ESPOON perinneseura ry. sai kutsun kertoa oman näkemyksensä espoolaisista metsistä ja metsien hoidosta. Kyseessä oli Länsi-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman valmistelun liittyvä sidosryhmähaastattelu.
Puheenjohtajana lupauduin tulemaan Espoontorin kahvilaan aamulla klo 9, vaikka itse en metsistä tiedä juuri mitään. Partiolaisenakin olin citypartiossa.
Mutta kaupungin yhdistysten kuulemista kannattaa aina tukea. Se vahvistaa demokratiaa.
Haastattelija, metsänhoitaja Erkki Ikäheimo avasi aluksi mainiosti espoolaista metsänhoidon otetta. Se kuulosti hyvin asiantuntemuksella harkitulta ja tasapainoisesta. Huomioon otetaan ihmiset ja luonto, eläimet ja kasvit. Opin vaikka mitä, ehkä enemmän kuin koko oppikoulun aikana, mm. että...
Espoon metsien hoidon tavoitteet ovat:
• Metsät tuottavat monipuolisia ekosysteemipalveluita (melu vähenee,varjoja, viileyttä, pienhiukksia, näköestettä, suojaa ja ravintoa eläimille...)
• Metsissä elävän lajiston monimuotoisuutta suojellaan.
• Vahvistetaan metsien kykyä kestää kasvuolosuhteiden muutoksia. Kasvavaan kaupunkiin rajennetaan takoja ja teitä... Metsät ovat todella olleet ison muutoksen edessä. Ne eivät enää ole luonnontilassa.
• Arvokkaita maisemia hoidetaan niiden ominaispiirteitä vahvistaen.
• Asukkaat ja sidosryhmät voivat vaikuttaa metsien hoidon prosesseihin.
Espoon omia metsiä hoidetaan pitkällä aikajänteellä. Kun ympäristön tiedetän muuttuvan, metsää aletaan hoitaa jo vuosia aikaisemmin. Puuston elinvoimaisuus halutaan säilyttää. Avohakkuita ei tehdä. Harvennushakkuissa poistetaan osa puustosta, jolloin kasvamaan jäävien sekä nuorten että varttuneiden puiden latvukset tuuheutuvat ja puiden elinvoimaisuus paranee. Metsään tehdään pienialaisia aukkoja, joissa uusi puusukupolvi alkaa kasvaa. Metsää uudistettaessa monimuotoisuus huomioidaan jättämällä hoitamattomia tiheiköitä, pysty- ja maalahopuita sekä tekopökkelöitä sopiviin kohtiin.
Itse haastattelu oli noin puolen tunnin teemahaastattelu, jossa sain kertoa oman (= yhdistyksen) kannan mm. siihen, miten metsiä on mielestäni hoidettu ja miten kaupunkilaiset näkevät voivansa vaikuttaa metsien hoitoon.
Kysymykseen, miten tärkeinä pidin metsien tuottamien eri palvelujen tärkeyttä. Vastaus piti antaa prosentteina. Näin ne arvotin:
- monimuotoisuus 19,5 %
- ulkoilu/virkistys, 19,5 %
- maisema/kulttuuri, 19,5 %
- taloudellinen tuotto: 5 %
- muut palvelut (mm. hiilinielu): 30 %
Lopuksi nostin vielä esiin, että vaikka yhdistyksemme ei ole ensisijaisesti luonnonsuojeluyhdistys, olemme järjestäneet monenlaisia luontokävelyitä ja tuottaneet niihin materiaalia. Yhdistyksemme tavoitteiden kannalta erityisen arvoksta on säilyttää historiallisesti arvokkaat maisemat, pellot ja niityt. Parhaillaan teemme kirjaa mm. espoolaisista maatiloista.
Puheenjohtajana lupauduin tulemaan Espoontorin kahvilaan aamulla klo 9, vaikka itse en metsistä tiedä juuri mitään. Partiolaisenakin olin citypartiossa.
Mutta kaupungin yhdistysten kuulemista kannattaa aina tukea. Se vahvistaa demokratiaa.
Haastattelija, metsänhoitaja Erkki Ikäheimo avasi aluksi mainiosti espoolaista metsänhoidon otetta. Se kuulosti hyvin asiantuntemuksella harkitulta ja tasapainoisesta. Huomioon otetaan ihmiset ja luonto, eläimet ja kasvit. Opin vaikka mitä, ehkä enemmän kuin koko oppikoulun aikana, mm. että...
Espoon metsien hoidon tavoitteet ovat:
• Metsät tuottavat monipuolisia ekosysteemipalveluita (melu vähenee,varjoja, viileyttä, pienhiukksia, näköestettä, suojaa ja ravintoa eläimille...)
• Metsissä elävän lajiston monimuotoisuutta suojellaan.
• Vahvistetaan metsien kykyä kestää kasvuolosuhteiden muutoksia. Kasvavaan kaupunkiin rajennetaan takoja ja teitä... Metsät ovat todella olleet ison muutoksen edessä. Ne eivät enää ole luonnontilassa.
• Arvokkaita maisemia hoidetaan niiden ominaispiirteitä vahvistaen.
• Asukkaat ja sidosryhmät voivat vaikuttaa metsien hoidon prosesseihin.
Espoon omia metsiä hoidetaan pitkällä aikajänteellä. Kun ympäristön tiedetän muuttuvan, metsää aletaan hoitaa jo vuosia aikaisemmin. Puuston elinvoimaisuus halutaan säilyttää. Avohakkuita ei tehdä. Harvennushakkuissa poistetaan osa puustosta, jolloin kasvamaan jäävien sekä nuorten että varttuneiden puiden latvukset tuuheutuvat ja puiden elinvoimaisuus paranee. Metsään tehdään pienialaisia aukkoja, joissa uusi puusukupolvi alkaa kasvaa. Metsää uudistettaessa monimuotoisuus huomioidaan jättämällä hoitamattomia tiheiköitä, pysty- ja maalahopuita sekä tekopökkelöitä sopiviin kohtiin.
Itse haastattelu oli noin puolen tunnin teemahaastattelu, jossa sain kertoa oman (= yhdistyksen) kannan mm. siihen, miten metsiä on mielestäni hoidettu ja miten kaupunkilaiset näkevät voivansa vaikuttaa metsien hoitoon.
Kysymykseen, miten tärkeinä pidin metsien tuottamien eri palvelujen tärkeyttä. Vastaus piti antaa prosentteina. Näin ne arvotin:
- monimuotoisuus 19,5 %
- ulkoilu/virkistys, 19,5 %
- maisema/kulttuuri, 19,5 %
- taloudellinen tuotto: 5 %
- muut palvelut (mm. hiilinielu): 30 %
Lopuksi nostin vielä esiin, että vaikka yhdistyksemme ei ole ensisijaisesti luonnonsuojeluyhdistys, olemme järjestäneet monenlaisia luontokävelyitä ja tuottaneet niihin materiaalia. Yhdistyksemme tavoitteiden kannalta erityisen arvoksta on säilyttää historiallisesti arvokkaat maisemat, pellot ja niityt. Parhaillaan teemme kirjaa mm. espoolaisista maatiloista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti