Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

sunnuntaina, joulukuuta 06, 2015

Koti kannattaa haastaa mukaan tukemaan oppimista

JOHN Allan Hattie - Melbournen yliopiston kasvatustieteen professori- on tehnyt huikean työn käymällä läpi uskomattoman määrän tutkimuksia.  Hänen  ihanteenaan on  omaa työtään tutkiva opettaja, joka  kehittää työtään oppimisen tuloksista käsin. Siis opettaja, joka valitsee käytänteensä tutkimusperusteisesti - ei sen mukaan, mikä on hänestä itsestään kivaa. Hattie on tehnyt meta-analyyseillään valtavan työn kootessaan sen, mitä maailmalla tehokkaasta opetuksesta tiedetään.

HATTIE on käyttänyt analyysissä  tehokkuuslukua("effect size”) , jonka vaihteluväli on  - 0,2 - +1,2.  Se syntyy koe- ja kontrolliryhmien keskiarvoa vertaamalla. Tuolla  asteikolla  +1,0:aan yltävä opetukseen liittyvä tekijä on  on erittäin  tehokas.  Toivottuja ovat käytänteet,  joiden vaikuttavuuskerroin oli yli 0,40.

HATTIE  summaa itse lopputuloksiaan:  Oppiminen on tehokasta, kun
- tavoitteet ovat selvät
- ne ovat sopivan haastavia
- sekä oppilas että opettaja  pyrkivät eri tavoin varmistamaan, että haastava tavoite saavutetaan. Tässä tärkeää on formatiivinen palaute  niin, että kerrataan tavoitteet, kerrotaan, missä oppilas on onnistunut ja miten suoritusta voi vielä parantaa ja
- kaikki asianosaiset ovat aktiivisia, innostuneita ja sitoutuneita osallistumaan oppimistoimintaan.

TUOHON VIIMEISEEN kohtaan liittyvät myös kodit. Hattien tutkimus nostaa esiin myös  tekijöitä, joiden kautta kodit vaikuttavat lapsen oppimiseen.

Ensin vertailun vuoksi: Opettajan opetustaidon tehokkuusluku on 1,0. Luokan muiden oppilaiden vaikutus (jos auttavat jne.) on 0,53.  Vertaisopetuksen tehokkuusluku on 0,55.  Vertaistutoroinnin tehokkuusluku on 0,48.

KODIN vaikutusta mitattiin kahdella tekijällä. Ensimmäinen tehokkuusluku on korkea:  0,52. Tuohon kodin vaikutukseen otettiin  huomioon sosiaaliluokka, läksyissä auttaminen, kodin ilmapiiri, pitääkö koti lapsen saamaa koulutusta tärkeänä, älyllinen stimulaatio jne.

Toisen tekijäryhmänän nimi oli vanhempien osallistuminen. Senkin tehokkuusluku oli korkea: 0,51. Tähän kuului kodin tapa antaa palkintoja ja rangaistuksia koulusuorituksista ja mm. koulumenestystä koskevat odotukset.

NÄMÄ kaksi muuttujaa pysäyttävät pohtimaan, kuinka tärkeä kodin osuus on. Olemmeko käyttäneet tämän tiedon hyväksi? Esimerkiksi koulujen kulttuurissa erittäin keskeinen metodi: läksyt sai tehokkuuskertoimeksi vain  0,29.

KUTEN todettua, koteja ei voi määrätä tukemaan lastensa oppimista. Mutta esim. Hattien kaltaisten tutkimusten esitteleminen saattaisi auttaa ainakin joitakin koteja löytämään uusia keinoja vaikuttaa lapsensa tulevaisuuteen.

Ei kommentteja: