 |
| Blogilastun kuva jäsentäköön ops-prosessia. Idea kuvaan palaa ns. didaktiikan kehään (ks. Jyrhämä ym. (2018). Opettajan didaktiikka) |
JAOIN eilen oman tiivistelmäni tuoreesta Karvin arviosta uusimman ops-prosessin onnistumisesta. Tuotoksen kävi lukemassa yhdessä päivässä noin 1000 kävijää. Kiitos!
Minulta oli jäänyt huomaamatta Karvin ensimmäinen tätä teemaa koskeva 155-sivuinen raportti, ja niinpä tartuin toimeen ja kävin sen läpi.
Tekijäryhmänä: Jaana Saarinen Salla Venäläinen Peter Johnson Hannele Cantell Gun Jakobsson Päivi Koivisto Mari Routti Jorma Väänänen Mari Huhtanen Anne Kivistö Mikko Viitala
TÄSSÄ laajan arviointihankkeen ensimmäisessä, vuoden 2019 alussa julkaistussa osahankkeessa arvioidaan (omin sanoin) kuinka ops-perusteet jalkautettiin paikalliselle tasolle ja kuinka ne ovat sitten toteutuneet koulun arjessa ensimmäisten vuosien aikana sekä miten eri tekijät ovat onnistumiseen vaikuttaneet toisaalta opetuksen järjestäjien toisaalta koulujen/päiväkotien mielestä.
AINEISTO kerättiin haastatteluin ja kyselyin kesällä a syksyllä 2017. Kohdejoukkoon kuuluivat kaikki Manner-Suomen esi- ja perusopetuksen järjestäjät sekä harkinnanvaraiseen näytteeseen valitut alakoulut, yläkoulut ja yhtenäiskoulut sekä esiopetusyksiköt.
Arvioinnin kohdejoukkoon kuuluivat kaikki Manner-Suomen esi- ja perusopetuksen järjestäjät sekä näytteeseen valitut esiopetusyksiköt ja koulut..OPS-arvioinnin eri kyselyihin saatiin yhteensä 1086 ryhmävastausta esi- ja perusopetuksen järjes- täjiltä, esiopetusyksiköiltä ja kouluilta .Perusopetuksen kyselyyn vastasi 67 % suomenkielisistä ja 39 % ruotsinkielisistä järjestäjistä. Lisäksi haastateltiin opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen asiantuntijoita, jotka olivat osallistuneet joko opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallisten tavoitteiden, tuntijaon tai opetussuunnitelmien perusteiden valmisteluun.
TULOKSIA
Blogilastun kuvan mukaisesti arvioinnissa tarkasteltiin (omin sanoin) kolmea prosessia:
1. Kuinka valtakunnan tason ohjausjärjestelmä onnistui jalkauttamaan ops-peruseiden ideat paikalliselle tasolle (paikallisen ja kouluntason toimijoiden mielestä)?
2. Kuinka paikallinen tason ohjaus onnistui jalkauttamaan ideat koulujen tasolle(paikallisen ja kouluntason toimijoiden mielestä)?
3. Kuinka hyvin ops-perusteiden ideat ovat siirtyneet koulun arkeen (paikallisen ja kouluntason toimijoiden mielestä)?
Valtakunnan tasolla paikalliselle tasolle
Arviointitulosten mukaan koulutuksen valtakunnallinenohjausjärjestelmä tukee esi- ja perusopetuksen toteuttamista. Opetuksen valtakunnalliset tavoitteet edistävät esi- ja perusopetuksen yhtenäisyyttä, paikallisen toimintakulttuurin kehittämistä ja laaja-alaisen osaamisen vahvistamista.
Tuntijako tukee perusopetuksen opetussuunnitelman oppiaine- ja vuosiluokkakohtaisten tavoitteiden saavuttamista
- mutta se ei edistä riittävästi laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista tai opetuksen kehittämistä.
Valtakunnallisen taso koulutus
Perusteiden käyttöönttoa tuettiin koulutuksilla ja henkilökohtaisella ohjauksella sekä Opetushallituksen ylläpitämän OPS 2016/LP 2016 -sivuston avulla. Koulutuksia järjestivät Opetushallituksen lisäksi esimerkiksi aluehallintovirastot, Otavan opisto ja Normaalikouluverkosto (OPS-tuki 2016, LP-stöd 2016). Lisäksi Opetushallitus on julkaissut tarkennuksia ja ohjeita perusteiden toimeenpanon tueksi.
Tulosten mukaan opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanoon liittyvä ohjaus ja koulutus ovat tukeneet paikallisten opetussuunnitelmien valmistelua selkeyttämällä uudistuksen yleisiä linjauksia ja muutoksia. Perusopetuksen järjestäjistä 68 % ja kouluista 53 % arvioi, että koulutukset selkiinnyttivät opetussuunnitelmien perusteiden keskeisiä linjauksia ja muutoksia hyvin tai erittäin hyvin. Samansuuntaisesti mutta hieman matalammaksi arvioitiin koulutusten sisällöllinen anti ja koulutusmateriaalien hyödyllisyys paikallisessa opetussuunni telmatyössä. Vastaajien mukaan heikoiten koulutuksissa otettiin huomioon paikalliset tarpeet. Myös opetussuunnitelmien uudistusten tarkastelu olisi voinut olla käytännönläheisempää.
Ongelmia oli. Koulut ja perusopetuksen järjestäjät arvioivat, että sijaisjärjestelyt, pitkät etäisyydet, koulutusten kustannukset ja taloudelliset syyt estivät eniten koulutuksiin osallistumista.
Kaikki toimijatahot toivovat eniten käytännönläheisiä koulutuksia joissa avattaisiin ja konkretisoitaisiin opetussuunnitelmien sisältöjä. Esi- ja perusopetuksen kehittämisen ja toimintakulttuurin muutoksen tueksi tarvittaisiin kuitenkin enemmän käytännönläheisiä ja kohdennettuja koulutuksia. Lisäksi yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi opetussuunnitelmien perusteiden keskeisiä käsitteitä tulisi tarkemmin sitoa käytäntöön.
Koulut ja perusopetuksen järjestäjät toivovat arviointiin, monialaisuuteen ja laaja-alaisuuteen liittyviä koulutuksia.
Lisäksi koulutuksissa olisi tärkeää päästä keskustelemaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa perusteiden sisällöistä ja niiden tulkinnoista sekä työstämään paikallisia opetussuunnitelmia. Näin olisi mahdollista jakaa hyviä käytänteitä ja kokemuksia toisten kanssa.
Kriittisimmin esi- ja perusopetuksen järjestäjät suhtautuvat Opetushallituksen ohjauksen riittä- vyyteen. Pulmallisena koettiin myös ohjauksen selkeys ja oikea-aikaisuus.
Paikalliselta tasolta koulujen tasolle
Arviointitulosten mukaan myös paikallinen ohjausjärjestelmä tukiesi- ja perusopetuksen toteuttamista. esiopetusyksiköiden ja koulujen työtä tukevat parhaiten paikalliset opetussuunnitelmat ja vuosisuunnitelmat.
Vain noin neljäsosa perusopetuksen (27 %) ja vajaa kolmasosa esiopetuksen järjestäjistä (32 %) oli ottanut huomioon edellisen opetusuunnitelmaprosessin arvioinnin tulokset hyvin tai erittäin hyvin.
Perusopetuksen järjestäjistä 45 % mainitsi opetussuunnitelmaa koskevan tutkimustiedon vaikuttaneen erittäin vähän tai vähän edellä mainittuihin valintoihin. Koulujen arvioiden mukaan arviointi- ja tutkimustiedon hyödyntämisessä on onnistuttu perusopetuksen järjestäjien arvioon verrattuna hieman heikommin
Perusopetuksen järjestäjistä 77 % arvioi, että rehtorit on onnistuttu perehdyttämään hyvin tai erittäin hyvin opetussuunnitelman perusteisiin. Järjestäjistä 74 %:n mielestä opettajien perehdyt- tämisessä ja 31 %:n mielestä muun henkilökunnan (esim. koulunkäyntiavustajien) perehdyttämi- sessä on onnistuttu hyvin tai erittäin hyvin.
Sekä esi- että perusopetuksen järjestäjistä noin kolme neljäsosaa arvioi onnistuneensa hyvin tai erittäin hyvin paikalliseen OPS-työhön liittyvässä arvo- ja oppimiskäsityskeskusteluissa.
Koulut arvioivat opetuksen järjestäjän onnistuneen keskustelussa oppimiskäsityksestä ja täydennyskoulutusten toteuttamisessa heikommin kuin perusopetuksen järjestäjät itse. Oppimiskäsitykseen liittyvien keskustelujen arvioidaan onnistuneen hyvin vain 44 %:ssa kouluista.
Hieman yli 20 % kouluista ja esiopetusyksiköistä arvioi, että täydennyskoulutuksen toteuttamisessa ei ole onnistuttu.
Perusopetuksen järjestäjistä 55 % on onnistunut hyvin tai erittäin hyvin taloudellisten resurssien varaamisessa opetussuunnitelmatyölle.
Onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä
Kehittämismyönteinen ilmapiiri, osallistuminen ja eri toimijoiden välinen yhteistyö lisäävät ja mahdollistavat paikallisen opetussuunnitelman valmistelu- ja käyttöönottoprosessien onnistu- neisuutta.
Entä mitkä haittaava sitä? Arviointitulosten mukaan opetussuunnitelmaprosesseihin ei ole kaikkialla varattu riittävästi aikaa ja resursseja. Myös tiedottamiseen ja viestintään tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Paikallisen tason opsista opetuksen arkeen
Kaikkia vastaajaryhmiä pyydettiin arvioimaan, miten hyvin he saavuttivat lukuvuoden 2016–2017 aikana opetussuunnitelmien sisällöllisiä tavoitteita.
Tulosten mukaan suurin osa esiopetuksen järjestäjistä ja esiopetusyksiköistä (80–89 %) on saavuttanut oppivana yhteisönä toimimiseen, lapsen aktiiviseen toimijuuteen, laaja-alaiseen osaamiseen, eheyttämiseen ja oppimiskokonaisuuksiin liittyvät tavoitteet hyvin tai erittäin hyvin.
Koulut olivat kriittisempiä: Noin 60 % perusopetuksen vastaajaryhmistä arvioi saavuttaneensa oppivana yhteisönä toimimiseen, oppilaiden aktiiviseen toimijuuteen, monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin sekä oppiaineiden väliseen yhteistyöhön liittyvät opetussuunnitelman tavoitteet hyvin tai erittäin hyvin.
Onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä
Entä mikä estää? Eri vastaajaryhmien vastauksissa muutosvastarinta, asenteet , muutosta haittaava ilmapiiri sekä esiopetuksessa myös kelpoisten varhaiskasvatuksen opettajien vähyys.
Kaikilta vastaajaryhmiltä tiedusteltiin avokysymyksellä, millaisia haasteita heillä on ollut oppimis- ympäristöjen kehittämisessä. Kaikkien ryhmien vastauksissa haastavimmiksi mainitaan resurssit ja välineet sekä vanhanaikaiset tilat. Vanhanaikaisilla tiloilla tarkoitetaan vanhoja, ahtaita, jäykkiä, muuntumattomia ja muilla tavoin huonosti toimivia tai epäkäytännöllisiä toimitiloja, jotka rajoittavat koulun toimintaa. Vastauksissa toistuvat ajallisia resursseja ja kiirettä useammin riittämättömät taloudelliset resurssit
Toimintakulttuurin kehittämisessä tärkeää on kouluyhteisön jäsenten rohkaiseminen yhteistyöhön, yhteistyötaidot sekä yhteiset tavoitteet.
Arviointiryhmä on laatinut arvioinnin tulosten pohjalta seuraavat kehittämissuositukset:
1. Laaja-alaista osaamista ja oppiainejakoisuutta tulee voimakkaammin yhtenäistää peruspetuksen opetussuunnitelman perusteissa.
Selkeät tavoitteet tukevat perusopetuksen kehittämistä käytännön tasolla. Laaja-alaisen osaamisen ja oppiainejakoisuuden yhdistäminen on osoittautunut haasteelliseksi perusopetuksen kehittämisessä. Vaikka perusteasiakirjassa laaja-alainen osaaminen on viety osaksi oppiaineiden tavoitteita, opetuksen käytännön tasolla niiden yhteys jää avoimeksi tai tulkinnanvaraiseksi. Tulkinnanvaraisuus ei edistä toivottua oppimisen ja opettamisen uudistumista.
2. Perusopetuksen tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen rinnakkain tukisi paremmin opetuksen kehittämistä paikallisesti.
Tuntijako laaditaan useita vuosia ennen opetussuunnitelman perusteita, minkä vuoksi niitä voi olla vaikea sovittaa yhteen. Tuntijaon ja opetussuunnitelmien valmistelu samanaikaisesti voisi tukea paremmin opetussuunnitelman perusteiden valmistelu- ja käyttöönottoprosesseja.
3. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa esiintyviä monitulkintaisia käsitteitä tulee selkeyttää.
Perusteasiakirjojen laajoja ja monitulkintaisia käsitteitä on tulkittu paikallisesti eri tavoin. Moni- tulkintaisuus aiheuttaa epäselvyyttä käytännön esiopetusyksikkö- ja koulutyöhön. Käsitteiden selkeä määrittely tukee paikallisten opetussuunnitelmien valmistelua ja käyttöönottoa sekä edes-auttaa riittävän yhteisen ymmärryksen muodostumista kaikilla eri toimijatasoilla. Myös tuen ja ohjauksen tulisi olla käsitteiden tulkitsemisen osalta johdonmukaista.
4. Opetussuunnitelmia koskevan täydennyskoulutuksen tulee olla oikea-aikaista, kohden- nettua, käytännönläheistä ja sen tulee olla yhdenvertaisesti saatavilla.
Arviointituloksissa korostuu toive opetussuunnitelmien perusteiden käyttöönottoa tukevista koulutuksista. Koulutuksissa tulisi huomioida tarkkaan erilaiset kohderyhmät (esim. eri kokoiset opetuksen järjestäjät) ja heidän tarpeensa. Koulutusten järjestämistapaa tulisi pohtia erityisesti sisältöjen ja toteuttamistapojen osalta: esimerkiksi verkkokoulutukset voisivat olla hyvä keino koulutusten saavuttavuuden lisäämiseksi.
5. Paikallisen tason toimijoiden välinen vuorovaikutus kehittämistyössä on tärkeää ja sitä tulee lisätä.
Tulosten mukaan opetuksen järjestäjät arvioivat ohjausjärjestelmän toimivuuden myönteisemmin kuin esiopetusyksiköt ja koulut. Oman työn reflektointi, tiedon jakaminen ja monipuolinen vuorovaikutus varmistavat, että paikallisen kehittämistyön suuntalinjat ovat jaetut.
6. Esiopetusyksikkö- ja koulutasolla tulee edistää monipuolisia yhteistyökäytänteitä. Lisäksi tulee korostaa yhteistyön ja myönteisen ilmapiirin merkitystä kehittämistyön ja opetussuunnitelmien tavoitteiden saavuttamisen tukena.
Yhteistyö eri toimijoiden välillä, keskustelu esimerkiksi oppimiskäsityksestä, osallisuuden kokemukset ja kehittämismyönteinen ilmapiiri edistävät opetussuunnitelmien tavoitteiden saavuttamista. Varsinkin pienet opetuksen järjestäjät tarvitsevat yhteistyöverkostoja opetussuunnitelmatyön valmisteluun ja käyttöönottoon.
7. Viestintää ja tiedottamista tulee tehostaa sekä perusteuudistustyössä että paikallisessa opetussuunnitelmatyössä.
Tiedottamiseen ja viestintään tulee varata riittävästi resursseja niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla.
Digitalisaatiota tulee jatkossakin hyödyntää osana opetussuunnitelmatyötä, ja jo luotuja järjestelmiä (esim. OPS 2016 -sivusto ja ePerusteet) tulee kehittää. Viestinnässä onnistuminen luo perustan asialliselle julkiselle keskustelulle niin valtakunnallisissa kuin paikallisissakin medioissa.
8. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessien suunnitteluun sekä opetussuunni- telmien valmisteluun ja käyttöönottoon tulee varata tarpeeksi aikaa ja resursseja.
Eri toimijoille niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla tulisi turvata riittävästi aikaa ja muita resursseja koko opetussuunnitelmaprosessin ajaksi. Tukea ja koulutusta tarvitaan sekä ennen opetussuunnitelmien perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien hyväksymistä että pitkään sen jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti