OPS- vielä kerran

Päivitetty Erkki Merimaan antamalla lisätiedolla.

VOI, että. Sain vielä kerran palata niin hienoon luentoteemaan perusopetuksen opetussuunnitelmasta.   Se oli nimittäin aiheena tänään  uusien luokanopettajaopiskelijoiden "Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi I" kurssin suuryhmäopetuksessa.  Paikalla heitä oli hieman yli 80. Tai siis Zoomissa. Tapahtuma toteutettiin ajan hengen mukaisesti etänä.

Tällä teemalla sitä sai vuodesta 2015 alkaen reissata ympäri maata.  Ja kyllä sitä käytiin läpi myös tutor-kursseilla ja jonkin verran NPDL:säkin.

Minut tilattiin nimenomaan puhumaan selkokielellä. Kun perusteissa on teksiä about 500 sivua, kovin harva oli jaksanut lukea sitä ajatuksella.  Itse sisältöhän on monessa mielessä upea, ja uusinkin opsimme kantaa sisällään edelleen arvokkaimmat tänä vuonna 50 vuotta täyttävän POPSI ja II: ajatukset.

Sanasto on vaihtunut,  ja rakenteissa on tehty isojakin muutoksia. Enää oppimäärissä ei ole tasokursseja, jotka sulkivat aikaan jopa 40 %:lta poikia tien lukioon. Kansalaistaito ja oppilaanohjaus - ala-asteelta- on siivottu pois. Terveystieto tullut tilalle. Kieltenopiskelun mahdollisuuksia on lisätty. Missän aineessa ei ole enää eri linjaa pojille ja tytöille. Oppiaineilla on uusia nimiä. Tekninen ja tekstiilityö on nyt käsityö. Uskontojen historiaa ja siveysoppia opetetaan nyt elämänkatsomustietona. Äidinkieli on nyt äidinkieli ja kirjallisuus. Kuvaamataito on kuvataide.Uskonto ei ole enää tunnustuksellista.

"Vuoden 2004 opsin perusteita, sorvattiin lausetta, joka sitten sai muodon "Perusopetuksessa oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta". Tunnustuksettomuus koski siis kaikkia oppiaineita, esimerkiksi biologiaa. Tämä perusteiden lyhyt lause herätti luonnosvaiheessa myös voimakasta vastarintaa: "Tästä vielä sota syttyy", meitä uhkailtiin. No sotaa ei syttynyt. Nyt tunteet asian ympärillä ovat hiipuneet, niin että sinäkin esität sen vain toteamuksena: "Uskonto [oppiaineena] ei ole enää tunnustuksellista." Hyvä niin." – Erkki Merimaa.

Moni aine alkaa aikaisemmin kuin ennen, mm. vieras kieli, toinen kotimainen ja  yhteikuntaoppi. Luonnontieeellisiä aineita on myös niputettu.

MUTTA itse pedagoginen unelma on upea: Omaleimainen, ehyt persoona, yksilö ja yhteisön rakentava jäsen. Tasapaino tradition ja tulevaisuudessa tarvittavien taitojen kanssa. Aineksia ja virikkeitä päälle, sydämelle ja käsille. Oppiaineita ja eheyttämistä.  Valinnaisuutta ja eriyttämistä. Menetelmällinen monipuolisuus ja oppilaan aktiivinen rooli. Demokratia.

NYT aikaa oli 90 minuuttia. Dioja oli 140.  Heh. Opetussuunnitelmaan johdattelemassa  7 minuutin omatekoisella videolla oli  kolme maamme huipposaajaa: Ikäjärjestyksessä: Pertti Kansanen, Kai Uusikylä ja Riitta Jyrhämä.

Sitten minun monologiani 15 minuutin pätkissä.  Mukana oli myös videoclipsejä. Opiskelijoilla tehtävänä  rakentaa omaa ajateluaan ja kirjoittaa juoksussa ylös itselle tärkeältä tuntuvaa ja sitten vaihtaa ajatuksia pienissä ryhmissä. Zoomin Breakout-roomsit ovat tähän tarkoituksen upeat. Vaihtelin pienryhmien kokoa, ja näin  tuuletin kumppaneita

Pienryhmäporinoiden lopputuotoksena oli arvosana 4-10 kulloinkin käsitellylle ops-osuudelle.  Karkeasti opsin kasvatuspäämäärä + sisällöt,  metodilinjaukset ja arvointiperiaatteet saivat arvosanaksi  8, mutta vaihteluväli oli 6-10.  Alempia  arvosanoja perusteltiin muutamassa vastauksessa käytännönvieraudella.

KOKO aika tuli käytettyä. Ja Elviskin ehti lopuksi laulaa.