Kuukauden kirja: Tunnetaidot opetustyössä

PS. Helsingin Sanomissa 4.6.2019 on pitkä juttu ns. mentalisaatiosta, jonka ydin on sama kuin tämän kirja message: ”Mentalisaatio on sitä, että pohtii mikä kaikki toisen käytökseen voi vaikuttaa sen sijaan, että jää jumiin omaan tulkintaansa. Jos ajatus ei jätä rauhaan, kannattaa kysyä suoraan, eikä vatvoa.”

”Kuvittelemme usein tietävämme, mitä toinen ajattelee tai tarkoittaa, vaikka oikeasti tulkitsemme muiden käytöstä aina oman kokemusmaailmamme kautta.”

Älä oleta, kysy.  ”Auta minua ymmärtämään, mikä saa sinut ajattelemaan, niin kuin ajattelet. Tämä on taikalause, joka pitäisi ensimmäisenä opettaa pomoille, vanhemmille ja opettajille. Tai oikeastaan ihan kaikille.”


TÄMÄN  blogin kesäkuun kuukauden kirja on:

Anuliisa Lahtinen – Jarkko Rantanen (2019). Tunnetaidot opetustyössä. Jyväskylä: Ps-kustannus

LUULEN, että  tällainen teos maistuu useimmille opettajista. Tuore, tärkeä ja käytännöllinen aihe  Vinkkejä ja  ohjeita, joista on iloa muuallakin kuin koulussa. Nöyrä ote, leppoisaa kieltä ja  hauskoja sanoituksia. Tyyliin "aseta  happinaamari ensin itsellesi." Ripaukseksi teoriaa.

Kirjoittajien mukaan opetustyö on mielenkiintoinen yhdistelmä tunnetta ja järkeä- ja  tunteet  vaikuttavat kaiken aikaa taustalla, vaikka opettajan päähuomio olisikin tiedoissa ja taidoissa. Omat silmäni avautuivat ainakin sentin verran lisää tunteiden merkittävyydelle.

Tunteet, mitä ne ovat?

Sitä  saattaa luulla tietävänsä tarpeeksi kaikesta mm. tunteista. Lahtinen ja Rantanen  laajentavat kohteliaasti omaa näkemystä. Tunteita on luvuton määrän. Kirjan innostamana kokosin itselleni listan positiivisista ja negatiivisista tunteista. Kirjan mainio idea on  muuten laittaa luokan seinälle tunnetaulu, joka helpottaa tunteista puhumista.  Kaikilla lapsilla ei ole edes nimiä tunteille.

Positiivisia tunteita ovat:  Helpotus- Hilpeys- Hämmennys- Hämmästys-Ihailu-Ihastus-Ilo- Innostus
- Inspiraatio- Itsensä ylittämisen riemu- Kiitollisuus- Kohottuminen- Luottamus- Myötämielisyys- Myötätunto- Myötäylpeys- Rakkaus- Rohkeus- Toivo- Tyytyväisyys- Uteliaisuus-Vau-tunne- Ylpeys...

Negatiivisia tunteita ovat: Ahdistus- Epäluulo- Halveksunta- Harmitus- Häkellys- Häpeä- Inho
-Ikävä- Järkytys- Kateus-Katumus-Mustasukkaisuus- Myötähäpeä- Pelko-Pettymys- Pitkästyminen
- Riittämättömyys-  Suru- Syyllisyys-Turhautuminen - Vahingonilo- Viha- Ylimielisyys

Enpä ollut  tullut ajatelleeksi, että ihminen tuntee yhtä aikaa monensävyisiä tunteita, positiivisia ja negatiivisia. Siksi  tilanteessa nousevia, omia tunteita kannattaa eritellä ja sanoittaa itselle vaikka onkin aikuinen

Tunteet ovat kirjoittajien mukaan  ikkuna ihmisen tarpeisiin- joita emme aina itse tunnista. Esimerkiksi turhautumisen takana voi olla  koettu "loukkaus" autonomian tarvetta kohtaan.

Mitkä sitten ovat tunteiden taustalla olevat tarpeet? Tarvelistoja on monia. Maslowista sekä Decistä ja Ryanista alkae. Kirjassa käytetään Rantalan 7-tarpeen  (Rantanen 2013) jaottelua.
.

1. halu olla kiinnostava (että  joku huomaa, kiintyy. Kukaan ei halua olla yhdentekevä )
2. halu tulla ymmärretyksi (anna 100 % huomio, tulla kuulluksi,  ei niinkään kaipaa neuvoja)
3. halu olla arvostettu, olla tärkeä (osoita arvostus)
4. tarve tulla kohdelluksi reilusti - ( reiluus on subjektiivinen kokemus)
5. tarve hallita - tehdä itse (epäonnistuminen on noloa)
6. edistymisen tarve  (tee toiselle näkyväksi)
7. merkityksellisyyden tunne ( motivoi. kokemus  olla osa kokonaisuutta. Osoita se.)

Tähän listaan  on valittu ilmeisesti vain henkisiä tarpeita. Yllättävää,  ettei turvallisuus ole mahtunut joukkoon.

Tunteilla on iso merkitys

Tunteet ovat kirjoittajien mukaan voima ja energia, jotka saavat meidät tahtomaan ja toimimaan.  Vaikka aina emme edes tunnista niitä.

Tunteet myös estävät toimimasta (järkevästi). Aivoistamme vain pieni osa (prefrontaalinen korteksi) keskittyy tietoiseen ajatteluun. Vastaavasti tunnereaktioihin osallistuu valtava määrä aivojen ja kehon osia.  Tunteiden vallassa prefrontaalinen osa aivoista jää vähälle hapelle. Siksi esim. kiihtynyt ihminen ei  pysty ajattelemaan järkevästi.

Tunteet ovat ratkaisevia myös oppimisen kannalta. Ne  vaikuttavat toimintaan herättelyyn, huomion ohjautumiseen, rauhoittumiseen, motivoitumiseen, keskittymiseen, muistiin, päättelykykyyn, kykyyn ratkaista ongelmia ja mm. energisyyteen.

Tunnetaidot

Tunnetaitoja on loputon määrä. Kirjassa niistä esitellään 12:

1. Oma pää kylmänä – opettaja omien tunteidensa säätelijänä
2. 100 % läsnäolo – avain aitoihin kohtaamisiin
3. Tunnepaljastus – kerro tunteistasi
4. Syötinviritys – herätä uteliaisuus
5. Miinanraivaus – ennakoi hankalat tunteet
6. Täystorjunta – kunnioita rajojasi
7. Sanoista vastuuttaminen – kysy merkitystä
8. Tahtojen taistelu – luo yhteisiä sopimuksia
9. Hiljaisuus – anna tilaa ajatella
10. Voimakysymykset – oivalluta uusia näkökulmi
11. Armoton arvostaminen – tee hyvä näkyväksi
12. Syväkiitos – anna aitoa ja merkityksellistä kiitosta

 Jos saa esittää kritiikkiä,  niin tästä jaottelusta - vaikka niiden nimet ovat kekseliäät- en kauheasti innostunut.

Kirjan lopussa esitellään  vielä  joukko hankalia tilanteita, ja annetaan vinkkejä, kuinka toimia kun
Luokan ilmapiiri ei toimi, kun opettajainhuoneessa tunteet nousevat pinnalle, kun wilma-viestittely menee liian pitkälle, kun on puhuttava huoltajalle hankalasta asiasta, kun oppilas on sietämätön, häirikkö tai mikään ei kiinnosta häntä. Tai kun oma jaksaminen alkaa loppua,

PÄHKINÄNKUOREEN 

Tiivistäisin kirjan messagen omin sanoin  itselleni about näin:

1. Opettele tunnistamaan ja nimeämään vaikeissa tilanteissa tunteet ensiksi itsestäsi. Hyväksy, että tunnet. Tunteita saa ja pitää olla.  Sanoita ne. Tunnista  omat (loukatut) tarpeesi syiksi, jotka ovat tunteittesi  taustalla.  Kun itselläsi nousee tunteet, kerro ne. Kun puhut omista tunteistasi,  et syytä muita.

2. Hallitse tapaasi ilmaista tunteita. Opettele ohjailemaan niitä.  Kuinka rauhoittaa, piristää, herättää uteliaisuus, saada innostumaan, hillitä, motivoida. Joskus joutuu myös näyttelemään esim. innostunutta.

3.  Osoita arvostavasi toisen tunteita. 100 % läsnäolo on  avain aitoihin kohtaamisiin.

4. Opettajilla on mahdollisuus näyttää mallia,  kuinka pärjätä tunteiden kanssa. Opettajan omat tunteet vaikuttavat oppilaiden oppimiseen.  Ole turvallinen aikuinen, joka  säilyttää malttinsa.

5. Luo  oppimista edistävä ilmapiiri, kokemuksia  kuunnelluksi tulemisesta ja  arvostuksesta. Ei kannata (aina) keskittyä  ongelmatilanteisiin; Ennaltaehkäise. Rakenna   hyvää turvallista ilmapiiriä : Siihen kuuluvat: ystävälliset katsekontaktit,  hymyilevät kasvot, kannustavat ja kunnioittavat koskettelut, opettajan rento puhetapa, huumori ja  leikkisät hetket. Anna aikaa vapaalle juttelulle,  s elkeät rajat ja rakkautta. Naurakaa ja iloitkaa yhdessä. Nosta onnistumiset esiin. Tervehdi jokaista.  Anna kohtaamisissa täysi jakamaton huomiosi. Kohtaa jokainen oppilas joka päivä (30 sek).

5. Opeta oppilaille tunnetaitoja. Vahvistamalla  tunnetaitoja luot oppimiseen syvempää merkitystä. . Opeta tunnistamaan tunteita.

6. Kun vaikea tilanne osuu kohdalle, "virity tunnetaajuudelle".  Pysähdy.  Mitähän toinen tuntee? "Syväkuuntele".  Älä keskeytä. Älä  tuputa  ohjeita.   Sovita toimintasi tunteisiin.Vie huomio tunteisiin käytöksen takana.   Osoita ja sanoita aidoissa tilanteissa niiden nostattamia tunteita.Voit auttaa oppilasta sanallistamalla hänelle sen, mitä tulkitset tunteen syntymisen syyksi  (älä tee niin kollegoille :-)) Niin syntyy tunne että on tullut ymmärretyksi. Joskus on hyväksi kertoa keskustelukumppanille, esim  vanhemmille etukäteen (miinanraivaus)  että," se mitä aion kertoa voi tuntua kurjalta…." Anna ohje,  kuinka toimia, jos tuntuu kovin pahalta…

”Kun tunteet on tunnistettu ja käsitelty,  järkevälle keskustelulle  ja toiminnalle syntyy paremmat edellytykset.”

7. Kun toinen on upoksissa itsesääliin jne, käytä voimakysymyksiä, joilla oivallutat  uusia näkökulmia:
"Muistatko milloin sinulla oli viimeksi oikein mukava olla?"
" Oletko tehnyt tämän niin hyvin kuin pystyt?"
" Mitä opit tästä?"
" Mikä on sinulla kaikkein tärkeintä?"

8. Kun saat itse yllättävää kritiikkiä,  ole hiljaa ja kuuntele. Pyydä toistamaan: ”Anteeksi, en saanut selvää, voisitko toistaa hieman hitaammin". Toista mitä kuulet (raivo purkautuu, kun saa toistaa )
Jos loukkaannut, kerro ettet  pidä huutamisesta, ja että seuraavalla kerralla lähdet pois selittelemättä.

10. Oman jaksamisen kannalta: Kannattaa viivytellä (rypeä) positiivisissa tunteissa 20-30 sekunttia.
Hengitä; lihakset rentoutuvat uloshengitettäessä. Vaihda asentoa. Vaihda näkökulmaa. Suhteuta  muihin tilanteisiin. Hyväksy asiat sellaisina kuin ne ovat.

Kirjoittajista


Anuliisa Lahtinen on luokanopettaja.Takana on pian kaksikymmentä vuotta Maaniitun koulussa Nurmijärvellä. Lisäksi hän on  vertaismentori ja  sivutoiminen tunnetaitovalmentaja.
https://www.anuliisalahtinen.fi




Jarkko Rantanen on psykologi, tietokirjailija ja työelämän tunnetaitoihin erikoistuneen Emergy Oy:n valmentaja ja osakas.
http://www.emergywork.com