Oppiva verkosto: Perusopetuksen seuraava kehitysaskel on otettava nyt

OPPIVA-verkosto vuonna 2017 perustettu kuntien yhteistyöverkosto, johon kuuluu 34 kuntaa. Mukana ovat myös Suomen suurimpien kaupunkien opetustoimet.

TÄNÄÄN tuo verkosto on julkkaissut nettisivuillaan kannanoton peruskoulun uudistamisen tarpeista.  

Tein kannanotosta lyhennelmän:

Kannanotto: Perusopetuksen seuraava kehitysaskel on otettava nyt

OPPIVA-verkoston  mukaan suomalaisen koulutuksen ja peruskoulun oppimistulokset ja oppilaiden hyvinvointi ovat kansainvälisissä vertailuissa edelleen maailman huipputasoa.

OPPIVA-verkosto esittää kuitenkin viisi päätoimenpidettä  perusopetuksen ajantasaistamiseksi ja hyvien oppimistulosten varmistamiseksi.

1. Perusopetuksen järjestäminen vaatii kokonaisuudistuksen

Perusopetuksen lainsäädännön kokonaisuudistus tulee aloittaa perusopetuksen pedagogiikan ja opetussuunnitelman toteutumisen valtakunnallisella arvioinnilla. OPPIVA-verkosto ehdottaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö antaa Kansalliselle koulutuksen arviointikeskukselle Karville toimeksiannon peruskoulun opetussuunnitelman toimeenpanon kokonaisarvion tekemisestä lainsäädäntötyön pohjaksi.

 2. Perusopetuksen säätely ja pedagogiikka kaipaavat uudistamista

Seuraavan hallituskauden koulutuspoliittisiin kehittämistoimenpiteisiin on otettava peruskoulun pedagoginen uudistaminen. Tulevaisuuden koulun tulee ottaa  entistä paremmin huomioon oppilaiden vaihtelevat tarpeet ja edellytykset. Opsintavoitteiden tulee olla kaikille samat, mutta oppimisen polkujen ja toimenpiteiden niihin pääsemiseksi pitää voida vaihdella nykyistä enemmän.

Tietojen ja taitojen rinnalla korostuu myönteinen asenne oppimiseen, luottamus omaan oppimiskykyyn ja tahto kehittää osaamistaan. Digitalisaation edellyttämien perustaitojen riittävä hallinta kuuluu jokaiselle oppilaalle.

Perusopetuksen lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden joustavuutta on lisättävä. Kouluyhteisöissä on lisättävä oppilaiden osallisuustaitoja, yhdessä oppimista, koulutukseen kiinnittymistä sekä hyvinvointia monialaisessa yhteistyössä.

Alueellisen eriarvoistumisen torjumiseksi myös etäopetuksen pedagogiikka kaipaa kipeästi tutkimustukea ja kokeiluja, joiden perusteella pitää selvittää etäopetuksen mahdollisuudet lähiopetusta täydentävänä järjestämismuotona. huomioida sekä normien että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisessa.

 3. Perusopetuksen paikallinen kehittäminen on ratkaisevaa

 Paikallisesti tilannetta voidaan korjata koulutuksen järjestäjille tarkoituksenmukaisesti kohdentuvilla toimenpiteillä ja riittävällä rahoituksella. Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden valmistava opetus tulisi mahdollistaa kahteen vuoteen saakka, ja sen kesto tulee määritellä tarvelähtöisesti ja yksilöllisesti. S2-kielen opetuksen määrään ja resursseihin on panostettava tarvelähtöisesti. Tavoitteena on, että jokaisella oppijalla on toiselle asteelle siirryttäessä riittävät toisen asteen kielelliset valmiudet. Opetuskielen hallinta on oppimisen kannalta avaintekijä.

Oppimisen kolmiportaisen tuen mallin uudistamisen rinnalla inklusiivisen koulun toimintamalleja on monipuolistettava niin, että jokainen oppilas löytää paikkansa peruskoulussa. Hyviä käytänteitä on levitettävä koulutuksen järjestäjien ja koulujen kesken. Myös vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeet on huomioitava kehittämällä monialaista tukea yhdessä hyvinvointialueen asiantuntijoiden kanssa

Opetussuunnitelman toimeenpanossa on oltava riittävät resurssit ja riittävästi aikaa sekä valtion että kuntien ja koulutuksen järjestäjien tasolla.

OPPIVA-verkoston näkemyksen mukaan kansallisella tasolla on taattava perusopetuksen riittävä rahoitus. Kestävä hyvinvointi, elinvoima ja kilpailukyky rakentuvat koulutuksen varaan.

 4. Hyvinvointia ja oppimista ei voi erottaa

Hyvä oppiminen perustuu lasten hyvinvoinnille. Peruskoulun oppilaiden hyvinvointiin on panostettava erityisesti nyt korona-ajan luoman hyvinvointivajeen korjaamiseksi. 

Kielteisten ilmiöiden kuten koulua käymättömyyden, yksinäisyyden, koulukiusaamisen tai motivaatio- ongelmien poistaminen edellyttää yksittäisiin ilmiöihin kohdistuvien toimintaohjelmien sijaan kouluyhteisöjen kokonaisvaltaista sosiaalista ja yhteisöllistä kehittämistä.

Hyvinvointityössä tärkeinä yhteistyökumppaneina ovat vasta perustettujen hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelut ja niiden ammattilaiset. Hyvinvointialueiden on hoidettava niille laissa säädetyt tehtävät kuten opiskeluhuoltoon kuuluvat kuraattori-, psykologi- ja terveydenhoitopalvelut sekä vaativan erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden kuntoutus- ja hoitopalvelut.  

Lapsiperheköyhyyden ja ylisukupolvisen syrjäytymisen vähentämiseksi tarvitaan toimenpiteitä ja tavoitteellista yhteistyötä yli toimi- ja hallintoalojen. Opetuksen toimiala ei voi ratkaista suuria sosiaalisia ja yhteiskuntapoliittisia ongelmia yksin, vaan siihen tarvitaan laajempi näköala ja yhteistyö, jossa koulutus nähdään keskeisenä hyvinvoinnin tekijänä.

OPPIVA-verkosto ehdottaa, että Kansallinen arviointineuvosto arvioi hyvinvointialueiden ja kuntien yhteisten toimien onnistumista ja arvioinnin pohjalta luodaan toimenpideohjelma yhteistyön kehittämiseksi. Tämän tueksi tarvitaan valtakunnallinen toimintaohjelma lapsiperheköyhyyden ja ylisukupolvisen syrjäytymisen voittamiseksi.

5. Perusopetus tarvitsee hyvinvoivan ja koulutetun henkilöstön

Peruskoulun opetushenkilöstön, oppilaitosjohdon ja kuntien opetushallinnon sekä sen johdon työhyvinvoinnista ja osaamisen päivittämisestä on kannettava erityistä vastuuta.  

Opetushenkilöstön jatkuvaan oppimiseen osallistumisen esteet pitää poistaa, ja opettajien yhteisöllistä työskentelyä tulee edistää.

Kannanotto on kokonaisuuteenan luettavissa osoitteessa: 

https://oppivaverkosto.fi/kannanotto-perusopetuksen-seuraava-kehitysaskel-on-otettava-nyt/