ihmisistä pidetään kaikkiaan hyvää huolta. Koulujen kilpailu ja markkinointi ei poista kuilua. Opettajille on annettava tavoitteet, muttei ohjeita joka päivälle.

Monessa maassa koulutuksen ongelmia ratkaistaan aientamalla kouluuntuloa. Luke varoitti panostamasta liikaa varhaiskasvatukseen. Rahoja tarvitaan muunkin ikäisille. Pieniä lapsia on turha testata. Opettajien arviointi antaa samat tulokset.

Köyhyyden lisääntymisestä Luke oli huolissaan. Köyhien perheiden lasten auttamiseksi koulussa pitää vahvistaa heidän sanavarastoaan. Tunneilla pitää leikkiä, näytellä, laulaa- kieli tarttuu. Lisäksi tarvitaan puhumisen teho-ohjelma.

Luke uskoi koulujen sisäiseen koulutukseen. Kootkaa koulunne resurssit. Kaikkien aineiden opettajat oppimaan toisiltaan.

Loppuhuipennus

ESIKONFERENSSIN kohottavana loppuna oli menetystarina Afrikasta. Ihailimme upeasti laulavaa ja jopa akrobaattisia temppuja tekevää kenialaista lapsikuoroa, joka koostui hylätyistä, kaltoin kohdelluista lapsista. He olivat saaneet apua. Nyt he haluavat antaa anteeksi vanhemmilleen.

Meille esiteltiin myös sankari, monimiljonääriksi katuojista kasvanut mies, joka oli luopunut omaisuudestaan auttaakseen katulapsia.

LOPUKSI päivän antia vedettiin yhteen. Teemana oli "Because you believe in me". Opettajien on oltava todellisia ja humaaneja. Heidän tulee haluta tuntea oppilaansa. Tärkeää on yhdessä tekeminen. Kaikki aikuiset voivat tukea oppimista. On päästävä irti luokasta. On opittava sitouttamaan ja uudelleen sitouttamaan oppilaat koulutyöhön. Myös opettajien oppimista tulee yksilöllistää. Koulurakennuksiin tulisi rakentaa soluja, taskuja", joissa voi kokea perheenomaisuutta. Opettaja on ystävä, jolla on enemmän koulutusta.

KUVA: Illalla konferessin esiintyjät ja ulkomaiset vieraat kutsutiin presidentin swiittiin vaihtamaan ajatuksia epämuodollisesti. Juttelussa skottien kanssa minulle paljastetettiin Loch Nessin hirviön salaisuus. Ei siis turha ilta.

Video esikonferenssipäivästä

Tutustumassa kanadalaisiin kouluihin

VIDEO kouluvierailusta

TIISTAIAAMUNA klo 8.30 hyppäsin opetuspäällikön kanssa rehtori Steve Gardnerin Toyotan tila-autoon. Päämääränä oli Greenborough Public School, usean sadan oppilaan esi- ja perukoulu (8-luokkaan).

Kyllä kouluvierailut ovat antoisia. Tällä koululla on rehtori ja naapurikoulun kanssa yhteinen vararehtori. Rehtorin parina meille koulua esitteli literacy-opettaja- eräänlainen koulun oma ohjaava opettaja.

PÄIVÄ palkittuu neljään osaan. Aamu alkaa liikunnallisella leikillä, jonka vetävät eri luokissa vanhemmat oppilaat. Sitä seurtaa 100 minuttia Literacya, pieni tauko ja sitten about saman verra Numeracya. Lounastauon jälkeen on sitten muita "silppuaineita",

Literacy on kaikkien koulujen pääaine. Opettajatiimit laativat kuuden viikon välein suunnitelman, joka käsitellään case-management ryhmässä. Läsnä on myös rehtori ja literacy-opettaja. Kokous on eräänlainen pedagogisen "oppilashuoltoryhmän", tiimikokouksen ja kehittämiskeskustelujen yhdistelmä. Sen jälkeen laaditaan action plan. Keskeisenä pohjamateriaalina ovat oppimistulokset, joita seurataan jatkuvasti. Kuinka moni on tasolla 1-2-3 tai 4?

Koulun toinen mielenkiinnon kohde on terveellinen elämä (liikunta, ruoka jne.). Tätä teemaa tukevat "oppilassuurlähettiläät". vähän samaan tapaan kuin Malmin koulun ympäristöagentit.

Iltapäivällä pidimme pienen reflektiotuokion kokemastamme. Yorkissa on selkeä ja johdonmukainen systeemi, jolla tuetaan opettajien ammatillista kasvua.Tuki tulee lähinnä koulun omalta tasolta, vertaisilta. Tuki on hyvien käytäntöjen vaihtoa. Rehtori ja literacy-opettaja saavat tukea oppimisverkostonsa toisilta kouluilta. Kuukausittaisia kokouksia johtaa alueen tarkastaja, joka onvastuussa oman alueensa koulujen tuloksista.

KUVA: Kämppäkaverini Oinosen Janne kävi tutustumassa suureen yläkouluun, ja hän tarkkaili erityisesti erityisopetuksen ratkaisuja.

ILLALLA meillä espoolaisilla oli "dinner" Questin väen kanssa. Teemana oli digitaalinen maailma, ja Asko Lippo piti päivällistilaisuuden pöytäpuheen. Kanadalaiset ovat tulossa jo ensi keväänä rakentamaan yhteistyötä tästä teemasta espoolaislukioiden kanssa. Tämän lisäksi puhuimme paljon Yorkissa valitusta käytännöstä, jossa rehtori ja apulaisrehtorit vaihtavat koulu 3-5-vuoden välein paikallise opetuslautakunnan määräyksestä,

Perehtymistä ja ideointia

MAANANTAIAAMUN ohjelmassa oli aamupalan jälkeen espoolaisjoukkueen oma palaveri. Matkan yksi keskeisiä tarkoituksia on ottaa haltuun opetuksen kehittämistä tukevien verkostoitumisen toimintamalleja. Klo 12-17 alkoi ensimmäinen varsinainen kouluttautumispäivä. Konferenssin järjestäjät avasivat kansainvälisille vieraille Questin historiaa ja oppimiskeskeistä toimintatapaansa. Kyllä kanadalaiset hallitsevat retoriikaan!

Yhteisen alustusketjun jälkeen, vieraat jaettiin noin kuuden hengen pöytäkuntiin. Kussakin pöydässä oli yksi Quest-asiantuntija, ja saimme käydä keskustelua meitä askarruttavista asioista. Sain mainioita vastauksia mm. koulujen oppimisverkkoa koskeviin kysymyksiin. Yorkissa kaikki koulut kuuluvat johonkin oppimisverkkoon (8-10 koulua), joka varsin itseohjautuvasti ratkoo yhdessä tärkeiksi koettuja uuden opetussuunnitelman toimeenpanon ongelmia. Keskustelujen lisäksi menetelminä ovat mm. perehtyminen oppimistuloksiin ja literacy-kävelyt. Verkon kokouksiin osallituvvat rehtorit ja erityiset literacy-opettajat. Jälkimmäisten opetusvelvollisuuteen kuuluu literacy-ohjaus (he ovat eräänlaisia kouluntason ohjaavia opettajia). Literacy tarkoittaa täällä laajaa kokonaisuutta lukemaan opettelusta lukemalla oppimiseen.

OPPIMISTA ja oppimiseen sitoutumista ei täällä nähdä kiltisti sen tekemisenä mitä käsketään vaan omasta intohimosta oppimisrta. Siksi opettajien on tunnistettava oppilaiden tarpeet. Vastuullinen opettaminen on eriyttämistä. Opettajan on (1) tunnettava oppilaille asetetut tavoitteet (Täällä on upea vuosittain ilmestyvä BoardPlan). (2) oppilaansa (3) ymmärrettävä oppimisesta mitatut tulokset ja (4) osattava eriyttää. Kaikkia ei voi opettaa samalla tavalla. Oppilaat tulee jakaa eri perustein oppimiskuntiin. Opettaminen on oppimisen kaikille kuuluva tuki. Niinikään vastavaasti koulujen tarpeet otetaan vakavasti. Kullakin rehtorilla on oma valmentaja (joka ei ole mentori- ehkä pikemminkin työnohjaaja). Suhtautuminen oppimiseen on erittäin positiivinen. Kaikki oppivat, jos saavat tarpeeksi aikaa ja tarvitsemaansa tukea. Viramiehet kaikilla tasoilla kantavat vastuuta oman alueensa oppilaitten oppimisesta.

ILLALLA läksimme tutustumaan Toronton keskustaan. Matka tehtiin taksilla ja maanalaisella. Istuimme kahvilassa pitkään ja reflektoimme päivän aikana meihin kolahtaneita ajatuksia siitä, millä eri keinoilla Espoossa oppilaita, opettajia ja kouluja voitaisiin parhaiten tukea syventämään oppimista.

Toki kävimme myös paikallisessa valtavassa ostoskeskuksessa. Minä en oikein osannut sen runsauden sarvesta löytää tuliaisia.

Antoisa sunnuntaipäivä uudella mantereella

KUVA: Naamani ja Niagaran putous. Lastun alalaidassa on pikkuleffa putouksilta.

SUNNUNTAINA sisäinen kello siirtyi jo lähes oikeaan paikalliseen aikaan. Aikaerohan on -7 tuntia.

Hotellin aamiainen munakkaineen oli runsas ja maittava. Klo 8.30 suomalaisdelegaatio, johon kuului Mikko Salosen johdolla meidän neljän espoolaisen lisäksi kolme yrittäjäpainotteisesta Pienisjoen yläkoulusta täällä pajaa pitävää joensuulaista nousimme bussiin. Mukana oli myös yli 30 hollantilaista. Bussi vei meidän muutamassa tunnissa ihailemaan Niagaran putouksia. Monelle oli pettymys, että alue on rakennettu "huvipuistoksi". Mutta komeasti vesi virtasi. Ja kyllä meille maistui lounas näköalaravintolassa. Pöytäseuruessaamme olleilta hollantilaisilta erityisopettajilta utelimme heikäläisten ratkaisuja väkivaltaisten lasten opetuksen suhteen. Heillä lapsi, jolla on käyttäytymisen suhteen erityisiä tarpeita, tarvitsee toisenlaista opetusta kuin mitä koulu, joka on suunniteltu täyttämään tavanomaisia tarpeita. Niitä on tarjolla erityiskouluissa.

KUVA: Joimme virvokkeita Hard Rock Cafessa, jonka takasenän freskossa oli rockin kuningas.

Bussimatkat olivat siksi pitkät, että me ropellipäät ideoimme erilaisia koulunpidon kehittämismalleja. Ideariihen aihioita saatiin mm. Microsoftin ja Nokian porukan kanssa käydyistä keskusteluista. Itse asiassa meillä syntyi ihan näppärä kuvausmalli opetussuunnitelman aitoon opetustapahtumaan konstruoinnin toisaalta toimeenpano- toisaalta valtaistamisprosessin vuotokohdista.

Quest-konsepti 15 vuotta

KUVA: Mikko Salonen, Ilpo Salonen ja Dean.

LEPOPÄIVÄN päätteeksi saimme käydä antoisia keskusteluja mm. rehtori Hannu Naumasen ja Questin Deanin kanssa. Dean on ollut 15 vuotta toteutuneen Quest-konferenssin perustajajäseniä. Questin fullanilainen perusfilosofia on kirkas: Ensimmäisen asteen muutos (luento muuttaa minua) ei riitä. Tarvitaan toisen asteen muutos (minä muutan omaa tapaani opettaa). Siksi vaikuttavien luentojen lisäksi jaetaan menestystarinoita, käydään dialogia mm. vaikuttaviksi osoittautuneiden käytänteiden esittelyn ja kouluvierailujen muodossa.

Ensimmäisen Questin teemana oli toisen asteen muutos. Joka vuodella on ollut selkään oma opetusta syventävä teemansa. Poliittisesti vaikeina 90-luvun vuosina, konferenssin tehtävänä oli luoda uskoa ja positiivisuutta. Ensi vuonna teemana on Digitaalinen maailma, jossa lapsemme jo nyt elävät (Digital literacy and student engagement).

Vuosien varrella Questin rakenteeksi on vakiintunut: kouluvierailut, esi-konferenssi ja varsinainen konferenssi. Ensimmäisillä kerroilla tapahtumaan osallistui 250 ihmistä, nyt jo 800 ja jonossa on 100. Enempää ei mahdu. Questin suunnitteluryhmän ytimeen kuuluu 4-5- ihmistä.

Quest on monessa suhteessa ainutlaatuinen. Mm, siksi, että siihen osallistuu opettajia, hallinnon ihmisiä, poliittisia päätäjiä, vanhempia ja oppilaita. Mm. siksi, että osallistumismaksut ovat kohtuullisia. Mm. siksi, että siihen osallistuvat kansainvälisen huipputason luennoitsijat tarjoavat jopa ylimääräisiä luentoja halukkaille. Myös Questin ansosta Yorkin koulupiiri on yksi tuloksekkaimmista Ontariossa.

Quest on kiinteä osa koulutuksen suunnitteluprosessia (school planning process), koneistoa, jolla koulupiiri toimeenpanee systeemisuunnitelmaansa opetuksen kehittämiseksi. Seuraavien kolmen päivän aikana haluamme ottaa haltuun, myös muut kehittämisen työkalut, Olimme varsin innoisaamme ajatuksesta, voisiko vastaavaa toteuttaa myös Suomessa, Espoossa.

KUVA: Klikkaa nuolta, niin video käynnistyy.

Perillä Torontossa

Täydennetty klo 5 Torontossa

LAUANTAIPÄIVÄ sujahti matkatessa. Kello 10 Zürichin koneeseen ja jalkamiehenä ja sisäjunalla pitkin lentokentän käytäviä Toronton koneen lähtportille. Perillä Best Western Parkway hotellilla Yorkissa Suomen aikaan klo 24. Siis 14 tunnin työmatka.

Matkalla oli aikaa parantaa maailma. Niin koulujen toimintakulttuuri kuin 2000-luvun opetus ideoitiin valmiiksi. Summataan nyt vaikka näin.:

1. Tarvitaan julkilausuttu kuvaus hyvästä opetuksesta (arki) ja sen olettamusperustasta. Olettamusperustaan kuuluu episteemistä laajempi oppimiskäsitys (vrt. Jaana Venkula). Oppimisen ytimessä on taito, osaaminen- ei vain tietäminen. Yhdessä maailmaa tutkien ja siitä keskustellen rakentuu maailman merkitys, ja itse kukin valitsee sieltä itselleen merkittävät asiat oman tietämyksensä rakennusaineiksi. Merkittävyys tarkoittaa: onko tarjottavalla datalla merkitystä oppilaan sosiaalisessa todellisuudessaan ja hänen tavoitteitensa tasolla. Tietämys rakennetaan yhdessä, mutta se rakentuu jokaiselle erilaiseksi. Opetuksen arjessa tulee sisältöjen olla lapsia ja nuoria koskettavia, ja tämä koskettavuuden kokemus tulisi nostaa esiin (Huom tässä näkyy perjantaisen Opetushallituksen työryhmän keskustelun jälki minussa). Opetuksen menetelmiä tulisi laajentaa paitsi kattamaan sisällön haltuunotto myös itselle merkityksellisen ja mekittävän esittämiseen (näyttö). Opettajan tulisi kyetä käyttämän useita työtapoja sekä tietämyksen raaka-informaation (erilaiset kokemukset ( kokoamisessa että oman tietämyksen esittämisessä (huomaa Peep Koort elää yhä). Tietotekniikan käytön tulisi tukea kumpaakin prosessia.
2. Opetuksen interaktiotapahtuman uudistamisen tueksi olisi muutettava myös koulun tapaa toimia (toimintakulttuuri). Niin opettajien kuin oppilaitten. Oppilaskulttuuria olisi muutetava kohti itsejohtoisuutta ja tehtäväorientaatiota. Olisi lausuttava ääneen, millainen on hyvä koulu. Salosen Mikko heitti kehään seuravaavat hyvän koulun ominaisuudet: (a) Hyvässä koulussa on rauha ja rakentava ristiriita. Tuo opetukseen tai koulunpitoon liittyvä ristiriita on koulun kehittämisen dynamo. (b) Hyvässä koulussa on sisäistetty ja organisoitu tavoite (siis selkeä käsitys, mikä on tärkeää), akateeminen käsitys, johon akateemiset ristiriidat tuovat virtaa. Koulun toimintakultturiin tulisi luoda lisää tilaa yhdessä tekemiselle (mm. pariopettajuus) ja monella tavalla oppimiselle.
3. Koulun johtamisessa korostuu johtajan taito saattaa yhteisö kulloinkin ratkaisua vaativien asoiden osalta "ongelmatilasta" "pulmatilaan. Mikko Salosen mukaan koulu voi olla useassa tilassa mm. ongelmaton tila (jossa ei kasveta), ongelmatila (jossa jokin seikka häiritsee), kriisitila (toiminta lamaantuu) ja pulmatila (jossa ongelmaa ratkaistaan). Hyvä johtaja "häiritsee" sopivalla tavalla opettajien rauhaa. Johtajalla tulee olla näky opettajuudesta ja koulun tehtävistä. Hyvässä koulussa tämä näky on jaettu opettajien ja henkilöstön kanssa.

Koululla voi olla monta laatua. Yksi niistä on kuitenkin koulutyön merkittävyyden kokemus- niin oppilailla kuin opettajilla. Tuo merkittävyyden kokemus liittyy Fullanin esiinnostaman koulun moraalisen prinsiipin ymmärtämiseen. Se, mitä koulussa tehdään on ratkaisevan tärkeää sekä itse kunkin koululaisen että Espoon ja Suomen tulevaisuudelle.

JOTTA espoolaiskoulut kehittyisivät tuohon haluttuun suuntaan, tarvitaan monenlaista tukea, Sellainen voisi olla useavuotinen Quest-Espoo- hanke. Kunkin vuoden keskeistä teemaa syvennettäisiin oppimiskeskusten järjestämällä koulutuksella ja kullekin koululle tarjottavalla tutor-tuella.

OPPIMISKESKUKSILLE tämä toisi päivitetyn tehtävän.


Opttajien täydennyskoulutusta voisi jäsentää kuvalla, jossa on kaksi ulottuvuutta: (1) opetuksen järjestäjälähtöisyys ja (2) koulutettavien ja kouluttajien tarpeista lähteminen.

Nyt keskustelun alla on, tulisiko oppimiskeskusten toimintaa siirtää monta piirua lähemmäksi koulutuksen järjestäjän kulloisiakin tarpeita.

Oppimiskeskus2- toiminnan ohjaus olisi hybridisaatiota: Isot linjat yhteiset, sen sisällä oma substanssi-innostus. Samalla koulutuksen filosofia siirtyy pienen askeleen lähemmäksi yhdessä uusien asioiden opettelua nykyiasestä jo hyvien valmiiden käytänteiden tartuttamisesta.

NYT pitää vielä notkua pystyssä ainakin ainakin neljä tuntia. Kello on täällä vasta kuusi, ja jos haluaa onnistua rytmin vaihdoksessa, niin ei auta mennä nukkumaan ennen klo 10.

HOTELLIHUONEEN nro on 7222, ja kumma tunne on, että huone olisi ihan sama, jossa vuosi sitten huilailimme Äyräksen Vesan kanssa. Kämppäkaverina on nyt Oinosen Janne. Ja kummallakin on oma parivuode.

Sanoista tekoihin osa 1

EILISESTÄ TAI-TAI-SEMINAARISTA

HIENOA olla mukana porukassa, jota tuntijakotyöryhmä kuulee, kun perusopetuksen tavoitteet ja tuntijako suunnitellaan uusiksi.Tässä seminaarissa paneuduttiin ryhmälle annettuun tehtävään vahvistaa taide ja taitoaineiden asemaa. Ryhmä jättää esityksensä toukokuussa 2010.

Muutamia "sattumia" tänne blogiin nyt heti:
- 7-14-vuotiaiden vähimmäisopetusajan suhteen Hollanti on ykkönen (8000 tuntia). Keskiarvo EU:sa ja OECD:ssa on 6600-6700 tuntia. Suomi antaa toiseksi vähiten opetusta: 5500 tuntia. Unkarissa tunteja on 4900.
- Taideaineiden osalta meillä on suhteellisesti eniten tunteja maailmassa. Liikunnassakin toiseksi eniten.
- Uusissa tavoitteissa tulisi näkyä "Uuden ajan kansalaistaidot" (mm. kommunikaatio, ongelmanratkaisu, kriittiinen ajattelu, kekseläisyys, yrittäjyys, uteliaisuus ja mielikuvitus, empaattisuus. joustavuus ja muutoskyky....)
- Suomessa on tutkittu taide- ja taitoaineita. Suurin tuntimäärä on liikunnassa. Se onkin ainoa taide- ja taitoaine jota opetetaan kaikilla luokka-asteilla
- Mu, ku ja kä opetetaan lähes kokonaan alakoulussa
- Valinnaisuus sijoittuu pääasiassa 8.-9.-luokille.
- Valtaosassa kouluja ei ole painotettua opetusta
- Eniten painotettua opetusta annetaan liikunnassa ja musiikissa.
- suurimmassa osassa kouluja ei tarjottu kerhotoimintaa 07-08.
- epäpäteviä opettajia on sekä ala- että yläkouluissa.
- Ylimääräistä resurssia ei lisätä taide- ja taitoaineisiin.

Näitäkin suurempi "sattuma" oli tieto, että sivistysvaliokunta ei ole vielä kunnolla aloittanut asiatuntijakuulemisia. Laki voidaan aikaisintaan hyväksyä keväällä. Siispä perusteita ei tule ennen joulua. Moni asia menee - jos näi käy- uusiksi.

TÄSTÄ PÄIVÄSTÄ

Nyt suihkuun, ja sitten lentokentälle. Seuraava lastu Kanadasta.

Viikkokirje 47/2009

- Auroran koulun viikkokirjeen toinen painos (13.11. klo 19)-

TAKANA 12 kouluviikkoa. Joululomaan on viisi viikkoa ja kaksi koulupäivää.
Tässä kirjeessä ensin rokotusasiaa, ja sitten varsinaisia kouluasioita.

13. 11.2009 ESPOO TIEDOTTAA

Alle 3-vuotiaiden rokotukset alkavat 16.11.
Espoo rokottaa koululaiset omissa kouluissaan.

Perusterveet 6 kk- alle 3-vuotiaat lapset saavat H1N1-rokotteen Espoossa yhdeksässä neuvolassa 16.11 alkaen. Yhtenä iltana rokotuksia annetaan myös tietyillä terveysasemilla. Tämänikäisiä rokotettavia on Espoossa noin 9000. Ruuhkien välttämiseksi rokotukset porrastetaan eri päiville sukunimen alkukirjaimen mukaan. Samalla käynnillä voidaan rokottaa myös muut alle 25-vuotiaat perheenjäsenet.

Perusterveet 3-6-vuotiaat ja heidän alle 25-vuotiaat perheenjäsenensä saavat H1N1-rokotteen 23.11 alkaen sukunimen alkukirjaimen mukaan porrastetusti. Rokotettavien lasten määrä on noin 12.000.

Sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvien 6 kk-64-vuotiaiden rokotukset jatkuvat 16.-20.11. Samalla käynnillä voidaan rokottaa riskiryhmäläisen alle 25-vuotiaat perheenjäsenet.

Lisääntyvä potilasyhteydenottojen määrä sekä samanaikaiset influenssarokotukset ruuhkauttavat terveysasemia. Tämän vuoksi terveysasemille pyydetään ottamaan yhteyttä ja hakeutumaan vain kiireellisissä ja välttämättömissä asioissa.

Koululaiset rokotetaan koulupäivän aikana

Espoon peruskoululaiset ja lukiolaiset (kotikunta Espoo tai Kauniainen) saavat H1N1-rokotteen omassa koulussaan koulupäivän aikana viikoilla 47-49. Koulujen rokotusjärjestys riippuu rokotteen saatavuudesta sekä työjärjestelyistä. Koulujen kautta vanhemmilta pyydetään kirjallinen rokotuslupa. (HUOM! Aurorassa lähetetty koteihin 13.11. Palautus keskiviikkona 18.11.)

YTHS rokottaa 4000 espoolaista opiskelijaansa. Muiden oppilaitosten opiskelijat rokotetaan kouluilla, näistä rokotuksista tiedotetaan erikseen.

Muut alle 25-vuotiaat espoolaiset saavat H1N1-rokotteen terveysasemilla viikoilla 48-49. Näiden ryhmien jälkeen käynnistetään 65 vuotta täyttäneiden riskiryhmien rokotukset. Terveen 25 vuotta täyttäneen aikuisväestön rokottamisesta odotetaan valtakunnallista linjausta.

Rokotukset yhdeksässä neuvolassa 16.11. alkaen
Ruuhkan välttämiseksi rokotukseen tullaan lapsen sukunimen alkukirjaimen mukaan eri päivinä.
Maanantai - keskiviikko: A - L
Torstai - perjantai: M - Ö.

Espoon neuvoloiden H1N1-rokotuspisteet 16 -27.11 ovat avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00 -15.30

- Perkkaan neuvola (Upseerinkatu 3B)
- Viherlaakson neuvola (Kuusiniementie 2)
- Espoonlahden neuvola (Merikansantie 4)
- Nöykkiön neuvola ( Oxfotintie 8)
- Kivenlahden neuvola (Merivalkama 2)
- Espoon keskuksen neuvola (Kamreerintie 5, 2. kerros)
- Kalajärven neuvola (Ruskatie 1)
- Tapiolan neuvola (Ahertajantie 2)
- Matinkylän neuvola, (Matinkatu 1)

Tiistaina 17. 11 klo 14 -18 viiden terveysaseman rokotuspisteisiin voivat hakeutua ne perheet, jotka eivät pääse asioimaan neuvoloiden rokotuspisteissä.

Rokotettavaksi tulee mennä mieluiten oman asuinalueen rokotusneuvolaan. Ajanvarausta ei tarvita, rokotteen saa saapumisjärjestyksessä. Samalla kertaa voidaan antaa myös kausi-influenssarokote. Neuvolakortti otetaan mukaan. Kuumeisia tai voimakkaasti kananmunalle allergisia lapsia ei rokoteta. Toivomme, että lastenvaunut jätetään neuvolatilojen ulkopuolelle, jotta odotushuoneissa olisi enemmän tilaa rokotusvuoroaan odottaville.

Rokotuskampanjan aikana neuvoloissa turvataan ensisijaisesti raskaana olevien ja alle ½-vuotiaiden terveystarkastukset. Kouluissa ja oppilaitoksissa ei ole terveydenhoitajien vastanottoja. Kiireellisissä asioissa tulee ottaa yhteyttä lähimmälle terveysasemalle.

Viimeisin tieto rokotuspaikoista ja ajoista löytyy www.espoo.fi/influenssa

ROKOTUSTAULUKKO, www.espoo.fi/influenssa :

6 kk-64 -vuotiaat riskiryhmiin kuuluvat
Sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvien 6 kk-64-vuotiaiden rokotukset jatkuvat 16.-20.11. Samalla käynnillä voidaan rokottaa riskiryhmäläisen alle 25-vuotiaat perheenjäsenet.

6 kk - alle 3-vuotiaat lapset• Rokotetaan yhdeksässä rokotusneuvolassa 16.-20.11.
• Ruuhkan välttämiseksi rokotukseen tullaan lapsen sukunimen alkukirjaimen mukaan eri päivinä
- Maanantai ja tiistai: A-J
- Keskiviikko ja torstai: K-T
- Perjantai U-Ö

• Sisarukset ja muu alle 25 v perhe saa rokotteen samalla
• KAUSI-influenssarokote voidaan antaa samalla alle 3-vuotiaalle

Muut 3-6-vuotiaat lapset (alle kouluikäiset)• Rokotetaan yhdeksässä rokotusneuvolassa 23.11. viikolla
• Rokotusjärjestys sukunimen alkukirjaimen mukaan
• Mukana olevat alle 25-vuotiaat perheenjäsenet rokotetaan samalla

Peruskoululaiset ja lukiolaiset (kotikunta Espoo tai Kauniainen)
• Rokotetaan omalla koululla, aloitus mahdollisesti viikolla 47, jatkuu viikoilla 48 ja 49
• Koulujen kautta pyydetään vanhempien kirjallinen lupa, rokotus luokittain
• Koulujen ja luokkien keskinäinen järjestys riippuu rokotteen saatavuudesta sekä työjärjestelyistä
• Ilmoitus seuraavista kouluista parin päivän varoitusajalla kouluille ja nettiin
• Rokotusta ei tarvitse ottaa, jos on sairastanut laboratoriokokein varmistetusti sikainfluenssan

Ammattioppilaitoksissa / ammattikorkeakoulussa opiskelevat alle 25 v

· Oppilaitoksissa viikoilla 48-49
· Ajat ja paikat ilmoitetaan myöhemmin

YTHS:n piiriin kuuluvat alle 25 v espoolaiset opiskelijat
· YTHS rokottaa viikolta 47 alkaen
· Käytännön järjestelyistä tiedotus YTHS:ltä


Muut terveet alle 25-vuotiaat espoolaiset• rokotukset viikoilla 48-49
• rokotetaan terveysasemilla, ajat ja paikat myöhemmin

Sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 65 vuotta täyttäneet
Edellä mainittujen jälkeen käynnistetään 65- v täyttäneiden riskiryhmien rokotukset.

25 vuotta täyttänyt terve aikuisväestö
Terveiden 25 v. täyttäneiden rokottamisesta odotetaan valtakunnallista linjausta.

Eriikka Koistinen
viestintäpäällikkö
Espoon sosiaali- ja terveystoimi

VIIKON 47 AVAINTEHTÄVÄ

FLUNSSA-aalto todennäköisesti vahvistuu. Perjantain poissa oli 70 oppilasta ja kaksi opettajaa. Käydään koulua mahdollisimman normaalisti. Rehtori koko viikon pois työmatkalla Kanadassa Quest2009-konferenssissa. Apulaisrehtori Ulla Hämäläiselle määrätään hoitamaan rehtorin hallinnolliset tehtävät. JJ vetää Kolmen Rosvon harjoituksia. Rehtori palaa töihin maanantaina 23.11.

VIIKON 47 OHJELMAA

Maanantai 16.11

Tiistai 17.11.
OHR aloittaa jo klo 13.00. Vuorossa 4b-luokka klo 13.30- Apulasrehtori tuuraa rehtoria.

Keskiviikko 18.11
YT klo 8-9: Aika varattu tiimeille ja vastuualuetyöhön.
Henkilökorttikuvaukset Aurorassa. Varataan jokin tila (ei tarvitse jumppasalia)

Torstai 19.11.
Postipalaveri klo 9.45-10.
Espoon johtoryhmien koulutus iltapäivällä.
Illalla Aurorassa opetuslautakunnan kokous (klo 17 alkaen kouluravintolassa. HUOM TIP).

Perjantai 20.11.
Normipäivä

Ennakkotietoa viikosta 48:

Maanantai 23.11. Rehtori palaa töihin. Rock-konsertti klo 12-
Tiistai 24.11. OHR klo 13.30. Vuorossa 3a-luokka. Martti virastossa ohr-ajan. Ulla paikalla Keskiviikko 25.11.: YT klo 8-9 Torstai 26.11. Postipalaveri klo 9.45-10. Kuudensien luokkien opettajien yläkouluinfo. Martti vuosilomalla Perjantai 27.11. Martti vuosilomalla.

Taide- ja taitoaineiden aseman vahvistaminen

KUVA: Raija pojat maalaavat (Raija Herrala)

OPETUSHALLITUKSEN tehtäviin kuuluu tuottaa aineistoa tukemaan asetetun tuntijakotyöryhmän työtä.

Tänään iltapäivällä Hakaniemessä on kutsuseminaari, joka pyrkii neljässä tunnissa kokoamaan viisaita ajatuksia siitä, kuinka (jos niin halutaan) taito- ja taideaineiden asemaa perusopetuksessa voitaisiin vahvistaa. Olen kutsuttujen joukossa, ja on kunnia-asia edustaa alakouluja tuossa seminaarissa.

NAAMAKIRJASSA olen pyydellyt ideoita siitä, miten asia edistyisi. Tällaisia olen saanut:

• TUNTIMÄÄRÄN KAUTTA:

1. lisätään taito- ja taideaineiden tuntimääriä (lisätään kaikkiaan oppituntien määrää)

• TUNTIMÄÄRÄN KAUTTA KIINNOSTUNEILLE:

1. lisää erikoisluokkia (esim. kuvataideluokat) ja kouluja, jotka painottavat taito- ja taideaineita.
2. lisätään (aitoa) valinnaisuutta (yläkoulussa). Edellisessä tuntijaossahan valinnaisuus väheni. Suunnataan valinnaisuus taito- ja taideaineisiin.

• YLEISESTI OPSIN KAUTTA

1. opetussuunnitelman sisälle taidepainotteisuus

• TEHOSTETAAN T + T-OPETUSTA

1. pienennetään opetusryhmäkokoja näissä aineissa/jakotunnit luodaan uutta pedagogiikkaa, jos näitä aineita on opetettava suurissa ryhmissä
2. lisää rahaa taito- ja taideaineiden materiaaleihin jne.

• MENETELMIEN KAUTTA:

1. vahvistetaan "taito- ja taideaineellista" näkökulmaa eri oppiaineissa (vrt. esteettinen eheyttäminen) mm. menetelmien avulla.
2. lisää toiminnallisuutta

• EHEYTTÄMÄLLÄ SISÄLTÖJÄ ERI AINEISSA KOKONAISUUKSIKSI

1. Kanadan mallin mukainen yksi fiksu aihekokonaisuus, jolle aikaa 100 min joka päivä.
2. lisää tuntijaot ylittävää kokonaisopetusta

• RIKASTETAAN KOULUPÄIVÄÄ KOKONAISUUTENA

1. panostetaan näissä aineissa kerhotoimintaan.
2. päivänavausten tilalle päivän taidehetki
3. kehitetään iltapäivätoimintaa systemaattisesti

Hyviä ehdotuksia kaikki. Asiaa voisi tarkastella myös hieman toisenlaisen kehikon kautta. Aikoinaan Ottelin esitteli kolme keskeistä didaktiikan kysymystä:

1. Mikä on opetuksen päämäärä - miksi opimme (ihmisihanne, päämäärä)
2. Mikä on opetuksen välikappale eli opetusaines - mitä oppimme (aineet, sisällöt)
3. Mikä on opetuksen muoto eli opetusmenettely - miten opimme (menetelmät)

Jos siis haluamme vahvistaa ihmisen taitoa yleensä (kykyä tehdä jotain oikeasti) ja erityisesti taiteellista taitoa, sen täytyisi näkyä selvästi tavoitteissa, sisällöissä ja menetelmissä. Miksi ei myös arvioinnin (näytön) muodoissa.

Taiteen ja taidon arvostaminen tavoitteissa näkyisi julkilausutussa ihmisihanteessa. Nyt ei näy ainakaan kirkaasti. Perusopetuksen "ihanneihminen" on edellisen tuntijaon mukaan: eri ihmisryhmiin luottavainen, hyvätapainen, kansalaisena aktiivinen, kestävää kehitystä kannattava, kriittisesti ympäristöään arvioiva, elämää, luontoa ja ihmisoikeuksia kunnioittava, laajasti yleissivistynyt, omaa ja toisten oppimista ja työtä arvostava, suvaitsevainen, tasapainoinen, terve, terveen itsetunnon omaava, vastuullinen, yhteistyökykyinen.

Sisällöissä ehdottaisin eri taidelajeja yhdistävän yhden taidekasvatuksen pedagogiikan kehittelyä eri aineiden rinnalle. Taide voitaisiin nähdä yhtenä keinona hankkia ítsestä ja maailmasta tietoa ja jakaa arvokkaita kokemuksia toisille. Tätä yleistä taidepedagogiikkaa tulisi sitten tuotteistaa sekä opetusmenetelmiksi eri aineisiin että laajemmin koulun toimintakulttuuriin.

SEMINAARIIN kutsuttuja on pyydetty etukäteen pohtimaan muutamia kysymyksiä. Näitä ovat:

1. Mitä on taiteen ja taidon kautta syntyvä tieto?

2. Miten taito- ja taidekasvatus edistää hyvinvointia ja terveyttä?

3. Mikä on tunteiden merkitys taiteesta ja taidosta oppimisessa?

4. Miten valinnaisuuden lisääminen vahvistaisi taide- ja taitoaineiden asemaa?

5. Kuka taitaa taide- ja taitoaineiden opettamisen.

1. Mitä on taiteen ja taidon kautta syntyvä tieto?

Hmmm. Oma ajatukseni on, että tieto (datasta ymmärrykseen) hankitaan toimimalla (kokemukset) ja ajattelemalla (sanallistaminen, dialogi, reflektio). Taidekasvatukselle on erilaista se, että kokemusta ei aina selitetä- sen annetaan vaikuttaa sellaisenaan. Näin se tuottaa omanlaistaan tietoa. Omanalaisuus on nimenomaan tiedon subjektiivisuutta. Taiteen ihanteena ei ole objetiviisuus.

Laajasti ymmärrettynä ymmärrykseen kuuluu myös arvoja: hyvyys, totuus ja kauneus- ja niitä on vaikea erottaa toisistaan. Oikea ja hyvä tuntuvat kauniilta.

Taidon kautta syntyy taitavuutta, "lihasmuistiin". Myös taitotieto on usein ei sanallista, Mutta toisin kuin taiteessa, siinä sanallistaminen syventää tietoa.

Mielenkiintoisesti taito ja taide eivät esim. antiikin aikana olleet vielä käsitteellisesti selkeästi eronneet toisistaan. Ja yhä taide vaatii taitoa. Ja lähes kaikkiin taitoihin liittyy taiteellinenkin ilmaisu.

2. Miten taito- ja taidekasvatus edistää hyvinvointia ja terveyttä?

Minusta taidekasvatuksen keskeinen lisäarvo on sen persoonaa eheyttävässä voimassa. Se tuo koulutyöhön aikaa tutkia itseä. Uskoisin , että terveystavoitteiden kannalta liikunnalla ja kotitaloudella on erittäin suuri vaikutusmahdollisuus.

3. Mikä on tunteiden merkitys taiteesta ja taidosta oppimisessa?

Näen oikeanlaisella taidekasvatuksella suuret mahdollisuudet rikastaa lasten tunne-elämää ja auttaa tunnistamaan, ilmaisemaan jopa hallitsemaan tunteita. Tunteita voidaan mm. sublimoida taiteen kautta.

4. Miten valinnaisuuden lisääminen vahvistaisi taide- ja taitoaineiden asemaa?

Itse kannatan ensi sijaisesti kaikkien opetuksen kehittämistä. Valinnaisuus voi vahvistaa aineiden asemaa niin, että päteville opettajille yipäätään löytyy töitä ja siten heitä saadaan kouluun. Valinnaisryhmät voivat nostaa taidetta esiin koulun toimintakulttuurissa.

5. Kuka taitaa taide- ja taitoaineiden opettamisen.

Kai karkea vastaus on: se, joka osaa itse riitävästi. Kaikkien opettajaryhmien osalta tulisi mielestäni vahvistaa yleistä taidepedagogiikkaa.

Apinanraivolla imemään kokonaisbudjetin hypeä

KUVA: Dipoliin. Kuinka moni upeita innovatiivisia juttuja onkaan saanut näissä tiloissa ideoita mm. Opettaja Osaa- tapahtuma, Freenetin virtuaalikoulu...

Päivittyvä lastu. Pohja-aihio klo 9.20. Eka päivitys klo 11.30. Toinen klo 18.

DIPOLISSA alkoi espoolaisrehtoreiden toinen seminaaripäivä. Tavoitteena on ottaa kokonaisbudjetin tekniikka haltuun.

AVAUSPUHEENVUORON käytti sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä.

PITKÄLÄ kertoi olleensa budjettineuvotteluissa, mutta sisällöistä hänen huulensa olivat sinetöidyt. Hänkin oli huolissaan valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta, johon liittyy luopuminen yksikköhinnoista (normitaso).


Pitkälä kannusti rehtoreita kokonais-budjettiin. Hänen mukaansa hyvään johtamiseen liittyy vuorovaikutus, kunnioitus ja luottamus. Tarvitaan yhteisiä sääntöjä, mutta pitää myös yksiköissä olla oikea määrä valtaa ja vastuuta. Jokaisen työyhteisön pitää miettiä, mikä on olennaista, mikä on suurin ongelma ja suunnata resurssit siihen. Yksi väline on, että tiedetään tarkkaan, mitkä resurssit ovat käytettävissä. Tähän saakka palkkarahat ovat sidottuja, järjestelmä on ollut jäykkä.

Hän lupasi, että kokonaisbudjetin yhteydessä hankintakielto poistuu, eikä sijaiskieltoa tarvita. Myös palkkarahat vapautuvat joustavaan käyttöön.

Kokonaisbudjetin haltuuntotto

KUVA: Lämpökamerakuva seminaariväestä teeman yhteydessä.

Koulukohtaisen budjetin käsittelyyn oli varattu loppupäivä, Asiaa esittelivät talouspäällikkö Kirsti Askolin ja talousasiantuntija Tuija Lindstedt. Meille selvitettiin mitkä menot ovat kouluntason vastuulla ja mitkä jäävät keskitetyiksi. Vielä moni asia oli yllättäen auki, mm. avustajapalveluiden sijaisrahat puutuivat kokonaan.

Seurantavälineinä kouluilla tulevat olemaan Qlikview, ERP- Pk kirjanpidon kyselijä ja palkkaerittelyt (paperisina kouluille) puuttuu sivukulut.

Hankinnat

Hankinnoista puhui hankintapalvelujen päällikkö Jouni Kokko. Teema herättää aina tunteita. Moni pohtii, mikä on kilpailutuksen lisäarvo, jos tavarat ovat kalliimpia kuin lähikaupoissa.

Ryhmätyöt

Lounaan jälkeen porukka jaettiin ryhmiin, joilla kaikilla oli kokonaisbudjettiin liittyviä tehtäviä. Hallinto halusi aidosti kuulla rehtoreita, jotta järjestelmästä saadaan paras mahdollinen. Ryhmätöiden purussa nousi esiin seuraavia asioita:

• Qlikview:stä näkevät tällä hetkellä vain pilottikoulut oikean rahatilanteen. Ohjelmaan toivottiin mahdollisuutta saada varaukset näkyviin (joskus tilatut tavarat viipyvät kuukausitolkulla)
• Rehtorit toivoivat suunnittelun avuksi selkeää työkalua.
• Kouluille vaadittiin riittäviä sihteepalveluja ja koulutusta. Myös KH on sitä mieltä, että koulu siirtyy kokonaisbudjettiin vasta kun sillä on siihen valmius (ei siis 1.1.)
• Tuotteistamiselle ei sytytty. Juha Nurmen kehyskaavaa pidettiin parempana.
• Budjetin tarkastuspäiväksi toivottiin syyskuuta.
• Rehtorien kannalta tärkeä päivä on 15.11. Silloin pitäisi tietää, paljonko rahaa on jäljellä.
• Johtokunnan roolia tulee pohtia tässä uudessa tilanteessa.

Organisaatiouudistukset- here I come

KUVA: Kolmen rosvon kuunnelma- sarjasta on lähetetty eetteriin jo 19 osaa. Perjantaina tarinassa syttyy Topiaksen tornissa tulipalo, ja loppuhymy alkaa pian häämöttää. Kaikki 3.-6.-luokat ovat vuorollaan osallistuneet kuunnelman tekoon. Sarjan viimeisissä osissa rooleissa ovat joulunäytelmässäkin esiityvät miehitykset.

PÄIVITTYVÄ LASTU. Alkuaihio klo 6.25. I- päivitys klo 13.00. II-päivitys klo 15 ja III-päivitys klo 18.

TÄNÄÄN keskiviikkona espoolaisrexit viedään Dipolin syövereihin kuulemaan sivistystoimen uusista organisaatiomalleista. Esiintyjinä ovat mm.opetustoimenjohtajat Kaisu Toivonen ja Barbro Högström ja varhaiskasvatuksen uusi johtaja Titta Tossavainen. Jännityksellä odotetaan mm. sitä, mitä sanottavaa heillä on koulujen esiopetuksesta. Johdetaanko sitä jatkossa varhaiskasvatuksen vai suomenkielisen opetuksen yksiköistä?

NYT siis päivähoito siirtyy sitoon, ja päiväkodin johtaja on rehtorin kollega. Samalla yksikön nimi muuttuu varhaiskasvatusyksiköksi. Liitoksen yhteydessä toteutetaan tuottavuusohjelmaa, jossa mm. luovutaan pienistä, kodinomaisista yksiköistä. Muutos vaikuttaa myös Sukoon. Juha Nurmen mukaan tehtäviä keskitetään Siton esikuntaan, ja samalla henkilöitä siirtyy pois 22. Suko on antamassa uusia nimiä osastoille (jatkossa ne ovat ”palvelualueita”, ja niiden alla on vastuualueita. Hieman outoa minusta on, että erityisopetukselle ei enää omaa vastuualuetta.

TOINEN teema on kokonaisbudjetti, ja sille onkin varattu puoli päivää ja koko torstai. Tänään kuulemme talouspäällikkö Pirjo Mutasen ohjeita ja budjettia pilotoivien kahden rehtorin Merja Akkolan ja Laila Anderssonin kokemuksia. Keynote-puhuja on rehtori Timo Kettunen Oulusta, jossa on vuosien kokemus asiasta. Timo on monesta tuttu. Hän on aktiivivaikuttaja mm. Luokanopettajaliitossa ja OAJ:n valtuustossa.

PIRJO Mutanen kertoi, että kokonaisbudjettihanke on ollut pitkään Espoossa vireillä. Tehtävänä on nyt luoda toimiva järjestelmä budjetointiin jo vuodelle 2010. Uudistuksen tulisi antaa joustavuutta kouluille tiukentuvassa taloudessa. Ja tietyistä kielloista voidaan samalla luopua (jäi vielä kuulematta, mistä).

Espoossa koululle lasketaan palkat budjettiin valmiiksi nykyisellä tuntijakoresurssilla. Ts rehtorit ja koulusihteerit eivät joudu palkanlaskijoiksi. Auki on vielä, mitä tehtäviä jätetään keskitettyyn budjettiin - aluksi enemmän. Apuna koulun tasolla on Qlickview-ohjelma ja käsikirja.

Espoolaiset Merja Akkola ja Laila Andersson kertoivat myönteisistä pilotointikokemuksistaan. Siihen pitää heidän mukaansa kuitenkin varautua, että kaikki ei toimi heti. Pilotoinnissa sijaiskuluihin on varattu 2,4 % . Se on tarkoitettu yli 5 pv sijaisuuksiin, pitkäaikaisen sijaisen kulut eivät rasita koulua.

JUHA Nurmi esitteli sitten, kuinka tunnit muunnetaan Espoossa euroiksi. Kouluille jaetaan rahat keskimääräisen vuosiviikkotunnin hinnan mukaan, mutta sitten summaan tehdään korjauksia (mm. henkilökohtaiset lisät ja kouluasteesta johtuva kerroin) (Aurorassa esim. tunnin kerroin on 3,17). Budjetissa otetaan huomioon tiedossa olevien muutosten vaikutukset. Koulun rahat määritellään edellisen vuoden syksyn oppilasmäärän mukaan. Vuoden aikana tehdään yhden kerran korjaus.

TIMO Kettunen kertoi sitten neljän vuoden kokemuksista, Oulusta, joka on "tuotteistanut" opetuksen. Tuotteistaminen liittyy käyttöön otettuun tilaaja- tuottajamalliin. Oppilaan vuoden opetukselle määritellään hinta. Siellä yhden oppilaan lukuvuoden opetuksen järjestämisestä maksetaan koululle oppilasta kohden 2201- 2559 €.

JK. Hmmm. Kokonaisbudjetti tulee. Päivän aikana rehtorikollegat vakuuttivat, että työmäärä ei lisäänny, ei rehtorilla eikä sihteerillä. Varsinaista lisäarvoa uudistus ei tuo- kaikki mitä etuina mainittiin, olisi voitu saada vanhassa tuntikehysjärjestelmässäkin- jos halua olisi. Tuli tunne, että kokonaisbudjettia kokeilleille uudistus oli mieluinen, mutta tärkein uudistus on varmaankin keskushallinnolle, joka saa apparaatin, jolla puhutaan samaa talouskieltä ja joka voi näin lisätä kustannustietoisuutta myös koulujen toimintaan. Oulussa muutos selvästi vahvisti rehtorin valtaa suhteessa opettajiin. Kuulimme, että Oulussa ei ole johtokuntia, mikä sai minutkin kysymään, mikä tulee jatkossa olemaan rehtorin ja johtokunnan toimivaltojen ja vastuun suhde. Nythän johtokunta hyväksyy budjetin ja vastaa toimintaohjeen mukaan siinä pysymisessä.

Flunssa etenee

KOULULLA flunssa tuntuu etenevän. Useita avustajia on poissa, osalle ei saa ottaa sijaista, ja osalle saisi, mutta kun Seuren kautta ei enää löydy. Myös opettajia on töistä poissa. TIPissäkin joudutaan yksinkertaistamaan toimintaa.

MUISTUTAN vielä vanhempia siitä, että on aihetta varautua noutamaan koulupäivän aikana sairastuva oppilas viivytyksettä kotiin.

Tiistaipäivän tärkeät asiat

KUVA: Kaikki ei ole sujunut sikainfluenssan torjunnassa ihan nappiin, mutta olisiko tässä netistä löytyneessä kuvassa jo hiukka liioittelua?

H1N1-INFLUENSSA on nyt levinnyt niin laajasti espoolaiskouluihin, että sairaustapausten koulun tason tiedottamisesta eteenpäin luovutaan.

Aurorassa useilla luokilla on kipeinä (toki monista eri pöpöistä) jo noin 20 %:kin oppilaista. Opettajatiimien tehtävänä on nyt varautua vielä rajumpiin ja viikonkin mittaisiin oppilaitten poissaolomääriin ja myös tilanteisiin, joissa sairastuneille kollegoille ei saada sijaisopettajaa. Rehtorin ohje on, että Aurorassa oppilaita ei jätetä yksikseen odottamaan, että rinnakkaisluokan opettaja piipahtaa katsomassa heitä. Poikkeustilanteissa oppilaat kootaan eri luokista yhteiseen tilaan.

Arvioiden mukaan flussa-aalto kestää ihan jouluun saakka, joten kaikilta tarvitaan joustavuutta. Lapsia ei saa lähettää kouluun sairaina. Jos lapsi sairastuu koulupäivän aikana, vanhempien odotetaan tulevan viivytyksettä hakemaan hänet kotihoitoon. Kouluun ei saa palata, ennenkuin oireet ovat kadonneet. Ainakin yksi kuumeeton päivä tarvitaan. Tässä tärkeä linkki www.espoo.fi/influenssa. Blogin oikeassa reunassa on lisää linkkejä virallisille info-sivuille.

KOULULAISTEN rokottamista suunnitellaan kuulema parhaillaan. Lehtitietojen mukaan ne alkavat 23.11. Kaikkein järkevintä olisi toteuttaa rokotukset kouluissa kouluaikana.

TIISTAITYÖPÄIVÄ on täynnä haastavia työtehtäviä. Mm. avustajapalveluiden jakamisessa käytössä olevilla resursseilla saa käyttää koko koulun luovuuskapasiteetin. Onneksi sitä on. Oppilashuoltoryhmässä on niinikään ohi normaali listan vaativia asioita, jotka edellyttävät kykyä ratkaisuihin. Lisäksi olen luvannut työstää valmiiksi huomiseksi Espoon rehtorien Hampurin opintomatkan blogi-matkaraportin.

PS. KoKo-Espoon julkilausuma Espoon päättäjille (löytyy linkkinä blogin oikeasta marginaalista) on pysäyttävää tekstiä. Espoolaisvanhemmilla näyttää olevan varsin terävät hampaat (ja kieli) :-).

Mainio maanantai

NASTA työpäivä. Aamulla töitä himassa. Klo 9.45 info opettajille kahden seuraavan viikon ohjelmasta.

SIESTALLA vedin Kolmen Rosvon treenit. Teimme ryhmissä erilaisia luovuusharjoituksia. (Kuvassa syntyy rosvoluola lapsista). Oppilaat osaavat roolinsa jo timmisti. Fyhrqvistin Leena on muuten suunnitellut taas hauskan projektipaidan.

ILTAPÄIVÄLLÄ kävin kulkulupakuvauksissa Saarnilaakson koululla. Vein Kuittisen Jukalle terveisiä Kuntaliitosta eteenpäin vietäväksi.

TYÖPÄIVÄN päälle ajoin vielä Hesaan. Palmeniassa on käynnistetty Porvoon rehtorien pedagogisen johtamisen vuoden mittainen kurssi, ja olen luvannut olla siinä mukana.

Koti & Koulu ry myy jälleen joulukuusia

Hyvät vanhemmat!

Auroran Koti ja koulu ry. myy taas tänä vuonna upeita ja laadukkaita joulukuusia. Osa tuotosta menee koulun oppilaitten hyväksi. Tarkempia tietoja luvassa myöhemmin.

Viikkokirje 46

- Auroran koulun viikkokirjeen ensimmäinen painos (8.11.)-

TAKANA 11 kouluviikkoa. Joululomaan on kuusi viikkoa ja kaksi koulupäivää.
UNICEF-kävely tuotti upeat 3016 euroa. Nöyrä kiitos sekä kävelijöille että sponsoreille!

VIIKON AVAINTEHTÄVÄ
Normiviikko. Vielä käydään koulua kaikin voimin.

VIIKON 46 OHJELMAA

Maanantai 9.11
Rehtorin info klo 9.45-10.00.
Kolme Iloista Rosvoa harjoitukset klo 12.10

Tiistai 10.11.
Kolme iloista rosvoa kuunnelma klo 10.10
Kolme Iloista Rosvoa harjoitukset klo 12. OHR klo 13.30. Vuorossa 4a-luokka.

Keskiviikko 11.11
YT klo 8-9: Aika varattu tiimeille ja vastuualuetyöhön. Erityisesti tiimien kannattaa pohtia jo jouluarvosteluita ja fiksuja opetusjärjestelyitä, jos flunssa-aalto kaataa yhtä aikaa suuren joukon opettajia ja oppilaita. Rehtori on opiskelemassa kokonaisbudjettia Espoon rehtoriseminaarissa. Kolme Iloista Rosvoa harjoitukset klo 12.10

Torstai 12.11.
Rehtori opiskelemassa kokonaisbudjettia Espoon rehtoriseminaarissa.
Postipalaveri klo 9.45-10.

Perjantai 13.11.
Perjantai ja 13. päivä!
Kolme iloista rosvoa kuunnelma klo 10.10
Kolme Iloista Rosvoa harjoitukset klo 12.10
Rehtori iltapäivällä Opetushallituksessa taito- ja taideaineiden asemaa kehittävässä lyhytsseminaarissa.

Ennakkotietoa viikosta 47
Rehtori koko viikon pois työmatkalla Kanadassa Quest2009-konferenssissa. Apulaisrehtori määrätään hoitamaan rehtorin hallinnolliset tehtävät. JJ vetää Kolmen Rosvon harjoituksia.

Maanantai 16.11
Tiistai 17.11.
OHR klo 13.30. Vuorossa 4b-luokka. Apulaisrehtori sijaistaa rehtoria.
Henkilökorttikuvaukset Aurorassa.
Keskiviikko 18.11.
YT klo 8-9: Varattu tiimeille ja vastuualuetyöhön.
Torstai 19.11.
Postipalaveri klo 9.45-10
Iltapäivällä peruskoulujen johtoryhmien koulutustilaisuus. Aurorasta tarvitaan myös edustus.
Espoon suomenkielinen opetuslautakunta kokoontuu Auroran koululla. Apulaisrehtorilla tervetuloa-puhe. Tilaisuuteen sopii jokin oppilasesitys. Tarjoilun täytyy hoitaa myös (huom! Kai).
Perjantai 20.11.

Tärkeitä asioita Länsiväylä-lehdessä

REISSULTA tullessa on pakko aina kaivaa esiin oma Länsiväylämme. Harvoin petyn lehden antiin. Nytkin isänpäivän numerossa on monta hyvää juttua.

Lehti mm. taustoittaa KokoEspoon viime torstaina järjestämää koulusäästö-puhelitilai-suutta. Mankkaan koulun rehtori Lasse Utti kertoi jutussa, mitä uhatut (10 %) ja esitetyt (3%) leikkaukset tuossa yläkoulussa hänen pitkän kokemuksensa mukaan merkitsisivät. Rehtori toteaa, että leikkaukset suurentavat ryhmäkokoa ja kohdistuvat tukitoimiin ja että ne vaikuttavat mm. työrauhaan ja oppimistuloksiin.

Aurorassa 3 %:n leikkaus tarkoittaisi 18 tunnin vähennystä viikossa annettavasta noin 600 tunnista. Niin pieneltä kuin leikkausprosentti voi tuntuakin, se kirvelee. Suuruusluokasta saa käsityksen, jos vertaa nyt esitettyä tuntileikkausta koulun tämän vuoden tilanteeseen. Auroran siestakerhoihin (teatteri-,kuoro-, tietotekniikka-, askartelu jne.) käytetään tällä hetkellä koulun omasta kehyksestä seitsemän tuntia viikossa. Luokkien tukiopetustyyppiseen toimintaan käytetään 18 tuntia viikossa. Jos näihin ei kosketa, on vähennettävä alkuopetusluokkien jakotunteja ja opetettava vierasta kieltä koko luokan kokoisissa ryhmissä.

Kokonaisbudjettiin siirtyminen puhututtaa



Mielenkiintoinen oli myös kaupungin-hallituksen jäsenen Jarmo Jääskeläisen mielipide-kirjoitus koulujen siirtymisestä kokonais-budjettiin. Jarmo - jolla on itsellään pitkä opettajakokemus- ja myös rehtorikokemusta- tarkastelee muutosta monipuolisesti ja uskaltaa nostaa esiin myös uhkatekijöitä.

Ensi viikolla espoolaisrehtoreille järjestetään kahden päivän seminaari, jonka pääteemana on juuri kokonaisbudjetti. Paikalle saapuu myös rehtori Timo Kettunen Oulusta. Oululaisrehtoreilla on asiasta muutaman vuoden kokemus. Monet asiat varmaan aukeavat.

PS. Lehdessä on monta muutakin kivaa juttua. Yhdessä niistä meillä toissa vuonna Raija Herralan luokassa koulunkäyntiavustajana ollut Jarmo Lius kertoo isänpäivästä eroperheessä.

Opin eväät Pudasjärvellä

UPEAT kaksi päivää Pudasjärvellä- 370 vuotta vanhassa, Suomen pinta-alaltaan toiseksi suurimmassa kaupungissa.

Perjantaina sain pitää luennon Taipalkosken (kiitos korjauksesta veli Arto) ja Pudasjärven parillekymmenelle rexille. Keynote-puhujana oli Kuntaliiton Anneli Kangasvieri. Hän puhui kauniisti tasa-arvoisen peruskoulun puolesta. Häntä huolestutti valtio, joka haluaa antaa tiukkoja ohjeita kunnille ilman rahaa. Valtionosuudet peittävät tällä hetkellä vain noin 16.5% koulujen menoista. Toinen huolestuttava asia on, että kunnat itse siirtävät koulutusta kuntayhtymiin kunnallisen päätöksenteon ulottumattomiin. Minun puolentoistatunnin osuuteni käsittelu johtajuutta tulevaisuuden koulussa. Pääviestini oli, että tulevaisuusorientaatio tarkoittaa sen oivaltamista, että tulevaisuuden koulu rakennetaan nyt tulevaisuuslähtöisillä tavoitteellisilla ja eettisillä päätöksillä ja niihin vaikka pienin askelin vievillä konkreeteilla tulevaisuusteoilla. Tulevaisuus ei ole kohtalo. Se tehdään.

Illaksi Syötekeskukseen oli järjestetty koskettavaa kulttuuriohjelmaa ja maistuvaa ruokaa. Kansalaisopiston rehtori Hilkka Parkkisenniemi vei kaiken kukkuraksi ystävällisesti minut ja Anneli Kangasvieren taksiajelulle ison Syötteen huipulle. Mitkä näköalat!

Lauantaina

LAUANTAINA oli aikainen herätys. Pika-aamiainen Syötekeskuksen hotellissa, ja taxilla Pudasjärvelle Opin Eväät - tapahtumaan. Yhteiseen vesoon oli tullut noin 270 opettajaa. Minulla oli kaksi vetoa (pajaa) neljän kunnan opettajille tulevaisuus-teemasta, toinen aamu- ja toinen iltapäivällä. Kummassakin pajassa oli 20-30 osallistujaa.

PUDASJÄRVISET olivat järjestäneet upeat puitteet paikalliselle veso-koulutuksella yhdessä Oulun lääninhallituksen kanssa. Hienoja, työstään innostuneita opettajia ja rehtoreita.

Tärkeät luennot pitivät kaupunginjohtaja Kristiina Daavittila, Oulun lääninhallituksen Arja-Sisko Holappa ja Kuntaliiton Anneli Kangasvieri. Kaupunginjohtaja kertoi tukalasta taloustilaneesta. Hän piti uutta valtionosuusjärjestelmää täysin epäoikeudenmukaisena Pudasjärven kaltaiselle kaupungille. Pitkien matkojen vuoksi he ovatkin ideoimassa uudenlaisia koulunpidon malleja. Kangasvieri esitteli kuulijoille meneillään olevia uudistuksia. Holappa kertoi myös lääninhallitusten olevan isojen muutosten kourissa. Niiden nimikin tulee muuttumaan. Hienona uutisena kuultiin, että jo tammikuussa tulee haettavaksi noin 8 miljoonaa "Osaava"- täydennyskoulutusrahaa. Hän kehoitti kaikkia ideoimaan uusia, luovia täydennyskoulutusmalleja, jotka tavoittaisivat nekin opettajat, joille ei ole vielä löytynyt tarpeeksi tasokasta koulutusta.

Avausten jälkeen vuorossa oli kymmeniä työpajoja kierrätyksestä, tietotekniikan uutuuksista, hopeatöistä, kirjallisuudesta, liikunnasta jne.

YHTÄ PAJAA veti muuten Kuusamolainen apulaisrehtori Kari Peuna opettajansa kanssa He ovat kehittelemassa ePulpetti-konseptia, joka vaikutti tosi kiinnostavalta. Oli mukava tavata kollega, jonka kanssa on saanut tehdä upeaa yhteistyötä sekä Sepon että Niipperin koulussa.

Reissussa oppii!

PALUUMATKASIN sekä taksin että Finnairin kyydissä yhdessä Raision lukion uuden rehtorin Petri Vuorisen kanssa. Hän oli vetänyt kaksi pajaa kielenopettajille. Hienoa, että alalle tulee lahjakkaita ihmisiä!

MATKA oli erittain opettavainen. Vauraassa Espoossa ei voi aavistakaan, millaista on koulunpito kaupungissa, jossa yläkoululaisen koulumatka voi olla 100 km suuntaansa, ja esioppilaankin 40 km. Kunta on tehnyt rohkeita esityksiä siirtää ainakin osa koulumatkoista osaksi koulupäivää. Aikuisia Oulusta matkaavia työntekijöitä varten on jo bussi, jossa on langaton yhteys. Tämä mahdollistaa matka-ajan (noin tunti) käyttämisen järkevästi.

Silmät avautuvat monessa mielessä kunnassa, jossa rahat todella loppuvat uuden valtionosuusjärjestelmän astuessa voimaan. Pudasjärvi on juuri lakkauttanut seitsemän kouluaan, mutta kouluja lakkauttamallakaan rahapulasta ei kaupunginjohtajan mukaan selvitä. Ja kaikesta huolimatta, ihmiset olivat iloisia ja positiivisia.

Terveisiä Turusta taas tänä vuonna!

AAMULLA reippaana poikana ylös ja ensilumen huurtamille teille kohti Turkua. Turun moottoritie on nyt tosi hieno. Ja kuinka pitkiä tunneleita. Kyllä vanha kapea tie olikin kamala ajaa pimeässä.

Lähdin ajoissa mutta melkein myöhästyin. Enhän minä ollut kunnolla varmistanut, missä Åbo Akademin uusi Arkki oli. Arkki oli komea uudisrakennus, ja komealta vaikutti myös KOMPETENS 2009- johtamiskonferenssin ylöspano. Oma luentoni oli klo 11.15- 12. Paikalla oli useita kymmeniä oikein ystävällisiä kuulijoita. Uusi keynote-paketti videoclipseineen yhteisöstä ja johtamisesta toimi hyvin- paitsi, että dioja oli liian paljon käytettävissä aikaan nähden. Luennon narratiivinen osuus sai sitten valua teoreettisemman päälle. Ystävälliset järjestäjät tarjosivat vielä maukkaan kalaruuan ja organisoivat ruokaseuraksi kaksi viehättävää rehtorikoulutettavaa- niin ainakin ymmärsin.

KOTIMATKALLA alkoi sataa lunta, ja tien pinta kastui lumisohjosta. Jaa-a. Ensimmäinen talvikeli, mutta alla oli nastat, Matka taittuimukavan nopeasti noin puolessatoista tunnissa/suunta. Ehdin vielä piipahtaa koululla, moicata JJ:aa ja hoitaa muutaman välttämättömän virkatehtävän.

HUOMENNA vuosilomailemaan lentokoneella Ouluun ja sieltä autokyydillä Syötekeskukseen puhumaan tulevaisuuden koulusta Pudasjärven ja Taivalkosken koulujen johtoportaalle. Lauantaina vedän kaksi pajaa tulevaisuuden koulun opettaja-teemasta samojen kuntien opettajille. Ja illaksi kotiin... jos tuttu yhtiö lentää :-)

H1N1-influenssaa on jo espoolaiskouluissa

Hyvät vanhemmat!

KUTEN lehdistä on voinut lukea, myös useissa espoolaiskouluissa on lapsia poissa influenssan vuoksi. Osalla on diagnosoitu sikainfluenssa.

TÄLLAISESSA tilanteessa on hyvin tärkeää, ettei kipeitä lapsia lähetetä kouluun. Muistakaa soittaa/lähettää sähköpostia opettajalle aina kun lapsi on poissa. Ilmoittakaa, jos oireet sopivat sikainfluenssaan, jotta koululta voidaan ilmoittaa asiasta eteenpäin. Influenssan etenemistä halutaan seurata.

JOS jokin Auroran oppilas sairastuu tuohon tautiin, oppilaan luokalle ilmoitetaan asiasta kouluille tulleiden ohjeiden mukaisesti.

JOS lapsenne kuuluu riskiryhmään, muistattehan hankkia hänelle rokotteen. Rokotuksia annetaan maanantaista alkaen kaikissa terveyskeskuksissa ilman ajanvarausta

LISÄTIETOA löytyy blogin oikeasta reunasta kohdasta tärkeitä ohjeita linkin päässä.

REHTORI

Taas lomalle!

KUVA:Oppilasparlamentti kokoontuu kouluravintolassa. Parlamentin opettajajäseninä ovat rehtori ja apulaisrehtori. Parlamentissa on oppilaitten valitsema tyttö ja poika joka luokalta.

VIIKON viimeinen koulutyöpäivä takana. Sisäinen kello nosti klo kuusi ylös viimeistelemään YT-istuntoa. Pääteemana oli kiirekyselyssä ensimmäiseksi nousseen YT-ajan käytön pohdinta. Luulen, että ymmärsimme keskustelujen jälkeen paremmin, miten erilaisia odotuksia tuohon 60 minuuttiin viikossa kohdistuu. Kaikkiaan "kivi kengässä"- kyselyn pohjalta löytyi 29 asiaa, jotka hiertävät. Käydään niistä jokainen ajallaan ja kunnolla läpi.

KELLO 9 kokoontui oppilasparlamentti syksyn ensimmäiseen istuntoonsa. Asialistalla oli tällä kertaa useita kouluruokailuun liittyviä teemoja. Parlamentti laati ryhmissä toiveruokalistan, joka luovutetaan ruokapalveluesimiesKai Kantolalle . Toiveruokaa saadaan syödä mahdollisuuksien mukaan kerran viidessa viikossa.

Oppilasparlamentin toiveruuat olivat:

(1) Tortilla
(2) Spaghetti
(3) Siskonmakkarakeitto.
(4) Makaronilaatikko
(5) Lihapullat ja ranskalaiset
(6) Lehtipihvi ja ranskalaiset
(7) Lihapullat ja muusi
(8) Lasagne

PARLAMENTIN jäsenet saivat tehtäväksi koota oppilaitten ehdotuksia (1) kouluravintolamme nimeksi ja (2) kouluruokailua koskeviksi säännöksi.

KLO 10.10 oli vuorossa Kolmen Iloista rosvon sarjakuunnelman uusin osa. Rosvot oli saatu kiinni, ja poliisimestari Paavali kuulusteli heitä. Olemme nyt sivulla 100. Kaikkiaan kirjassa on 130 sivua. Seuraavissa jaksoissa kuunnelmassa esiintyvät jouluna nähtävät miehitykset. JJ jatkoi vielä rosvojen kanssa harjoituksia siestalla.

TÄLLE päivälle kolme opettajaa oli varannut keskusteluajan. Oli hyvä kuunnella heidän ajatuksiaan.

SÄHKÖPOSTIA sai taas purkaa olan takaa. Nyt pitää jo pohtia ensi vuonna aukipantavia virkoja. Erityisen paljon energiaa vei neuvottelu siirtymisestä urheiluseurojen omavalvontaan. Se koskee myös Auroraa, aluksi perjantai-illan osalta.

KLO 17.30 oli aika lähteä kotiin. Torstain ja perjantain pidän vuosilomia. Maanantaina taas kouluhommiin.

Rexi poliisiasemalla ja kolme rosvoa salissa

KUVA: Talvi on tullut. Vespa oli vietävä talviluolaan.

TIISTAI oli hauska päivä. Olen tarjonnut opettajille 27 puolituntista tulla juttelemaan mistä vaan, mikä mieltä painaa. Tänään sain vaihtaa ajatuksia kolmen opetajan kanssa. Vitsi, kuinka hienoja tyyppejä meillä on.

KLO 12 vedimme JJ:n kanssa Kolmen rosvon harjoitukset. Nyt on roolit jaettu, ja lapset osaavat osansa tosi hyvin.

KLO 14 ajoimme Kälviän Tuomon kanssa poliisilaitokselle kuuntelemaan ohjeitä koulu-uhkausten varalle. Ohjeet olivat salaisia, joten niistä ei sen enempää.

NAPUTTELIN tänään taas ison kasan rästitöitä alta pois.

ILLALLA keskityin torstain luennon keynote-esitykseen.

PS. Joskus on päiviä, jolloin elämän viikatemies oikeasti niittää kauraa olan takaa. Viikonvaihteessa vikate osui mm. perheellemme läheiseen Marita Nordbergin, koko Suomelle tuttuun Jyrki Kovaleffiin (jota teki ehkä upeimman roolityönsä pikkupoikana Edwin Laineen "Pohjantähdessä") ja vielä Aulis Salovaaraankin (joka leikkaa minun lapsuuttani: Hän tuotti 1960-luvulla teatteriesityksen Aleksanteri II:sta, jossa faija oli Aleksi ja minä sain näytellä pientä poikaa).

Johtokuntien yhteistyöelin kutsuu vanhempia Tapiolan koululle 5.11.2009

Viimeinen kerta

KUVA: Vuoden viimeisen Luokanopettajan kansi kilpailijoiden hämäämiseksi negatiivina :-)

NIIN aika menee. On marraskuu. Ja se aika, että monet asiat tehdään taas viimeisen kerran tänä vuonna. Esim. viime viikolla meillä kävi viimeiset ulkomaan vieraat.

Aamuyöstä tarkastin vuoden viimeisen Luokanopettaja-lehden oikoluetun version. Vasta, kun taitto on valmis, näkyy mm. jääkö jonnekin reikiä, jotka on täytettävä. Nyt jäi tilaa 1/2-sivun jutulle, ja naputin sellaisen kiireessä "kiireestä".

Viikon kuluttua painosta tulee vielä kerran sivut hyväksyttäviksi. Ja lehti kolahtaa postilaatikoista liiton jäsenille 18.11. Siinä se sitten on tämän vuoden "lehtikasa".

SEURAAVAT neljä viikkoa ovat omalta osaltani varsin rikkonaisia. Juoksuja riittää. Pidän rästilomia mutta mukaan mahtuu myös virkamenoja, joita mm. vanhemmille rehtoreille jotenkin siunaantuu. Toki tärkeitä. Mutta ehkä saa olla viimeinen kerta, kun tällaisen suman rakennan.

Kompetens 2009

ENSI viikolle osuu jälleen kaksi aikanaan pitämättä jäänyttä vuosilomapäivää, torstai ja perjantai.

TORSTAINA olen luvannut lomailla itseni Turkuun. Åbo Akademi järjestää siellä KOMPETENS 2009- johtamiskonferenssin (KOMPETENS 2009 - Åbo Akademis ledarskapskonferens). Konferenssi on suunnattu suomenruotsalaisille ja suomalaisille johtajille. Heitä odotetaan paikalle noin 200. Ohjelma lupaa osallistujille " kända och inspirerande ledare, experter och inspiratörer med intressanta och aktuella budskap".

Ehkä tunnetuin puhujista on meppimme "isä" Mitro Repo. Konferenssi on ruotsinkielinen; "sillanrakentaja" Hellström saa (luenma) puhua suomeksi. Otsikkoni näyttää olevan: " Tavoitteena terve yhteisöllisyys - työkaluja muutoksen johtamisessa". Sisältöä prosyyri kuvaa seuraavasti:

Koulun tehtävä on tukea lasten ja nuorten kasvua persoonaksi: ainutkertaiseksi omaksi itseksi, hyväksi ihmiseksi ja kelpo kansalaiseksi. Se edellyttää kykyä pärjätä omin avuin, mutta myös kykyä elää itseä ja toisia rikastava elämää yhdessä muiden kanssa, kykyä tuntea yhteisöllisyyttä. Terve yhteisöllisyys on tukeva, palkitseva ja velvoittava tunneside, joka sytyttää motivaatiota. Yhteisöllisyys voi myös vääristyä tukahduttavaksi kontrolliksi ja riippuvuudeksi. Rehtorille yhteisöllisyys on energisoiva johtamisen työkaulu. Hellström esittelee luennossaan video- ja kuvanäyttein yhteisöllisyyden rakentamisen konreettisia ideoita.

Luennossa leikkaa kaksi tärkeää teemaa, joita olen saanut esitellä viime vuosina: toisaalta muutosjohtaminen toisaalta yhteisöllisyys.. Otsikon keksijä on yhdistänyt ne tavalla, joka haastaa uusimaan vanhat ppt-paketit. Eikun hommiin!

Lisätietoja konferenssista löytää osoitteesta www.kompetens.fi