Kaksi luentoa Berliinissä

Terveisiä Berliinistä! Olipa hienoa saada kutsu pitää  kaksi noin tunnin. luentoa suomalaisesta pedagogiikasta. Kuulijoina oli pääasiassa juutalaiskoulujen hallintoväkeä  eri puolilta maailmaa. Nämä luennot olivat vain pieni osa laajaa summittia, joissa teemoina oli vaikka mitä.

Luento 1

"Finnish Education 2023"

Näin luentoa "myytiin":

What can we learn from Finnish Schools? 

Across the globe Finland has dominated the world stage in the field of education. The Finnish school system was built on the egalitarian principle of high quality, inclusive, and comprehensive universal education. In fact, the learning gap between the weakest and the strongest pupils in Finnish schools is one of the narrowest in the world. 

Highly competent and motivated teachers are the cornerstone of the Finnish education system, where teachers are not only experts in their own subject area, but also proficient in teaching and learning. Teacher trainings place special emphasis on the study of pedagogy: learning the art of teaching and tailored to how different people learn. Finland enjoys one of the most advanced and expansive selection of educational technology for all levels of education, ranging from formal to extracurricular learning. Additionally, Finland invests in capacity building, curriculum development and re-modelling entire education system. 

You are invited to join this riveting session on Finland's education system, as we are ready to share the know-how, and dive into with the domain of Finland's educational system.  

And finally, based on this success, how can this be adapted for Jewish Schools in Europe? 

Martti Hellstrom in conversation with Rabbi David Meyer"

Jutun juonena oli esittää 15 tekijää suomalaisen koulutuksen rakenteista ja pedagogiikasta, jotka mahdollisesti selittävät hyviä tuloksiamme, ja joiden hapertuminen taas tulosten laskua ja uusia huolenaiheita. Väitin, että nämä 15 ovat nuo tärkeimmät tekijät:

1. Suomalaisen koulutuksen rakenteet
2. Kestävä koulutuspoliittinen linja: laatu ja tasa-arvo
3. Koulujen autonomia (mm. koulukohtainen ops)
4. Hyvinvoinnin tavoite ja tuen muodot
5. Luottamuksen kulttuuri
6. Akateeminen opettajankoulutus ( luokanopettajamaisterit)
7. Opettajuus professiona
8. Täydennyskoulutus
9. Opettajakoulutuksen vetovoima
10. Opettajuus elämän tehtävänä ei duunina
11. Rehtorien opettajataustaisuus
12. Vähemmän on enemmän (lyhyet koulupäivät...)
13. Opetussuunnitelma, joka on laaja-alainen (pää, sydän, kädet) ja uutta ja vanhaa yhdistävä
14. Opettajien pedagoginen autonomia
15. Koulu jazz-bändinä - yhteinen biisi ja omat soolot

Rabbi David Meyer piti lopuksi kommentaarin, jossa hän uskoi, että suomalaisen koulun menestys on vahvasti sidoksissa koko suomalaiseen kouluun ja opettajaan uskovaan kulttuuriin. Jotta muut maat voisivat hyödyntää hyviä ideoitamme, niissäkin olisi uskallettava kuulla opettajia ja luottaa heihin.

Luento 2

"New Ideas of co-operational learning, working ja leading. Discussions from Finland."

Näin luentoa "myytiin":

This presentation will explore the 5 elements of success of co-operational work. We will examine the steps from start to finish, and we will also take a deeper look at what creative co-operational work is.

Tämän luennon juonena oli esittää viisi keskeistä "lääkeainetta", joita kaikkia tulee tarjota oppilaille, jotta yhteistoiminnallinen oppiminen vaikuttaa koko tehollaan. Nämä viisi elementtiä ovat: 

1. Positiivinen keskinäisriippuvuus (= tunne, että olemme kaikki samassa veneessä)
2. Vastuu omasta ja yhteisestä tehtävästä ( = jokainen tekee parhaansa, jakaa vahvuuksiaan ja auttaa toisia ja tehtävä tehdään valmiiksi)
3. Motivoiva, innostava vuorovaikutus ( = rakentava keskustelu, keskinäinen kannistus ja kiitos)
4. Sosiaaliset taidot ( = tahdikkuus, itsekontrolli, pienryhmätaidot mm. tiimitaidot ja konfliktien ratkaisu)
5. Yhteisreflektio/ryhmäprosessointi ( = arvioidaan jatkuvasti ja kehittävästi sekä prosessia että produktia)

Yhteistoiminnallinen oppiminen vastaa oikeinkäytettynä moniin oppilaiden,  koulun ja yhteiskunnan tarpeisiin. Se vahvistaa itsetuntemusta.  Se rakentaa sosiaalista pääomaa. Antaa mahdollisuuksia vertaiskontakteihin. Sillä on tärkeitä leikkauskohtia nykyopsiimme. Tekniikoita ja malleja on satoja. 

Mutta vaikuttaakseen metodi vaatii opettajalta paneutumista YTON periaatteisiin ja systemaattista työtapaa. YTO-tehtävien tulee olla mielekkäitä, sellaisia että niissä voi käyttää eri vahvuuksia, ja sellaisia, joitan ei voi tehdä yksin. On sanallistettava sekä akateeminen että sosiaalinen tavoite ja asetettava se  oma pedagoginen rooli ryhmien itseohjautuvuusasteen mukaiseksi. 

Pieni ryhmämme keskusteli aktiivisesti ja innostuneesti. Oma olo oli seesteinen, kun tukena oli monivuotinen yhteistyö tästä teemasta suomalaisten huippuosaajien kanssa.

Ja kuinka nostalgista oli saada taas jakaa suomalaisen koulun ja pedagogiikan hienoja (usein muualta varastettuja :-) ) ideoita.