Kouluvaarin uutisia

Lukuvuoden toinen kouluvaaripäivä! Vapaaehtoistyöpäivä osui taas perjantaille klo 9:sta klo 13.30:een. Iloinen taidepäivä.

 E spoossa oli tänä koulupäivänä ihanan lämmin kesäpäivä. Lapset nauttivat-ja aikuiset. Kelpasi olla tauoilla. Siellä oli kouluvaarikin.  Sisällä monissa luokissa on aika ahdasta.  Happi loppuu.  Muutoin Aurorassa oli  tosi hyväntuulinen tunnelma. Toki lautakunnassakin esillä olleet talousjutut huolestuttivat.

• 4N-luokka avasi päivän klo 9. Luvassa oli nasta päivä. Ensin vähän suomea.  Olipa kiva nähdä, että oppikirjoja oli kaksi versioita Suomi1 ja Suomi2. Jälkimmäisessä oli samat tehtävät, mutta vastaamista helpotettiin pikkuvinkeillä. 
• Tämä päivä oli oikea kulttuuripäivä. Opettaja luki jännää kirjaa. johon liitettiin ryhmätaideteokset noidasta.  

Yksi kunkin ryhmän jäsenistä oli muotti, josta tehtiin noidalle malli isolle ruskealle paperille.. Ja sitten yhdessä värittämään. Voi sitä intoa ja millaisia tuloksia saatiin laittaa luokan seinällä. Juuri ne tekevät luokkatilasta oman pesän.

Lounaaksi oli keittoa. Kelpasi lapsille. Sai valita joko kala- ja punajuurikeiton. Oppilaat syövät hieman eri tahtiin, ja 3-luokissa sai mennä luokkaan katsomaan lastenleffaa sitä mukaa, kun oli valmis. Jollei leffa kiinnostanut, toinen luokkatila oli hiljaista työskentelyä varten. Koulunkäynninohjaaja  takasti  turvallisuuden.

• Perjantaipäivän pääteeksi on katsomustunti, ja oppilaat menevät kukin omaan ryhmässä. 3N-luokan uskonnon ryhmässäotettiin nyt käyttöön kotiryhmät, ja työskentely aloitettiin mukavalla ryhmäytysharjoituksella. Tunnin varsinainen. teema oli koulunkäynti pienissä ja isoissa kouluissa, Kummassa on kivempaa? Kummassa kiusataan? Virikkeenä oli myös oppilaiden videohaastatteluja.
• Kouluvaari sai tänään auttaa mm. välitunti- ja ruokailuvalvonnoissa. Kyniä ei tarvinnut teroittaa, mutta oppilaita oli lupa kannustaa ja innostaa.  

Kirjastoauto on upea juttu

Oppilaiden halu lukea on selvitysten mukaan huolestuttavasti heikentynyt. Siksi on tosi upeaa, että Espoossa kiertää kirjastoauto ja että opettajat todella ohjaavat oppilaita lainaamaan kirjoja.

Suomen ensimmäinen kirjastobussi oli Turussa. Espoo oli järjestyksessä toinen vuonna 1964.  Kirjastoauto, Alexandra-nimeltään, oli ainoa mahdollisuus tuoda kaikille kasvavan kauppalan asukkaille kirjastopalveluita. Kauppalat - joihin ESpoo kuului- ja kaupungit saivat  myös kirjastoautojen menoihin tuolloi 90 % valtionapua.

2000-luvulla kirjastoautoja oli kaksi: nimiltään Peikonpoika ja Helmi. Tietääkseni tällä hetkellä kirjastoautoja on yhä kaksi;  Helmi ja Välkky, jotka   kiertävät  kouluilla, päiväkodeissa ja alueilla, joilla ei ole omaa lähikirjastoa. Wikipedin mukaan  vuonna 2018 Suomessa oli  140 kirjastoautoa.  Hieno ja tärkeä innovaatio!

 

Kiitoksia Auroran väelle ja 3N-luokalle kivasta päivästä ja mukavista jutusteluista. Ensi maanantaina  tavataan.