Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja

torstaina, lokakuuta 22, 2020

Aikamatkalla Wordpressiin. Osa 5: Koulukeskustelua



PÄÄTIN   viime kesänä  aika ajoin julkaista  uudestaan blogilastuja ensimmäisestä noin vuoden ajan 2006-2007 pitämästäni wordpress- blogista.

TÄMÄ viides,  uusittava lastu on julkaistu 21.10. 2006 - siis about 14 vuotta sitten. Siinä 52-vuotias Martti pohtii koulutiloja. Tai tarkemmin niiden puutetta.

MUUTAMA kommentti lopussa tyylin perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja.

Koulukeskustelu Vantaalla

MEIDÄN perhe asuu Espoossa, mutta aika usein käymme kaupassa Vantaalla. Usein poimin mukaan Vantaan Sanomat, ja kurkistelen, mitä itänaapuriin kuuluu. Valitettavan usein ikäviä asioita. Joskus samansukuisia kuin Espoossakin.

2000-LUVUN isoja juttuja koulukeskusteluissa on, että koulutilat ovat nousseet opetuksen järjestelyjä johtavaksi periaatteeksi. Kun monessa kaupungissa on innostuttu järjestelystä, jossa vasen tasku (kiinteistövirasto) laskuttaa oikeaa taskua (kaupungin omat koulut jne.) vuokrilla, päädytään välillä ihan absurdeihin tilanteisiin. Lakkautetaan kouluja, joiden kiinteistöt on juuri korjattu ja jätetään ne seisomaan tyhjinä.

VANTAALLA varsinkin säästetään "seinistä"- niin olen ymmärtänyt. Juuri nyt keskustelua käydään Päiväkummussa. Päiväkummun koulun vanhempainyhdistys oli kutsunut "Pakkosiirto vai paviljonki -tilaisuuteen" paikalle hallintoihmisiä: Peruskoulutoimenjohtaja Tiina Hirvonen, suunnittelija Eila Tanninen, aluerehtori Airi Kansanen ja Päiväkummun koulun rehtori Tapio Lahtero kuuntelivat vakavina 200 paikalle tulleen vanhemman kysymyksiä. Oppilaat eivät mahdu kylän kouluun, ja niinpä vaihtoehtoja on kaksi: Joko osa oppilaista pakkosiirretän kouluihin, joissa on "puolityhjiä luokkia". Tai sitten koulun pihalle siirretään nyt käyttämättä oleva paviljonki (Espoon kielellä parakki).

KYSEHÄN on rahasta. Tilanahtaus tulkitaan ohimeneväksi. Muissa Koivukylän alueen kouluissa tilaa kuulema on. Paviljongin siirtäminen ja vuokraaminen maksaa. Jos oikein älysin, oppilaiden kävelyttäminen naapurikouluihin tulisi paljon halvemmaksi. On auki, siirrettäisiinkö lapset yläkouluun Havukoskelle vai naapurialakouluun Kytöpuistoon. Tilanahtaudesta päästään myös, jos Päiväkummun ekaluokkalaiset aloittavat koulutiensä Tarhapuistossa. (Aika hyvä veto!)

VANHEMPIEN mielestä paras vaihtoehto on, että Päiväkumpuun tuodaan paviljonki. Hei arvostavat yhteisöllisyyttä, jota kylän oma koulun heille edustaa.”Päiväkummussa on ainutlaatuinen kyläyhteisön henki. Paviljonki on pieni kustannus siihen nähden, mitä tämä kylä antaa nuorille.” 

JOSTAIN syystä näissä kiistoissa aina tunnutaan unohtavan, että oppilaat ja opettajat eivät ole vain paketteja, joille pitää etsiä jokin säilytyspaikka. Kouluyhteisö on parhaimmillaan toisiinsa liittynyt joukkue, joka haluaa säilyä hengissä omana heimonaan. Muutoksilla on aina inhimillinen puolensa. Tällä arvokentällä aidosti kysytään lapsen ja työntekijöiden kantaa. Joku vanhemmista kysyikin lehden mukaan: ”Mitä hyötyä kaupungillle on hajottaa motivoitunut työyhteisö?”

ASIAN PUIMINEN JATKUU. Koivukylän kouluverkkoa käsitellään seuraavan kerran koko alueen vanhemmille tarkoitetussa yhteisessä vanhempainillassa tiistaina 24. lokakuuta. Opetuslautakunnan käsittelyyn asia on tulossa marraskuun puolivälissä. Vantaa on avannut asiasta myös keskustelupalstan sivuilleen.

21.10.2006

Perästä kuuluu, sanoi  torvensoittaja


YHÄ  ajankohtainen teema - myös Espoossa.  Oppilasmäärät kasvavat.  Iso joukko kouluja on sisäilmaongelmien vuoksi kaukanakin kotoa väistötiloissa usein juuri parakeissa. Koulut kuntoon - hankkeessa on varauduttu satsaamaan 10 vuodessa miljardi euroa rakennusten kunnostamiseen. Korona-pandemia paisuttaa tilojen tarvetta.

Samaan aikaan rahat loppuvat. Investointeja on lykättävä.  On siirryttävä ns. standardikouluihin. On rakennettava yhä isompia kouluja. On mahdutettava yhä suurempia ryhmiä luokkatiloihin...

Korona-pandemia innostaa joitakin tahoja  ratkaisemaan tätäkin ongelmaa ns. hybridimallilla, jossa osa oppilaista kävisi vuorollaan koulua kotoa käsin. Myös pandemian jälkeen? 21. vuosisadan vuorolukuna?


Ei kommentteja: