Tuntijakoon Luokan oma tunti !

Kuvakaappaus HS:sta 28.2.2020
Klikkaamalla kuva suurenee

Kuinka nopeasti aika rientääkään! Nyt ollaan about tämän uuden opsin (eli perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vm. 2014) eliniän puolivälissä

JA kuten tapana on ollut koko peruskoulun ajan, puolivälissä tehdään korjausliikkeitä.
* POPSIN puolivälissä käynnistettiin perustavoitteisiin, tasoryhmien purkuun, tuntikehykseen ja kuntakohtaisen opsin kunnianpalautukseen tähdännyt muutostyö. Apukoulun ja tarkailuluokkien nimiä siivottiin
* VIHREÄN myrkkykirjan  (1985) elinkaaren puolivälissä käynnistettiin koulukohtaisen opetussuunnitelmaan ja laajempaan koulunvalintaoikeuteen tähdännyt muutostyö.
* 1990-luvun äärivapaiden  ops-perusteiden hihnat vedettiin tiukemmalla jo vuonna 1998. Ops-tekstiä muutettiin: tapakasvatusta lisättiin ja koulujen toiminnan yhtenäistämiseksi opsiin lisättiin ns. kasin kriteerit.
* Vuonna 2004 hyväksytyt perusteet pantiin vuosikymmenen loppupuolella uusiksi mm. tuomalla niihin kolmiportaisen tuen ajattelu ja muuttamalla oppilashuoltotyön luonne.

 JA nyt peruskoulun opsia korjataan ajamalla sisään uusiksi kirjoitettu 6. luku ja laajentamalla summatiivista arvointia peruskoulun päätteeksi ohjaavat kriteerit arvosanan 8 lisäksi arvisanoihin 5, 7 ja 9.

"KORJAUSSARJOJEN" jälkeen  seuraava askel onkin lakien ja asetusten päivitys.  1980- ja 1990-luvuilla niitä muutettiin isolla kädellä.  Ja yksi keskeisimmistä pykälistä on valtioneuvoston päätös oppiaineista.

Peruskoulun tuntijakopäätökset on tehty vuosina 1969, 1985, 1993, 2001 ja 2012.

1980-luvulla peruskoulun alkuperäinen oppiainevalikko pystyi entisellään, mitä nyt aineiden nimiä hieman tuunattiin (kuvataide, äidinkieli ja kirjallisuus). Tietotekniikka hyväksyttiin valinnaisaineiden joukkoon. Isoin muutos taisi olla ET- nimen käyttöönotto.

1990- luvulla valinnaisaineet saatiin päättää paikallisella tasolla.

2000-luvulla saatiin uusi kaikille yhteinen oppiaine: terveystieto.  Samalla  "tapettiin" kansalaistaito.

Taistelu tuntijaosta alkaa

2000-luvun alussa ajettiin vimmatusti sisään kahta uutta oppiainetta: etiikkaa ja draamaa. Kumpikaan ei mennyt läpi.

2010-luvun lopulla vanhan oppiainelistan ensimmäiseksi haastajaksi  nousi  kaikille yhteinen katsomusopetus.

JA tänään Hesarissa heittää espoolaisen  Järvenperän koulun rehtori Minnan Kartano  toisen aineen:  elämäntaidot. Sen aikana opeteltaisiin mm.  itsetuntemusta (mm. omat vahvuudet), itseluottamusta, elämänhallintaa, ongelmanratkaisutaitoja, sosiaalisia valmiuksia  ja tunnetaitoja ennen muuta empatiaa. Tunneilla olisi myös aikaa kohdata luokanopettaja /luokanvalvoja kiireettömästi.

HIENOJA teemoja! Niin hienoja, ettei niiden mahduttaminen seuraavaan opetussuunnitelmaan kaatuisi uuden oppiaineen luomisen perusongelmaan:  Uuden oppiaineen iso hankaluus on nimittäin se, että se vaatii opettajankoulutuksen. Peruskouluun syntyisi taas uusi aineenopettajaryhmä.

Minna Kartanon hienosta ideoimat sisällöt voisivat mennä helpommin läpi, jos ne pudotettaisiin luokanvalvojantuntiin - jossa näitä taitoja on joissain kouluissa jo harjoiteltukin. Ajan varaaminen tuntijaossa LO-tunnille, joka ei vaadi uuden aineenopettajaryhmän kouluttamista, olisi hallinnollisesti kevyempää. Tällainen tunti oli keskikouluissa viikottain. Kansakouluissa sen nimi oli 1950-luvulta alkaen luokan tunti.

PS.  Löysin muuten työpöydältäni Terttu Tupalan vuonna 1964 kirjoittaman kirjan: Luokanvalvojan kirja. Siinä  on satoja tunti-ideoita samansukuisista teemoista kuin mitä Minna Kartano kaipaa.