Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

tiistaina, joulukuuta 08, 2015

Mitä koulussa tulisi opettaa joulusta?

VASABLADET- lehti otsikoi toissa viikon perjantaina:  Pappiskokelaan pukkipaljastus järkytti lapsia Pohjanmaalla – Isä: ”Joulu on nyt pilalla”

Pappikokelas oli siis paljastanut alakoululaisille ja päiväkotilapsille Maksamaalla Pohjanmaalla  koulujumalanpalveluksessa tosiasian: että joulupukkia ei ole olemassa, vaan isä ja äiti  hankkivat joululahja. Rehtorin mukaan  pappisharjoittelijan puheet herättivät tyrmistystä. Lapset oirehtivat. Vanhemmat pettyivät ja suuttuivat.

Kirkkoherra on pahoitellut tapahtunutta. Pappisharjoittelija ei ole halunnut kommentoida asiaa.

Viime viikon tiistaina Yle kertoi, että myös ruotsalaiset lehdet ovat uutisoineet  juttua. ”Lapset saivat tietää jumalanpalveluksessa, että joulupukkia ei ole”, kertoo Aftonbladet. ”Nyt meni joulu pilalle”, kertoo Västerbottens-Kuriren ja ”Arvostelua kirkkoa kohtaan”, kertoo kristillinen Världen i dag.

Yleinen mielipide oli, että pappikokelas pilasi lasten joulua. "Lasten pitää voida uskoa joulupukkiin", sanoo kolmen lapsen äiti. Erään lapsen äidin mukaan dilemma on mielenkiintoinen, koska kirkon työntekijä ei oikeastaan valehdellut, mutta vahingoitti silti lapsia.

Mitä tulisi opettaa? Mitä saa opettaa?

TÄMÄ pikkuselkkaus sai minut pohtimaan ei vain joulupukin osalta vaan vielä vaikeammin ja laajemmin, mitä koulussa tulisi opettaa joulusta, siis myös Jeesuksesta.

Valtioneuvoston asetuksessa  perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) sanotaan, että " Opetus edistää kulttuurien sekä aatteellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskonnollisten, kuten kristillisten, perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä." Yleissivistyksen muodostuminen edellyttää ... uskontojen... tuntemusta.  Mutta sitten edellytetään, että "opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon." Tämä sama asia on mainittu myös uusissa opetussuunnitelman perusteissa.

Uskonto on yksi koulun oppiaine. Uskonnon opetus ei ole enää tunnustuksellista- siis yksinkertaistaen se ei ole uskonnonharjoittamista eikä tähtää uskoon (siis kerro uskonoppeja totena).  Kun Suomi liittyi Euroopan neuvostoon, sitouduimme poistamaan kouluista tunnustuksellisen uskonnonopetuksen. Uskonnonvapauslakia uudistettaessa vuonna 2003 ilmaisun ”tunnustuksellinen uskonnonopetus” tilalle tulikin oman uskonnon opetus. Lainvalmistelun yhteydessä todettiin kuitenkin, että sanamuodon muutoksella ei muutettu uskonnon opetuksen tavoitteita ja sisältöjä.  Kouluissa voidaan lisäksi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia kuten koululaisjumalanpalveluksia, mutta nämä eivät kuulu uskonnonopetuksen alueelle. Tilanne on siis aika lailla  sekava.

Opetushallitus on täsmentänyt ohjeitaan syksyllä 2014. Ohjeiden mukaan mm.:
uskonnon opetus järjestetään perusopetuksen valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden ja niiden määräämällä tavalla laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Uskonnon opetus ei ole Suomen perustuslaissa tarkoitettua uskonnon harjoittamista. Uskonnon opetukseen sisältyy olennaisena osana oman uskonnon tuntemus. Uskontoon perehtymiseen kuuluu myös tutustuminen uskonnonharjoittamisen muotoihin ja tapoihin. Tutustuminen rukouksiin, virsiin ja uskonnollisiin toimituksiin on osa uskonnon opetusta. Koulun juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen.  Oppilaan huoltaja ilmoittaa, osallistuuko oppilas uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin vai ei.
PERUSTEIDEN mukaan uskonnon opetuksen tavoitteita ovat mm. (1-2-luokilla): ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin .... kertomuksiin... ja (3-6-luokilla): ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon.... kertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin...

TULKITSEN asiaa niin, että oppilaille voidaan opettaa faktana, että on ihmisiä, jotka uskovat, että jokin asia on totta. Mutta opettaja ei voi opettaa, että jokin asia (joka perustuu uskomiseen eikä tieteelliseen tietoon) on totta.  Opettajan olisi siis tärkeää tuntea joulua käsitellessään  mm. historiallista Jeesusta koskevaa uuden testamentin teologista tutkimusta, jotta hän osaa erottaa toisistaan uskoon ja tietoon (klassinen tiedon määritelmä: hyvin perusteltu tosi/totuuteen pyrkivä uskomus) perustuvat asiat.

Mitä joulusta tiedetään (varmasti tai ainakin melko varmasti)?

Vain Matteus ja Luukas sisältävät kertomukset Jeesuksen syntymästä. Ne mainitsevat  neitseestä sikiämisen parissa jakeessa (Mt 2:23; Lk 1:27). Monin osin Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien sisältämien lapsuuskertomusten erot ovat sovittamattomia.  Paavali ja Johannes painottavat Jeesusta ennalta-olevana, luomistyön toteuttajana. He eivät kuitenkaan kerro kuinka ennalta-oleva saapui tähän maailmaan. Markuksen evankeliumi ei viittaa millään tavoin Jeesuksen syntymään.

ÄÄRINATURALISTIT ovat pelkistäneet joulun näin:
Nuori nainen, Maria oli kihlattu Joosefille ennen raskautta.  Jeesuksen äiti  tuli sitten  raskaaksi kunniallisen avioliiton ulkopuolella-  joko esiaviollisen sukupuoliyhteyden, pettämisen tai raiskauksen takia. Matteus kuvaa Joosefia hurskaaksi mieheksi. Hän oli jättämässä Marian, joten lapsi ei nähtävästi ollut Joosefin. Näin Joosef oli (vain) Jeesuksen kasvatti-isä.

Maria muutti joksikin aikaa raskaanan tulleen siskonsa Elisabetin luo.  On mahdollista, että hän tuli tuolloin raskaaksi. Kun   Maria oli   kolmannella kuulla raskaana, hän saapui takaisin kotiinsa Nasaretiin ja kohtasi Joosefin. Joosef huomasi raskausen, ja aikoi jättää Marian, mutta mahdollisesti rakkaudesta päätti pysyi hänen rinnallaan. Matteuksen evankeliumissa Jeesusta pilkataan mahdollisesti äpärää tarkoittavilla haukkumasanoilla "syömäri ja juomari”; Markuksen evankeliumissa Jeesuksen opetuksista pahastuneet nasaretilaiset kutsuvat häntä "Marian pojaksi”; normaalisti juutalaisen sukunimenä käytettiin hänen isänsä nimeä ja häntä kutsuttiin äitinsä mukaan vain jos isää ei tiedetty tai tämä oli kuollut. Johanneksen evankeliumissa  Jeesusta kutsutaan  aviorikoksesta syntyneeksi. 
Kyseessä oli erittäin häpeällinen asia, joka olisi voinut johtaa Marian kivittämiseen. Myöhemmin perheeseen syntyi lisääkin lapsia. Saattaa olla, että Joosef  jätti perheensä juoruihin ja sosiaaliseen paineeseen kyllästyneenä. Evankeliumeissa Joosef mainitaan viimeisen kerran, kun Luukas kuvaa 12-vuotiaan Jeesuksen vierailua Jerusalemin pääsiäisjuhlilla. 
Jeesus (oikealta nimeltään Joosua) syntyi siis aviottomana lapsena, mahdollisesti Betlehemissä. Varsin pian  Joosef ja Maria pakenivat Jeesus-lapsen kanssa Egyptiin todennäköisesti sekopäisen Herodeksen vainoja. Tämä kun halusi varmistaa, ettei Persiasta tulleiden  astrologien ennustus uudesta kuninkaasta toteudu. Herodeksen kuoltua  perhe palasi takaisin Nasaretiin.

ON myös ihmisiä, jotka uskovat, että Jeesus kuului essealaisiin.  Heidän mukaansa joulu kulkee näin:
Nuori rakentaja (Rakennuttaja-grynderi Joosef (Ari Mattatias) saapuu Qumranin korjaustyömaalle nuori Nainen Maria mukanaan.  Messiaan äidiksi valittiin Maria. Essealaiset pyhät miehet siittivät Jeesuksen.  Maria tulee raskaaksi ja nuori essealainen Gabriel-pesher nimeä käyttävä lähetti kertoo Qumranin munkkien toiveesta kutsua syntyvä lapsi luostariin kasvatettavaksi lopun ajan Messiaaksi. Miksi?  Koska munkit olivat vetäneet Danielin aikalaskelmista, jotka täyttyisivät noin 30 jKr (takaisinlaskettuna) ja maanjäristyksistä johtopäätöksen, että Jumalan kuningaskunnan toteutuminen ja sitä mukaa viimeiset päivät olisivat lähellä. Tällöin Jahven lupauksen mukaan tarvittaisiin Uusi liitto ja sille välimies, ylimmäinen pappi ja kuningas, jotka hallitsisivat ikuisesti. Koska Jumalan valtakunta olisi ikuinen. Tällaiseksi papiksi kelpaisi vain  saadokilais-daavidilaisessa järjestyksessä valittu pappis-kuningas, joka asetettaisiin uudelleen Jerusalemiin Daavidin valtaistuimelle, kunhan roomalaiset oli ensin Herran avulla kukistettu. Jeesus koulutettiin. Jeesus valittiin tuohon rooliin, ja hän ryhtyi myös itse aktiivisesti toimimaan käsikirjoituksen mukaan jotta ennustukset kävisivät toteenHän uskoi olevansa uusi Mooses, sotilas-Messias,  Daavidin poika joka tappaa vihollisensa. Messias paljastettiin Johannes Kastajan antamassa kasteessa.
Jeesuksen syntymään liittyy myös piirteitä, jotka voivat olla mahdollisia, mutta niihin liittyy myös ristiriitaisuuksia. Ne siis edellyttävät uskomista:

- Tärkein ja haastavin näistä on ajatus siitä, että Jeesus syntyi neitseellisesti. Se edellyttää uskoa ihmeeseen.  Enkeli-ilmestyksessä on pientä ristiriitaa: Matteuksessa ilmoitus tehtiin  Joosefille, Luukkaassa Marialle.

- Toinen- jo hyvin  yleisesti hyväksytty seikka- on se, ettei Jeesus syntynyt oikeasti joulukuun 25 päivä vaan todennäköisesti syyskuussa
 Jos uskomme Uutta testamenttia, niin Maria tuli raskaaksi, kun hänen siskonsa Elisabet oli kuudennella kuulla. Jeesus syntyi siis puoli vuotta Johanneksen jälkeen. Luukkaan evankeliumin mukaan Sakarias sai ilmoituksen vaimonsa raskaudesta omalla vuorollaan hoitaessa temppelitoimituksia.  Historiallisten laskelmien mukaan hänen tehtävänsä sattui kesäkuulle (13.–19. päiville). Tästä yhdeksän kuukautta eteenpäin on maaliskuu. Jeesus syntyi  puoli vuotta Johanneksen jälkeen. Tämän laskutavan mukaan Jeesus olisi syntynyt siis syyskuun tienoilla. Syyskuuta puoltaa myös Luuk 2:8, jonka mukaan Jeesuksen syntymän aikaan seuduilla oli paimenia lampaineen Lampaita ei paimennettu talvella. Paimenaika oli maalis-marraskuu.
Tiedetään myös , että Rooman piispa Julius I määräsi  vasta vuonna 354 Jeesuksen viralliseksi syntymäpäiväksi 25.12. Miksi? Todennäköisesti siksi, että kun kristinusko oli tullut  Rooman valtakunnan uskonnoksi, se syrjäytti joulukuussa juhlitun auringon jumalan juhlan:  Mithra-kultin  voittamattoman auringon päivää  alettiin juhlia Jeesuksen syntymäpäivänä. Näin kansalle ei olisi tarvinnut opettaa uutta ajankohtaa, vaan vanha juhla korvattiin uudella merkityksellä.
- Jeesus ei syntynyt vuonna 1.   Syntymävuotta on yritetty painantaa evakeliumien vihjeiden perusteella.  Jeesus syntyi oletettavasti  7–4 eKr tai  vuosien 3 eKr. ja 1 jKr. välillä. Ainoat ajallisesti lähelle sattuvat verollepanot, joita tiedetään  muista lähteistä, osuvat vuosille 8 eKr. ja 6 jKr. Kyreniuksen (Quiriniuksen) aikainen verollepano tapahtui noin kymmenen vuotta Jeesuksen syntymän jälkeen. Antiikin aikana verollepanot kestivät jopa vuosia. Palestiinaan tämä laskenta olisi helposti sattunut vuosille 7–4 eKr. Koko Rooman valtakunnan kattavan verollepanon olemassaolo Jeesuksen syntymän aikoihin on kyseenalaista.

- Joulun tähti on mahdollinen. On  kolme vahvaa vaihtoehtoa tälle taivaanilmiölle: (1) Jupiterin ja Saturnuksen kohtaaminen tiedetään tapahtuneen 7 eKr. (2) Nova tai supernova ilmestyi taivaalle kiinalaisten aikakirjojen mukaan 4 eKr. (3) Kiinalaiset ovat talenteet myös kolmen komeetan lennon tuona aikana. Ensimmäinen elokuussa vuonna 12 eKr. Toinen 70 päivän ajan maalis-huhtikuussa 5 eKr. Kolmas komeetta esiintyi huhtikuussa 4 eKr.   Eräiden lähteiden mukaan tähtitaivaan ilmiöt, joista Matteus mainitsee (Matt. 2:2, 9–10) ja joista tiedämme myös muiden lähteiden perusteella, osuvat  vuosille 7–4 eKr. Reneke tuli siihen tulokseen, että Raamatussa kuvattu planeettakonjunktio osuu kesäkuun 17. päivään vuonna 2 eKr. Reneken mukaan tuona päivänä Venus ja Jupiter olivat niin lähekkäin Leijonan tähtikuviossa, että ne näyttivät yhdeltä ainoalta valoilmiöltä taivaalla. Australialainen astronomi Dave Reneke tutkimusryhmineen taas käytti ”monimutkaista tietokoneohjelmistoa” ja laski taivaankappaleiden tarkat sijainnit Jeesuksen syntymäpaikassa 2000 vuotta sitten. Tutkijat löysivät kirkkaan valoilmiön, joka loisti Betlehemin yllä 17. kesäkuuta, ja päättelivät, että se oli Raamatun kertomusten Betlehemin tähti.

-  Matteus korostaa Jeesuksen syntymässä hänen kuninkaallista arvoaan (mesopotamialaisten tietäjien tulo ja lahjat sekä profetioiden toteutuminen).

- Luukas ei kerro tietäjistä vaan paimenista. Ehkä hän halusi korostaa sitä, että  Jeesus on köyhien ystävänä.  Hän syntyi köyhien keskelle. Lampaiden paimennusaika oli yleensä maalis-marraskuussa, mikä sekin vahvistaa epäilyjä joulusta Jeesuksen syntymäpäivänä

- Todennäköisesti syntymäkaupunki oli  Galilean Nasaret - ei Betlehem. Nasaret ei ollut kaupunki, vaan pahainen pikkukylä, jossa oli satakunta asukasta. On mahdollista, että Jeesuksen syntymä ei ole sijoitettu Betlehemiin historiallisista syistä, vaan Miikan kirjassa esiintyvänprofetian toteuttamiseksi – sen mukaan Daavidista polveutuva Messias oli syntyvä "Daavidin kaupungissa" eli Betlehemissä. ” Tähän liittyy se ongelma, että Jeesus ei voi olla Daavidin sukua, jos Joosef ei ole hänen oikea isänsä.

- Perinteinen jouluseimi ei  vastaa historiallista todellisuutta. Betlehemissä ei luultavasti ollut kaupallista majataloja. Kyseessä saattaa olla käännösvirhe. Luukkaan käyttämä sana tarkoittaa  yöpymispaikkaa. Luukas käyttää tätä sanaa toisenkin kerran  (Luuk. 22:10–12), jossa se tarkoittaa vierashuonetta. Tyypillinen tuon ajan juutalaisessa talossa Palestiinassa oli  neljä  seinää  ja katto, jonka alla kaikki asuivat. Eläimille oli varattu talon toiseen päähän madallettu alue. Seimet olivat korotetun alueen eli ihmisten asuintilan reunalla olevia monttuja.  Joosefille ja Marialle ei ollut sijaa talon vierashuoneessa, vaan heidät majoitettiin isäntäväen kanssa samaan huoneeseen (ei alemmalle eläinten tasolle!)

- Betlehemissä tapahtunutta lastenmurhaa ei mainita missään muualla kuin Matteuksen evankeliumissa. Toisaalta on tietoa, että Herodes surmasi omat edeltäjänsä ja ison osan heidän kannattajiaan. Lisäksi hän teloitti mahdollisia perijöitä, jotka olivat hänelle sukua avioliittonsa kautta.
Vuosina 7–4 eKr. hän surmasi taas suuria määriä ihmisiä, joiden mukana hän näki parhaaksi teloittaa myös kolme vanhinta poikaansa. Juuri ennen kuolemaansa hän määräsi  tuhansien juutalaisylimysten teloituksen, jotta kansan keskuudessa olisi tarpeeksi suuri suru hänen kuoltuaan (tätä ei kuitenkaan toteutettu). Betlehem oli pieni kylä. Lastenmurhassa ei ollut kyse tuhansista tai sadoista lapsista, vaan ehkä vain tusinasta pienokaisia (joka on myös toki äärimmäisen hirveää!). Betlehemissä oli luultavasti vain tuhat asukasta

 So what? 

Vuonna 1987 monet kirkosta palasivat kuulema kotiin itkussa suin. Saarnatuoleista julistettiin Teologisessa Aikakausikirjassa ilmestyneen, tuolloin eksegetiikan apulaisprofessori Lars Aejmelaeuksen kirjoittaman artikkelin "Joulun satu ja sanoma Uuden testamentin tekstien kriittisen tutkimuksen valossa"  pohjalta, että Jeesuksen syntymäkertomukset Uudessa testamentissa ovat parhaimmillaan kuin kaunis satu.

Aejmelaeus esitti, että Jeesuksen neitseestä sikiäminen rinnastuu antiikin ajan legendaarisiin kertomuksiin jokin merkittävän henkilön synnystä – pakanakirjallisuuden kuvauksiin, ”joissa jumaluus hedelmöittää maallisen naisen ja suhteesta syntyy suuri sankari tai muuten merkittävä hahmo.” On totta, että antiikin maailma oli pullollaan tämänkaltaisia tarinoita

Joulukertomusten syntyprosessiin sovellettiin hänen mukaansa myös Vanhaa Testamenttia:  Patriarkkojen syntymää verhosi enkeli-ilmestykset ja hedelmättömän naisen raskaaksi tuleminen yliluonnollisen ilmoituksen johdosta. Neitsyt aihio Jeesuksen syntymäkertomuksiin olisi tällöin johdettu Jesajan kirjan (7:14) Immanuel profetiasta Septuagintan käännöksen mukaisesti, jossa heprean ”nuori nainen” (alma) käännettiin kreikan ”neitsyenä” (parthenos).

Varsinkin Matteusta on syytetty siitä, että hän olisi keksinyt kertomuksen Jeesuksen syntymästä Vanhan testamentin verrannollisista tapahtumista tai profetioista. Tähti viittaa 4. Moos. kirjan ennustukseen, lastenmurha on verrannollinen Mooseksen tarinaan ja paluu Egyptistä viittaa Israelin vapautumiseen Egyptin orjuudesta. Lisäksi Matteus kertoo viidestä profetiasta, jotka toteutuvat Jeesuksen syntymän ympärillä (Matt. 1:22; 2:5, 15, 18, 23).  Selasiko Matteus Vanhaa testamenttia ja löysi sieltä mieluisat profetiat?

Entä minä?

ITSE lähden siitä, että Jeesus on elänyt. Hän on siis historiallinen henkilö. Tiedämme jotain ensimmäisestä joulusta, mutta paljon jää uskottavaksi. Mm. se, että Raamatun mukaan Jeesus syntyi neitseellisesti. Se on mahdollista- jos ihmeitä tapahtuu- ja ihmeitä voi tapahtua, jos Jumala on olemassa. Jollei Jumalaa ole olemassa,  on kai aika yhdentekevää, mitä joulusta kerrotaan.

JOS olisin vielä töissä koulussa, luulen, että antaisin lasten kuulla kertomuksen joulusta sellaisena kuin Luukas ja Matteus  sen kertovat. Huikeana, kuin taideteoksena nostamatta esiin riitasointuja. Ehkä sittenkin on ihan oikein, että jokainen kohtaa uskon ja tiedon jännitteen, kun on siihen valmis.

https://www.youtube.com/watch?v=In8fe7cKYvY


Ei kommentteja: