Pitkän linjan kouluvaikuttaja oli tänään kutsuttu
tiistaina 8.6.
vaihtamaan ajatuksia harrastustoiminnan kehittämösestä kouluissa. Oli virkistävää jutella innovatiivisesti projektipäällikkö Kimmo Sillanmikon kanssa.
Suomessa on ymmärretty harrastamisen tärkeä merkitys. Jo muutaman vuoden ajan valtio on rahoittanut ns. harrastamisen Suomen mallia. Sen tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Kuntaa saa tietyn summan rahaa. Se kilpailuttaa eri tahoja järjestämään ennen muuta taide-alan kerhoja 3-9-luokkalaisille. Rahaa myönnetään pitkäkestoisiin matalankynnyksen kerhoihin, pitkäkestoisiin siksi, että harratuksesta halutaan pysyvä. Sitten tarjotaan kerhoja kouluille. Tällä hetkellä Espoossa kerhotarjottimella on 230 kerhotuntia, ja niitä järjestetään 84 koulussa. Valtionapua saa käyttää vain iltapäiväkerhoihin.
Malli on nyt ajettu sisään ja palaute on ollut kiittävää. Tottakai haasteitakin on. Miten tavoittaa nuoret, jotka eivät tule kouluun? Mitä pitäisi ottaa huomioon mm. maahanmuuttajatyttöjen osalta? Entä kuinka taata toiveiden ja tarjonnan kohtaanto? Kuinka estää luopuminen aloitetusta harrastuksesta?
MUKAVA-HANKE
Ennen tapaamista oli käynyt läpi kokemuksiamme Auroran koulun eheytetyn koulupäivän TIP-hankeesta. 2000-luvun alussa SITRA oli käynnistänyt ns. MUKAVA-hankkeen (2002-2005), jolla haluttiin ratkaista lasten pahoinvointi ja syrjäytyminen, jotka liittyivät yksinäisiin iltapäiviin sekä raivata tilaa perheen yhteiselle ajalle, jos harrastukset saataisin illasta pois. Idean voimahahmona oli professori Lea Pulkkinen.
Tuossa mallissa koulupäivä jaettiin: (1) Aamutoiminta (2) Koulu aamupäivä (3) Pitkä tauko (4) Koulun iltapäivä (5) Iltapäivätoiminta. Päivän keskelle ja iltapäivään sijoitettiin matalan kynnyksen kerhoja, joissa sai kokeilla eri harrastuksia. Ohjaajina oli opettajia, koulukäyntiavustajia ja ulkopuolisia palveluntuottajia + kouluohjaaja koordinaattorin. Kokeilu toteutettiin 7:ssä koulussa. Toimintaan myönnetiin 100-400 euroa/oppilas koulun koosta riippuen. Kaikki oli ilmaista oppilaille. Malli toimi hyvin, 1-6-luokilla, ja vaikeammin 7-9-luokilla. Kun ylimääräinen rahoitus loppui, loppui myös toiminta.
TIP-HANKE
Vuonna 2006 kaksi espolaispoliitikkoa; Pia Kauma ja Sanna Lauslahti tekivät valtuustoaloitteen vastaavanalaisen hankkeen kokeilemisesta Espoossa. Nyt oli löydettävä koulu, joka lähtisi kokeilemaan sitä. Auroran koulua pidettiin tehtävään sopivana.
ITSE ASIASSA AURORASSA olo ollut jo vuodesta 1992 alkaen kokopäiväkoulun aihio. Meillä toimii tuo toivottu pidennetty 60 min-75 min ruokatunti, siesta. Tuohon siestaan sijoitettiin kerhotoimintaa huokoistamaan päivää. Meidän mallissamme kerhotoimintaa oli 6-7 tuntia viikossa, ts. kerhoja ei ole suinkaan kaikille. Koulun kerhotoimintaa täydensi Koti & Koulu ry:n organisoima kerhotoiminta, joka sijoittuu iltapäiviin- ja myös ensimmäiselle kesälomaviikolle.
Turvallinen iltapäivätoiminta -TIP-pilottihanke käynnistettiin 16.6.2006 tehdyn valtuustoaloitteen pohjalta.Valtuustoaloitteessa toivottiin, että kokeilun lopputuloksena syntyisi ehdotus jatkotoimenpiteistä sekä määrittely espoolaisesta mallista turvalliselle ja eheälle koulupäivälle.
Lukuvuoden 2006-2007 aikana kehitettiin ns. turvallisen iltapäivän mallia. Oppilaitten ja vanhempien ajatuksia ja toiveita iltapäiväkerhoista kartoitettiin. Toimijoita etsittiin ja kerhot pantiin hakuun jo keväällä. Lääninhallitukselle lähetettiin määrärahahakemus yli 10 ilmaiskerhon järjestämiseen (saatiin 6000 €) .Suomenkielinen opetuslautakunta päätti 24.5.2007, että Espoossa ryhdytään kokeilemaan Auroran koulussa ns. eheytettyä koulupäivätoimintaa.
Lukuvuosi 2007-2008
Auroran TIP-hanke käynnistyi vaiheittain. Aamutoiminta käynnistyisi elokuussa -07 koulun alkaessa. Iltapäivätoiminta ja välipalatoiminta käynnistyisi toisella kouluviikolla elokuussa. Samaan aikaan käynnistyi (maksullinen) välipalatoiminta. Harrastuskerhotoiminta käynnistyi syyskuun alussa aluksi kerhokoordinaattori vetämillä kerhoilla. Kerhotoiminnan volyymi laajenei syksyn aikana niin, että kevätlukukaudella 2008 kaikki lukuvuoden kerhot olivat käynnissä.
Lukuvuoden 2007-2008 ajan TIP-malli oli neliosainen: (1) Aamutoiminta (2 €( 2) Kerhoisäntä-toiminta 12.45- 15.00, joka tuo mieleen ”leikkikenttätoiminnan” (vastaa siis Pulkkisen heittämää avoimien ovien halpamallia)- maksuton (3) Välipalatoiminta 15.00-15.30 ”kahvila” ja (4) Harrastuskerho-toiminta 15.30-17, jota voi havainnollistaa ”lasten työväenopistoksi”.
AURORAN kokeilu turvallisesta iltapäivästä ei pidentänyt kenenkään koulupäivää. Turvallinen iltapäivä tarkoitti mahdollisutta osallistua avoimien ovien ryhmiin ja klo 15 alkaviin harrastuskerhoihin. Osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Kerhoja toteuttamaan etsitään myös järjestöjä ja yksityisiä tahoja. Osa kerhoista oli ilmaisia, osa maksullisia. Osa kesti koko lukukauden, osa lyhyemmän jakson.
Ongelma: Turvallinen iltapäivä "tuottaa tappiota" noin 46 000 euroa/vuosi. Se on perusteltua kokeilun alkuvaiheessa, mutta lopullisen mallin kohdalla näin ei voinut olla. Toiminnasta oli joko alettava periä maksuja tai sitten meidän oli löydettävä muita keinoja saada sisään rahaa. Yksi vaihtoehto oli liittää nyt vanhempien organisoima ja TIP-hankkeen iltapäivätoiminta toisiinsa. (Espoo ei tuolloin vielä itse organisoinut ip-toimintaa)
Lukuvuosi 2008-2009
TIP ja LIP yhdistyvät Turvalliseksi iltapäiväksi (TIP). TIP aukeaa klo 12.45 ja päättyy klo 17.45. Aamutoiminta loppui. Kaikki TIP-lapset 6.-luokkalaisiin saakka ovat aluksi ns. leikkikentällä, josta he hajaantuvat viikko- ja päiväsuunnitelman mukaan tarjottaviin toimintoihin. 1.-2.luokkalaisille ja erityislapsille Turvallinen iltapäivä maksoi 60 €. Hintaan kuului välipala. 3.-6-luokkalaisille oli 20 €:n kuukausikortti.
Syksyllä kerhoja oli tarjolla ennätysmäärä, sekä jo toimintansa aloittaneita ulkopuolisten toimijoiden järjestämiä maksullisia kerhoja että nyt käynnistyviä osallistujille maksuttomia kerhoja.
TIP-pajat oli tarkoitettu TIP-iltapäivätoimintaan osallistuville lapsille. Niistä ei kerätä kerhomaksua, vaan toiminta sisältyy kuukausimaksuun
Turvallinen iltapäivä – TIP-hanke laajentui edellisestä vuodesta noin nelinkertaiseksi. Siitä huolimatta hankkeessa mukana olevat lapset huoltajineen olivat oimintaan erittäin tyytyväisiä, vaikka toiminnan lopettaneita lapsiakin oli muutama.
Kokeilu oli suunniteltu kaksilukuvuotiseksi. Toimintaa oli tarjolla joka päivä yli sadalle lapselle Sekä koulu että vanhemmat toivoivat sen jatkuva.Vanhemmat keräsivät nimiä addressin. 467 nimeä saatiin tukemaan tämän toiminnan jatkumista.
Lautakunta päättikin, että Turvallinen iltapäivätoiminta - TIP-toiminta - jatkuu Auroran koulussa. Turvallisen iltapäivätoiminnan -hankkeen tulee kuitenkin olla kustannusneutraali.
TIP-toimintaa tarjottiin kesäkuussa yhteensä kolmen viikon ajan arkisin klo 9-15 (ma 1.6. - to 18.6.). Kukin huoltaja voi valita lapselleen joko päivä- tai viikkokohtaisen osallistumisjakson siten, että päiväkohtainen maksu on 10 euroa, viikkokohtainen 40 euroa, ja koko toimintajakso 100 euroa. Hinta sisältää toiminnan lisäksi myös kevyen välipalan (leipää, maitoa jne.), jota voi halutessaan täydentää omilla eväillä. Kesätoimintaan ei saatu avustuksia.
Lukuvuosi 2009-2010
TIP sai siis jatkoaikaa .Pääosa rahoituksesta tuli avustuksena Espoon kaupungilta, kuten muillekin palvelujen järjestäjille. Lisäksi hanke on saanut kerhotoimintaan erillismäärärahan Opetushallitukselta. Auroran koulu organisoi itse iltapäivätoiminnassa on se, että toiminnan organisoi koulu itse. Missään muualla Espoossa ei toimita näin. kuukausimaksu on edullinen: lakisääteiseen toimintaan osallistuvat maksavat 60 € kuussa, ja muut 20 € kuussa. Lakisääteisen toiminnan maksuun kuuluu välipalan hinta. Muut ostavat haluamaansa välipalaa erillisellä ruokalipukkeella.Kerhotoiminta jatkui vilkkaana.,
Vanhemmille vasta tehdyn kyselyn perusteella näytti siltä, että isommilla lapsilla ei sittenkään ole tarvetta iltapäivätoimintaan. Auroran koululle tullaan etsimään ammattimainen yritys/yhdistys järjestämään iltapäivätoimintaa. Ratkaisu merkitsi valitettavasti myös sitä, että koulun oma, oppilaille ilmainen kerhotoiminta supistuu aikaisemmista vuosista.
Olomme kuitenkin luoneet tehtäväksiannon mukaisesti yhden toimintamallin, jolla voidaan varsin taloudellisesti rakentaa kaikenikäisille koululaisille turvallinen iltapäivä omassa kouluissa. Työ ei ole mennyt hukkaan. Malli ajetaan nyt telakalle. Siellä se odottaa parempia aikoja.
Eräänlaisena häntänä koulullamme toimi kolme viikkoa Koti & Koulury:n järjestämä kesäkerho
Millaisia kerhoja oppilaille kolmen lukuvuoden aikana järjestetiin?
Maksullisia kerhoja
- Espoon kuvataidekoulun kuviskerho
- Helmikorukerho
- Jamkids-ryhmä (Musiikkiseikkailuklubi)- kannel
- Judokerho (Tikkurilan judokat)
- Karatekerho
- Kuviskerho
- Lautapelikerho
- Luontokerho
- Musiikkikoulu Jubalin kitarakerho
- Nassikkapaini
- Reippauskerho
- Sarjakuvakerho
- Sanapaja eli luovan kielen ryhmä (Taidetalo Pikku-Aurora)
- Sanataidekerho
- Shakkikerho (Espoon shakkiseura)
- Soitonopetus
- Sporttis / Suomalainen voimisteluseura
- Taidekäsityökoulu
- Taitavat kädet taidekäsityökoulu
- taikurikoulu
- tekniikan kerho
- tutustutaan Raamattuun -kerho
Maksuttomia kerhoja (osa siestalla osa iltapäivisin)
- alkuopetuksen nikkarointikerho
- aloittelijoiden bändikerho,
- askartelukerho
- bändikerhoja
- Det är ju roligt att tala svenska!
- English – YES!
- English club
- kotitalouskerho
- käden taidot (TIP-maksu)
- kuoro
- lentopallokerho
- luonto (TIP-maksu)
- luontokerho
- liikunta ja leikki (TIP-.maksu)
- liikuntakerhoja
- luokkakerhot
- läksykerho
- nallekerho
- Ompelukerho
- palloilukerho
- paperihelmet-kerho
- personal trainer
- puutyö (TIP-maksu)
- rauhala (TIP-maksu)
- salibandykerho
- sirkukerho
- tanssikerho
- teatterikerhoja
EHDOTUKSIANI PÄIVÄN KESKUSTELUSSA
- Aivoriihikokous eri toimijoiden kesken ( ns. muutoslaboratorio- moniäänisyys) tukkojen tunnistamiseksi ja poistamiseksi
- Hybridimalli: maksuttomista ja maksullisista kerhoista. Vetäjiksi myös vapaaehtoisia vanhempia, isovanhempia, seuroissa harrastavia isompia oppilaita
- Joutava kerhokesto: Tutustumispätkä, lyhyt kurssi, pitkä kurssi
- Kerhokoordinaattorin nimeäminen kouluihin.Kerhokoordinaatori koordinoi eri järjestäjätahojen tuottamaa kerhotoimintaa ja soitonopetusta.
- Moniharrastuskerhot -antamaan kokemuksia
- Seurakuntien mukaan ottaaminen yhdeksi toimijaksi
- Synergiaedun etsiminen.
- Tiiviimpi yhteistyö koulujen kanssa.
- Videoclipsien tuottaminen eri harrastuksista lisäämään onnistuneita harrastusvalintoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti