Espoo vei 14 vuotta sitten rehtorinsa kaksipäiväiseen seminaariin Aulangolle. Maukkaan lounaan jälkeen jälkimmäisenä päivänä klo 12.30 - 14 kuultiin mieleenpainuvaa - ja minusta yhä niin pysäyttävää puhetta.
" Millainen on hyvä lukio?" erityistutkija Jorma Kuusela, Opetushallitus
Kuusela avasi meille hyvän koulun/lukion määrittämisen problematiikka. Hänen messagensa voisi tiivistää kahteen väitteeseen:
- Koulu voi olla hyvä monin tavoin (kaikki koulut eivät silti ole hyviä)
- Hyvyys ei ole tiivistettävissä yhteen tunnuslukuun.
Hallintomiehellä oli terve suhtautuminen mediaan. Läpinykyvyyttä tarvitaan, mutta kohtalokkaista yksinkertaistuksista kannattaa varoittaa.
- Monimutkainen maailma tarvitsee yksinkertaisia totuuksia silloinkin, kun niitä ei ole. Niitä tarvitsevat ennen muuta toimittajat ja poliitikot.
Hän osoitti, kuinka sama lukio voi saada aivan erilaisen ranking-sijaluvun jo yksinkertaisesti sen perusteella, pidetäänkö oppimistulosten indikaattorina puoltoäänien summaa vai keskiarvoa. Hänen mukaansa löytyy lukioita, joiden sijaluku heitti jopa 262!
Samassa koulussa tulokset voivat vaihdella myös vuosittain ja aineittain! Kuinka sellainen informaatio auttaa vanhempia tekemään valintoja? Oppilaiden suoritukset vaihtelevat kaikissa kouuissa. Missään kouluissa ei ole vain huonoja tai hyviä oppilaita.
Kuusela oli analysoinut ahkerasti oppimistuloksia ja niitä selittäviä tekijöitä. Hän on löytänyt kaksi vahvaa tulosten ennustajaa:
- äitien keskimääräisen koulututason ja
- isien työttömyysprosentin.
Esimerkiksi peruskoulun päättötodistusten keskiarvo ei ole likikään yhtä hyvä selittäjä. Sali kohahti, kun Kuusela esitteli tulkintansa:
- Yksilön vaikutus oppimistuloksiin on 93%.
- 7% johtuu kouluista. Ja siitä selittyy 4% oppilaitten sosiaalisella valikoitumisella. Selittämättä jää 3% , johon kuuluu satunnaisvaihtelu.
Näinkö vähän opetuksen laadulla on merkitystä? Ehkä asia on niin, että Suomessa toistaiseksi opetus on kaikissa kouluissa niin hyvää, ettei se aiheuta eroja.
Hyvän koulun probleema on siis hyvin mutkikas. Kuusela määritteli hyvän lukion sellaiseksi, jossa saadaan paremmat tulokset, kuin mitä ennusteet odottavat (siis sosiaalitausta jne.). Hän kaivoi esiin 10 tällaista lukiota. Mikä oli rehtorien kuvausten perusteella niille yhteistä?
- Kaikki sijaitsivat pienillä paikkakunnilla
- Kaikkia kuvasi huolenpito oppilaista yksilöinä
- Henkilökunta koettiin voimavaraksi- mutta aivan eri syistä
- Myös peruskoulussa luodulle perustalle annettiin tunnustusta
Näiden koulujen rehtorit näkivat olosuhteet sellaisina kuin ne olivat, ja käänsivät ne vahvuuksiksi.
- Hyvä koulu onkin organisaatio, joka pystyy lähtökohdistaan hyvää tulokseen. Strategia valitaan tarpeen mukaan. Koulu on oppiva organisaatio.
Niin älykkäita ajatuksia, että yhä hymyilyttää. Tekstiä tuossa yllä ei stilisoitu juuri lainkaan. Sen sijaan kuvan kanssa leikin pitempään. Kiitos, Kuuselan Jorma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti