Vuosi-inventaario 2015

TÄTÄ vuotta 2015  on jäljellä about 12 tuntia.  Varmaan uskaltaa tehdä jo inventaariota. Hyvä vuosi. Upeakin. Eikä tietenkään vähiten kuvassa näkyvän iloisen pikku-ukon vuoksi.

MUTTA muutoinkin. Ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin on saanut tililleen eläkettä. Tai henkilökohtaista perustuloa minun tapauksessani :-)

KAIKKI hommat, jotka oli luvattu hoitaa vuoden aikana, on myös hoidettu. Jotkut kyllä deadlineja hipoen, kuten juuri tänään tilaajalle lähtetty selvitys syistä, miksi Espoon perusopetukseen valmistavan opetuksen käyneistä maahanmuuttajalapsista niin moni joutuu erityisluokalle.

LAISKA töitään laskee, mutta lasken kuitenkin:

Easy-park toimii. Eduskuntavaalit- toimitsijana. EKOAY- päättäjätapaaminen, Tukholma, OAJ on the road. Erkki Kangasniemen muistelmat taittoa myöten. Esittelyt Essessä ja Opettajassa. Espoon perinneseura: Nalle-kuunnelma ja syys-Matti. Etelä- Espoon demarit : jäsenkirjeet. Hovikriitikon hommia. iMovie-leffoja. Kansasen Post Doc-ryhmä. KIK-hanke. Kirkkovaltuusto +  Esse. Luokanopettajaan pikkujuttuja.  Luokanopettajan päiväkirja. NOW. NPDL- rubrikkien hiontaa, webinaareja, valmennusta. OKL: didaktiikan ryhmä ja opetusharjoittelun ohjausta. OPS2016: älyllisiä haasteita ja luentoja.  Palmenia:  viimeiset rexikoulutukset. Seurakuntaneuvosto. Sitran julkaisu. Suomen Luokanopettajat: kunniajäsenyys. Tajua Mut. Vaalityötä Timo Harakan puolesta. Valdemari-nettilehti 7 numeroa. Valtuusto: kokoukset, joulukortti.. . Yhdessä oppiminen -kirja valmiiksi.  Yle: radio ja kioski. TYÖN alla vielä Atso Vilkkijärven muistelmat, mutta sekin työ etenee kohisten.

Mac vaihtoon. iPhone 6.  Nauhuri. Auto katsastuksesta läpi. Talvirenkaat alla. Netflix ja HBO. Uudet silmälasit.

Kahden viikon loma vaimon kanssa Teneriffalla. Viikonvaihde täyshoidolla Vanajalinnassa. Juhannus broidin mökillä. Pari yötä Tukholmassa ja puolen kymmentä Puolassa. Paljon hyvää ruokaa mm. Mestaritallissa, Torossa, Myyrmäen meksikolaisessa ravintolassa. Konjakkia.

Kaikilla lapsilla uusi työpaikka. Oma äiti pääsi takaisin Lallukkaan. Herra Miltonin yönylihoidot.

MISTÄ marisisi? Kesällä oli kylmä. Jouluaattona ei ollut lunta. Pienessä suvussa kaikenlaista krämppää.

HELLÄSTI hyvästelee tällaisen vuoden. Hyvällä mielin kohti tipatonta tammikuuta ja uutta vuotta, joka  tarjoaa taas  hienoja juttuja.

Päivän uutinen: 800 000 käyntiä

HUIKEA juttu. Laskurin mukaan tätä  Pedagogogiikkaa ja koulupolitiikkaa II -blogia on käyty katsomassa yli  800 000 kertaa.  750 000  kertaa tuli täyteen 13.9.2015. Nöyrä kiitos kävijöille. Tämä innoittaa jatkamaan kirjoittelua kouluasioista.

TÄSSÄ blogissa  on julkaistu  tähän mennessä 3080 lastua. Ensimmäinen julkaistiin pian kahdeksan vuotta sitten. 12.1.2007. Niistä eniten lukijoita ovat tavoittaneet seuraavat kolme juttua:
(1) Kuukauden kasvatusalan kirja (Siljander, P. 200). Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Helsinki:Otava); (11.10.2009) 11 514  käyntiä. Edellisellä listalla se oli hopeasijalla.
(2) Tuntematon Sotilas ja johtamisen taito (16.7.2011) 9891käyntiä,
(3) Avoin fanikirje professori Timo Saloviidalle (4.3.2015) 7472 käyntiä.

Muita juttuja, jota mielelläni itse selailen ja suosittelen toisillekin ovat:
- OPS 2016 tulee - oletko valmis? (28.12.2014)
- Kuukauden kirja: Opettajan pedagoginen ajattelu (10.2.2013)
- Kuinka rakentaa luokkaan työrauha? (20.10.2010)
- Opettajien työaika ei riitä- ratkaisuksi kokonaistyöaika (18.1.2011)
- Ops 2016 tulee - oletko valmis? Osa: Työtavat  (31.1.2015)
- Löysikö Pekka Peura kadonneen OIKEAN menetelmän? (7.9. 2015)
- Koulunkäyntiä Lippajärvellä; pieni historiikki (2.7. 2008)
- Uno Cygnaeus, pappi ja pedagogi (23.1.2010)
- Pedagoginen hyvinvointi ja hyvinvoinnin pedagogiikka (12.7. 2009)
- Yleiset valintakriteerit Auroran virkoihin  (27.12.2011)
- Suomalaisen pedagogiikan helmiä (8.2. 2010)
- Kasvatuksen vuosisadat Suomessa: 1100-1700 (20.2. 2010)
- Kaikki opettajien työ työajan piiriin (22.8. 2013)
- Auroran siesta 18 vuotta (12.6. 2009)
- Koulujen lisääntyvälle työlle täytyy tehdä jotain (24.3.2011)
- Jotta uudesta opsista ei tulisi Zombieta! (11.2.2015)

Jos haluat lukea jonkin noista, löydät se nopeimmin kun copypastaat otsikon ja laitat hakusanaksi vielä Hellström.

KUUKAUSIA vertailtaessa maaliskuu 2015 oli edelleen ykkönen. Silloin blogissa oli 19 933 käyntiä. Seuraavaksi eniten käyntejä oli lokakuussa 2012 (17 847).

Peruskoulu muuttuu. Myös vuonna 2004.

PERUSKOULU muuttuu ensi syksynä. Taas kerran. 11 vuotta sitten Opetushallitus lähetti koteihin 18-sivuisen lehtisen, jossa kerrottiin napakasti ja tiiviisti, miten peruskoulu muuttuisi, kun uudet vuoden 2004 perusteiden mukaiset opetussuunnitelmat otettaisiin syksyllä käyttöön. Opetushallituksen pääjohtajana oli tuolloin Kirsi Lindroos (2003–2007).

Vastavasta  muutoskohtia osoittavasta lehtisestä olisi varmaan paljon iloa nytkin.

Kuten muistetaan, edeltävät 90-luvun perusteet olivat olleet tosi väljät, ja niitä  olikin jouduttu melkoisesti täydentämään koulutuspoliittisen tuulien vaihdettua suuntaa 1990-luvun lopulla markkinakoulusta takaisin tasa-arvon suuntaan. Konkreetisti tämä näkyi mm. pyrkimyksessä yhtenäistä päättöarviointia (tuolloin vielä päästöarvioinntia).

Palautetaanpa mieliin, miten  uudella tavalla oppilaita tuli opettaa syksyllä 2004- tai viimeistään syksyllä 2006.  Tuolloin ekaluokalle tulleet noudattivat muuten tätä opsia (vain) alakoulunsa (1-6-luokat) ajan, mutta ikäluokat vielä lyhyemmän ajan. Syksyllä 2010 alkoi sitten peruskouluhistoriassa ennätysraju päivityskierros; ensin siirryttiin  kolmiportaisen tuen järjestelmään sitten  ja päivitettiin työrauhapaketin sekä oppilashuoltolain vaatimat muutokset. Melkoinen tekstiä siirtyikin sitten ensi syksynä käyttöön otettaviin  perusteisiin.

Lindroos avasi  lehtisen toteamalla, että "suomalainen perusopetus on maailmankuulua. Sen tasa-arvo, maksuttomuus ja tuki erilaisille oppilaille ovat asioita, joista meidän on syytä olla ylpeä." Kahdet, huikeat Pisa-tulokset oli juuri saatu vuosina 2001 ja 2003.

Moni asia opetuksessa uudistui lehtisen mukaan. (Mutta paljon myös säilyi entisellään)

Rakenteet

Opetussuunnitelmajärjestelmän rakenne säilyi 90-luvulla syntyneessä muodossa: Valtakunnalliset  perusteet toimivat pohjana kunnan tai koulun opetussuunnitelmalle. "Usein opetussuunnitelmassa on kuntakohtainen osa, jota  kaikki kunnan koulut noudattavat ja koulukohtaisia osia, jotka koulut laativat itse." Tarvittaessa oppilaalla voittiin  laatia yksilöllinen oppimissuunnitelma.

Koulupiireistä oli luovuttu vuoden 1998 perusopetuslaissa. Nyt kunta osoitti koulupaikan  (ns. lähikoulun) oppivelvollisille. Yksivuotinen esiopetus oli tullut vuonna 2000  lapsille vapaaehtoiseksi. Vuonna 2001  kunnille oli tullut velvollisuus tarjota sitä kaikille halukkaille. Kunta voi myös järjestää lisäopetusta  perusopetuksen suorittaneille nuorille, eikä siihen enää tarvittu lupaa. Vuonna 1998 oli luovuttu jaosta  ala-ja yläasteisiin. Nyt tavoiteltiin 1-9-luokkien yhteinäiskouluja.  Syksystä 2004 alkaen kunnat olivat myös saamassa luvan  tarjota  perusopetuslain mukaista  aamu- ja iltapäivätoimintaa 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityisoppilaille.

Erityisopetusta voitiin antaa yleisopetuksen ryhmässä tai erityisluokalla.

Tavoitteet

Lehtisessä kerrottiin, että peruskoulun tavoitteet määritellään nyt aiempaa tarkemmin. 90-luvun perusteissa ne olivatkin olleet hyvin väljät. Kaikkien aineiden tavoitteiden kerrottiin myös uudistuneen. Niitä ei kuitenkaan esitelty vanhemmille.

(Vuoden 1998 perusopetuslaki määritteli tavoitteet: Tavoitteena oli tukea oppilaiden kasvamista hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tuli myös edistää tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.”

Lisäksi tuntijakopäätöksen (Valtioneuvoston asetus N:o 1435) yhteydessä annettiin  erillinen asetus tavoitteista opetukselle. Sen mukaan 2000-luvulla ihanneihminen kunnioitti  elämää, luontoa ja ihmisoikeuksi, oli fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti terve, hyvätapainen, tasapainoinen, vastuuntuntoinen ja yhteistyökykyinen.  Hän pyrki ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen. Hän arvosti omaa ja toisten oppimista  ja työtä.  Hän oli  aktiinen yhteiskunnan jäsen, joka osasi  toimia demokraattisessa ja tasa- arvoisessa yhteiskunnassa sekä edistää kestävää kehitystä. Hän myös arvioi kriittisesti ympäristöään. Hän osasi ajatella, liikkua ja viestiä. Hänellä oli tarpeelliset tiedot ja taidot, avartuva ja syvenevä maailmankuva, laaja yleissivistys (tuntemusta monesta asiasta). Hän oli luova ja hallitsi tieto- ja viestintätekniikkaa hallitseva. Siveellisyys- tavoite poistui.)

Oppiaines

Kaikkien aineiden  sisältöjen kerrottiin myös uudistuvan. 1-4-luokille oli luotu uusi oppiainekokonaisuus: ympäristö- ja luonnontieto. (Pääosin oppiaineet muutoin olivat ennallaan. Kansalaistaito oli poistettu, ja uutena aineena aloitti yläkoulussa terveystieto. Esitteessä ei esitelty perusteissa nimettyjä aihekokonaisuuksia, joiden toteuttamisesta tuli tuolloin normi).

Opetusjärjestelyt ja menetelmät

Oppilaiden viikkotuntimäärista oli päätetty vain minimit 1-2- lk: 19, 3-4-lk;  23, 5-6-lk; 24  ja 7-9 30.
Oppilaille luvattiin tarjota tukea, kuten tukiopetusta, erityisopetusta, oppilaanohjausta ja oppilashuoltoa.

Vanhemmille "luvattiin", että  "koulussa opitaan entistä enemmän tekemällä, kokeilemalla ja tutkimalla. Oppilaita rohkaistaan kysymään ja kuuntelemaan, ottamaan selvää ja itse osallistumalla vaikutamaan asioihin. Yhteistyötaitoja ja vastuun ottoa itsestä ja muista harjoitellaan. Tärkeitä ovat myös tiedon hankkimisen, muokkaamisen ja välittämisen taidot. Tilaa piti jättää myös  luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin.  Oppilaat oppivat luokassa ja sen ulkopuolella. Teknologia laajentaa oppimisympäristöä.

Lehtisen mukaan opettaja päätti menetelmistä: "Kun opettaja pohtii opetusmenetelmien valintaa, hän pyrkii ottamaan huomioon oppilaiden erilaisuuden sekä sen, mitä he ovat siihen  mennessä kokeneet ja oppineet." Tosiasiassa perusteissa oli paljon pidempi lista menetelmänvalinnan kriteereistä.  Ja  lause: opettaja suunnitteli työtavat vuorovaikutuksessa  oppilaitten kanssa.

Oppilasarviointi

Oppimisen arvioinnin periaatteet määriteltiin nyt aiempaa tarkemmin.  Perusteisiin oli kirjattu oppiainekohtaiset hyvän osaamisen kuvaukset eri aineissa eri luokkatasoille sekä päättöarvioinnin kriteerit.

Arvionnissa voittiin aikaisempaan käyttää numeroita, sanallisia arvioita tai niiden yhdistelmiä.

Luokalle voitiin  jättää myös ilman hylättyä arvosanaa, yleisen koulumenestyksen perustella

Oppilaan oppimäärä voitiin yksilöllistää, mutta nyt jokainen oppivelvollisuutensa suorittanut koululainen oli  jatko-opintokelpoinen riippumatta siitä, minkä oppimäärän hän oli suorittanut. Oletan, että tämän viimeisen kohdan merkittävyys  vuoden 2004 perusteissa  on jäänyt monelta - myös minulta- huomaamatta. Sen nojalla kaikilla oppilailla oli muodollisesti tie auki  lukioon ja yliopistoon - siis myös aikaisemmin apukoululaisiksi kutsutuilla oppilailla.


LÄHDE
Anon. (2004). Peruskoulu uudistuu. Tietoa vanhemmille. Helsinki: Opetushallitus

Päätoimittaja toivottaa hyvää Joulua!

 J OULU tulee! Upeaa. Eilen oli vuoden 2015 viimeinen "työkeikka", kun Espoon kaupunginvaltuusto piti ylimääräisen kokouksensa. Syksyn luentokeikat on nyt  nipussa. Ja nyt, kun sain tänään viimeisteltyä vielä valtuustoryhmämme joulukuun nettilehden, tulkoon tauko (ihan pieniä rästihommia lukuunottamatta).

ESPOON valtuuston demariryhmä on tosiaan vahvistanut  valtuustoryhmän tiedotustoimintaa nettilehti Valdemarilla vuodesta 2013 alkaen.  Lehden idea on otettu hyvin vastaan. Yhteensä  kaikkia ilmestyneitä numeroita on yli 12 000 kertaa!

Valdemarissa on  julkaistu  kolmen vuoden aikana  326  juttua. Kun  uusi numero ilmestyy, vanhemmat jutut siirtyvät arkistoon.  Jos jokin vanha juttu kiinnostaa, sen saa minulta pyytämällä. Arkistolastusta löytyy juttujen otsikot. Ja jos siltä tuntuu, niin  pääset lukemaan
Valdemarin nro 7/15:a  tästä linkistä.

JA vaikkei kiinnosta, niin saanen nettilehden päätoimittajana toivottaa Sinulle

Oikein hyvää Joulua! 

PALAAN  kanavalle Joulun jälkeen!

Oppilaan rooli muuttuu Lappenrannassa

LAPPEENRANNASSA opstyö näyttää etenevän huikeasti. Etelä- Saimaan nettisivulla 26.11.  todettiin: " Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma pakottaa koulut uudistamaan  opetusta. Nyky-maailmassa tiedon tulva on niin suuri, ettei ole enää järkevää päntätä nippelitietoa kirjoista lasten päähän. Lappeen koulussa on harjoiteltu jo kolme vuotta uudenlaista oppimista, jossa lasten omilla ajatuksilla ja tiedonhankinnalla on entistä suurempi osa."

PERUSOPETUSJOHTAJA Mari Routti kuvaa jutussa napakasti, miten opetus tuodaan uuteen aikaan. Joka lukukausi (huom!) toteutetaan projektioppimisjakso (joka oppilas!). Vieraan kielen opiskelu alkaa 2. luokalla ja ruotsi 6. luokalla. Luokissa istutaan vähemmän. Arviointi monipuolistuu. Vertaisarviointi tulee kouluihin. Oppilaiden osallisuus vahvistuu.

Oppilaan rooli kasvaa
Kirjatiedon ja  opettajavetoisen opiskelun rinnalle tulee Lappeenrannadssa projekteissa oppiminen. Esimerkkinä jutussa on Jenni Koskisen ja Jenniina Hanskin luokat, joiden oppilaat ovat edelläkävijöitä uudessa oppimisessa. Opettajat ovat teettäneet jo kolme vuotta monialaisia projekteja. Esim. metsäprojektissa opittiin matematiikan, äidinkielen, fysiikan, kemian, maantiedon ja biologian asioita.

Oppilaan roolin muutosta  kuvataan napakasti: " Perinteiseti opettaja on kertonut luokan edessa, kuinka maailma makaa. Apuna ovat olleet oppikirjat ja lisämateriaalit. Lopuksi ioppilaat ovat tehneet kokeen, jolla on mitattu valmiuksia.  Projekteissa oppilaat sen sijaan päättävät itse, mitä haluavat oppia. He laativat itse tutkimuskysymykset ja hankkivat vastaukset eri kanavista. Tiedon lähteitä voivat olla niin vanhemmat ja muut sukulaiset ja kuin ulkopuoliset asiantuntijatkin."

Routti kertoo  lehtijutussa, kuinka rohkeasti  lappeenrantalaiskouluissaoppilaat soittavat ja lähettävät kysymyksiä sähköpostilla asiantuntijoille hankkiessaan tietoa esim. museoon, leipomoon  ja mansikkatilalle.

OPETTAJALLA on projekteissa valmentajan ja  ohjaajan rooli. Oppilaat ovat tutkijoita. Yksi poikaryhmä oli esim. tutkinut lintujen auttamista. He ottivat yhteyttä Heinolan lintutarhaan ja tekivät haastattelun.  He valmistivat  siemenistä ja kookosöljystä ruokaa linnuille ja  selvittivät, syövätkö linnut mieluummin sitä kuin yhden oppilaan isän hankkimia yhteitä.

Kun maailma  on digitalisaation myötä muuttunut, ja tietoa tulvii joka paikasta, ei ole enää mielekästä päntätä faktoja kirjasta.
- On parempi opettaa lapsille, mistä tietoa voi hankkia ja mistä tietää, että se on valdia, opettaja Koskinen toteaa.

TÄSSÄ  jutussa on juuri niitä elementtejä, joita uusi ops korostaa. Niinikään siinä on luvuton määrä leikkauskohtia kansainvälisen NPDL-hankkeen uutta pedagogiikkaa koskeviin, oppimista syventäviin kehittämistavoitteisiin: aito ongelma, itse asetetut kysymykset, yhteinen  tiedonrakentaminen, oppimiskumppanien hakeminen ja sitouttaminen,  kotien aktivointi - ja kuten lintuprojekgissa-   hyvän edistäminen  maailmassa. Nopealla silmäilyllä lehtijutun perusteella  NPDL:n kannalta uusissa projekteissa voisi vielä pyrkiä tavoitteellisesti harjoittelemaan tiettyjä ryhmätoiminnan taitoja, varaamaan aikaa yhteiselle arvioinnille ja  tiedottamaan tuloksista niille,joille niistä olisi hyötyä. Lintujen osalta se voi kyllä olla vähän vaikeaa:-)

HIENOA Mari ja Lappeenranta!

Käyttäytymisen taitokartta. Idea käyttäytymisen arvosteluun

Päivitetty 21.1.2016

KOULUSSA arvoidaan siis kolmea asiaa: (1) oppimista, (2) työskentelyä ja (3) käyttäytymistä.   Perusteiden mukaan  työskentely arvioidaan nyt osana oppimisen arviointia. Niinikään  "oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen oppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin". 

Perusopetusasetus velvoittaa antamaan kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle lukuvuosi-todistuksen. Oppimisen osalta se sisältää sanallisesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Lukuvuositodistukseen (myös mahdolliseen välitodistukseen( sisältyy myös käyttäytymisen arviointi. 

Perusteiden mukaan opetuksen järjestäjä  päättää ja kuvaa opetusssuunnitelmassa, miten opintojen aikainen arviointi toteutetaan. Tähän kuuluu käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat (1) tavoitteet ja (2) arviointiperusteet. Toisessa kohdassa todetaan, että käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin.

Käyttäytymisen arviointi siis perustuu (1) käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin ja (2) käyttäytymisen arvioinnin perusteisiin.

Mitä käyttäytymiseen kuuluu?

Perusteissa käyttäytymisen  käsitteeseen näyttää kuuluvan tiedot ja taidot siitä, (1) kuinka  otetaan huomioon muut ihmiset ja (2) ympäristö sekä  (3) noudatetaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä. Lisäksi puhutaan mm. liikenne- ja terveyskäyttäytymisestä

Muiden ihmisten huomioonotto-otsikon alle kuuluvat ilmeisesti  asiallinen, eri tilanteissa ja tilaisuuksissa asianmukainen, tilannetietoinen käyttäytyminen  ja hyvät tavat.

Ympäristön huomioon ottaminen tarkoittanee  mm. opiskeluympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä

Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit

Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Nämä käyttäytymisen tavoitteet perustuvat (1) koulun kasvatustavoitteisiin, (2) yhteisön toimintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja (3) järjestyssääntöihin.

Yhteisön toimintakulttuuria määrittävät linjaukset

Yhteisön toimintakulttuuria määrittävilla  linjauksilla tarkoitettaneen opetuksen järjestäjä opetussuunnitelmassa tekemiä päätöksiä ja kuvausta siitä,  miten opetuksen järjestäjä ja koulut edistävät ja arvioivat toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden (1. Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä, 2. Hyvinvointi ja turvallinen arki, 3. Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely, 4. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus, 5. Osallisuus ja demokraattinen toiminta, 6. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ja 7.Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen)  toteutumista; mitkä ovat mahdolliset paikalliset painopisteet ja miten ne ilmenevät käytännössä.

Järjestyssäännöistä

Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut kou- lussa ... sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään (1) koulun sisäistä järjestystä,(2) opiskelun esteetöntä sujumista sekä (3) kouluyhteisön turvallisuutta ja  (4) viihtyisyyttä.

Järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä... tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella. Säännöt ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän   lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan.

Perusteiden mukaan Järjestyssäännöt kuvataan koulun oppilashuoltosuunnitelmassa.

Vuonna 2003 hyväksyttiin järjestyslaki, joka korvasi kuntien omat järjestyssäännöt. Järjestyslaki koskee koulua, koska koulua voi pitää yleisenä paikkana.   Yleisen järjestyksen häiritseminen tai turvallisuuden vaarantaminen yleisellä paikalla on kielletty mm. metelöimällä ja pelkoa herättävällä uhkaavalla käyttäytymisellä. Niinikään vaarallisia, toisten vahingoittamiseen soveltuvia esineitä (stiletti jne.) tai töhrimiseen soveltuvia aineita ei saa pitää halussaan.

Kasvatustavoitteet

Kasvatustavoitteet laatii siis koulu siis laatii (koulukohtaiset?). Lisäksi koulu laatii tavoitteet  käyttäytymiselle.  Oppilailla ja huoltajilla tulee olla perusteiden mukaan mahdollisuus osallistua koulun kasvatustavoitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavoitteita koskevaan keskusteluun ja tavoitteiden määrittelyyn. Oppilaille lisäksi  koulun järjestyssäännön valmisteluun.

Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeä on huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa käyttäytymisen numeroarvosana merkitään todistukseen. Silloin kun käyttäytymisestä kirjoitetaan sanallinen arvio, arvio annetaan aina todistuksen liitteellä. Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä. Päättötodistukseen voi kuitenkin kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä.

Mitä siis pitää  tehdä?

JOTTA opettaja voi ensi syksynä antaa oppilaille käyttäytymisessä arvosanan tai sanallisen arvioin, koululla pitää tehdä aika lailla töitä. Jos olen oikein ymmärtänyt, koululla on:

- tutustuttava laissa, perusteissa ja kunnan (esim. Espoon) opsissa kuvattuihin  kasvatustavoitteisiin
- otettava oppilaat ja huoltajat mukaan kasvatustavoitteiden asetteluun
- laadittava kunnan tavoitteet huomioon ottaen koulun omat kasvatustavoitteet
- otettava oppilaat ja huoltajat mukaan käyttäytymistä koskevien tavoitteiden asetteluun
- tutustuttava laissa, perusteissa ja kunnan (esim. Espoon) opsissa  käyttäytymistä koskeviin tavoitteisiin
- tutustuttava laissa, perusteissa ja kunnan opsissa annettuihin järjestyssääntöjä koskeviin määräyksiin
- laadittava/tsekattava koulun järjestyssäännöt ja pohdittava, mitkä seikat sieltä tulisi ottaa huomioon käyttäytymistä arvioitaessa
- otettava oppilaat mukaan järjestyssääntöjen pohdintaan.
- tutustuttava perusteissa esitettyihin toimintakulttuurin kehittämisen periaatteisiin käyttäytymisen näkökulmasta sekä kunnan (esim. Espoon) toimintakulttuurin kehittämistä koskeviin linjauksiin
- otettava oppilaat ja huoltajat mukaan käyttäytymistä koskevien tavoitteiden  pohdintaan.
- asetettava koulun  käyttäytymistavoitteet.
- laadittava käyttäytymisen arviointiperusteet (suomeksi kai ohjeisto, kuinka oppilaiden käyttäytymistä arvoidaan)

Käyttäytymisen taitokartta- konkreetti idea käyttäytymisen arviointiperusteiksi

ON siis yksinkertaistaen kirjattava näkyviin, millä perusteella oppilas saa minkäkin numeron käyttäytymisessä. Edellisissä lastuissa olen analysoinut eräiden koulujen käytäntöjä, ja pelkään että ne eivät ihan täytä "laatuvaatimuksia". Perusteiden mukaan oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa. Tämä kyllä niissä toteutuu. Mutta ohje:  eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, on jo hankalampi. Niinikään käyttäytymisen arvostelussa näytetään arvioivan usein myös työskentelytaitoja.

TEKISIN varmaan itse niin, että kokoaisin ensin matriisin osa-alueista, joihin käyttäytymisen arviointi kohdistuu, ja pudottaisin sitten jokaiseen soluun niissä tarvittavia taitoja.  Kun tällainen taitokartta on valmis, miettisin asteikon. Se voisi olla
-  taidon hallinnan astetta kuvaava (aina- ei vielä) tai
-  taidon tasoa  (mestarin tavoin- aloittelija tavoin).

LOPUKSI olisi vielä mietittävä, minka taitojen hallintaa on kohtuullista odottaa eri-ikäisiltä lapsilta.

ITSE taitokartta voisi olla esimerkiksi sellainen kuin tämän  lastun alkukuva on.  Sen perusidea on, että arviointi kohdistuu vain tavoiteltaviin taitoihin, kuvauksessa ei käytettäisi perusteena huonoja tapoja.

Eräitä tapoja päättää käyttäytymisen arvosana. Osa2

TOISSAPÄIVÄNÄ  esittelin analyysiä konkreettisista taidoista, joiden perusteella noin tusinassa koulussa arvosteltiin oppilaiden käyttäytymistä. Eilen esittelin analyysin siitä, millä sanoilla näiden taitojen omaksumisastetta kuvattiin. Tässä  lastussa analysoin vastaavasti huonojen tapojen omaksumisen astetta,  jonka perusteella käyttäytymistä myös arvioitiin. Huomenna esittelen yhteenvedon, millä perusteilla koulut näyttävät päättävän käyttäytymisen arvosanan.

HUONOINA  PIDETTYJEN TAPOJEN  OMAKSUMINEN
(siis esimerkiksi rikkoo sääntöjä, kiroilee, häiritsee)

10 (eräs koulu kuvaili: "aika harvinainen, mutta mahdollinen saavuttaa")
(Kympin käyttäytyjällä ei ole huonoja tapoja)

9 
(Ysin käyttäytyjällä ei ole huonoja tapoja)

8 (hyvä; eräät koulut:  (perusarvosana koulutyönsä hoitavalle oppilaalle; käytöksen perustaso)
Laatuun viittaavia ilmauksia:
ojennettaessa pyrkii korjaamaan käytöstään ja ottaa vastuun teoistaan, joudutaan puuttumaan, joudutaan huomauttamaan, tarvitsee ohjausta

Määrään viittaavua ilmauksia:
Ei…, ei käytä…, harvoja,  lieviä, joskus, joskus, satunnaisesti, usein puuttumaan, melko usein, harvoin, satunnaisesti, toisinaan 

7 (tyydyttävä)
Laatuun viittaavia ilmauksia:
ei välitä, joudutaan puuttumaan, lieviä vaikeuksia, ojennetaan, on määrätty, puututaan puhutelulla tai muilla toimenpiteillä, saattaa, huomautettavaa, valikoiden

Määrään viittaavia ilmauksia:
joskus, toistuvasti, toisiaan, usein, vaihtelevasti

6 (kohtalainen)
Laatuun viittaavia ilmauksia:
ei välitä, kielteisesti, laiminlyö, leväperäisesti, on puututtukurinpidollisin toimin, kykenemätön, selvittämättömiä, vaikeuksia, välinpitämätön

Määrään viittaavua ilmauksia:
enimmäkseen, pääsääntöisesti,  suuria, toistuvaa, usein useita

5 (välttävä)
Laatuun viittaavia ilmauksia:
häiriintynyt, joudutaan puuttumaan, suorittamattomia, tahallisesti, tarvitsee erityisiä toimenpiteitä, tarvitsee valvontaa selviytyäkseen koulutyöstä,  sopimitonta, vaikeuttaa toimintaa, vakavasti, vakavia
vetää muita mukaan

Määrään viittaavua ilmauksia:
erittäin, erittäin usein, jatkuvasti, runsaasti, tietoisesti, toistuvasti, täysin, usein, 

4 (hylätty)
Laatuun viittaavia ilmauksia:
ei edellytä vuosiluokalta siirtämistä, ei ole koulun kurinpitotoimien ojennettavissa, erityistoimenpiteistä huolimatta ei suju, erittäin vakavia, kontrolloimatonta, on vaaraksi/vaaraksi tahallisesti, vaatii välittömiä oppilashuollollisia toimenpiteitä ja niiden seurantaa. 

Eräitä tapoja päättää käyttäytymisen arvosana

EDELLISESSÄ lastussa esittelin analyysiä konkreettisista taidoista, joiden perusteella noin tusinassa koulussa arvosteltiin oppilaiden käyttäytymistä. Tein myös analyysin siitä, millä sanoilla näiden taitojen omaksumisastetta kuvattiin. (Huomisessa  lastussa analysoin vastaavasti huonojen tapojen omaksumisen astetta,  jonka perusteella käyttäytymistä myös arvioitiin).

HYVINÄ PIDETTYJEN KÄYTTÄYTYMISTAITOJEN OMAKSUMINEN
(siis esimerkiksi auttaa toisia, on kohtelias...)

10 (eräs koulu kuvaili: "aika harvinainen, mutta mahdollinen saavuttaa")
Laatuun viittavia ilmauksia:
edistää aktiivisesti omalla toiminnallaan, erinomaisesti, esimerkillinen/esimerkillisesti, luontevasti
moitteettomasti, oma-aloitteisestin, pitkäjänteisesti, positiivisella esimerkillä, selkeästi,
selvästi näkyvissä.

Määrään viittaavia ilmauksia: 
esimerkillistä myös koulun ulkopuolelle suuntautuvassa koulun toiminnassa, kaikessa toiminnassaan, kaikissa tilanteissa, kaikkien kanssa, poikkeuksetta.

9
Laatuun viittaavia ilmauksia:
hallitsee, haluaa, ilman hyödyntavoittelua, kannustaa, lieviä puutteita, lähes moitteetonta, moitteettomasti, oma-aloitteisesti, pyrkii omalta osaltaan, tilanteeseen sopivalla tavalla,  ystävällisesti.

Määrään viittaavua ilmauksia:
kiitettävästi, lähes aina, pääsääntöisesti, usein, yleensä.

8 (hyvä; eräät koulut:  (perusarvosana koulutyönsä hoitavalle oppilaalle; käytöksen perustaso)

Laatuun viittaavia ilmauksia:

myönteisesti, osaa, pyrkii, pystyy, halutessaan, pyydettäessä, tilanteeseen sopivalla tavalla.

Määrään viittaavua ilmauksia:

harvoin, lähes aina, pääosin, pääsääntöisesti, tavallisesti, useimmiten, yleensä.

7 (tyydyttävä)

Laatuun viittaavia ilmauksia:

hyväksyy, ilman valvontaa unohtaa, pyrkii, pystyy vain  aikuisen välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa, tuetusti.

Määrään viittaavua ilmauksia:

ajoittain, ei aina, joskus, ohjatusti, on parantamisen varaa, osittain, toisinaan, useimmiten, vaihtelevasti.

6 (kohtalainen)

Laatuun viittaavia ilmauksia:

hyväksyy, ilman valvontaa unohtaa, pyrkii, pystyy vain  aikuisen välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa, tuetusti, vaikeaa.

Määrään viittaavua ilmauksia:

ei..., harvoin, hyvin harvoin, osittain, ei yleensä.

5 (välttävä)

Laatuun viittaavia ilmauksia:

kyvytön, vaikeaa.

Määrään viittaavua ilmauksia:

ei…, ei osaa..

4 (hylätty)

Laatuun viittaavia ilmauksia:

ei pysty /ei pysty autettunakaan.

Määrään viittaavua ilmauksia:

ei… 

Perusopetus, tapakasvatus ja käyttäytymisen arviointi

Päivitetty ja tehty korjauksia 16.12.
OPETUSHALLITUS järjestää vuosittain perusopetuksen tapakasvatusviikon. Hieno juttu. Lehdistöpuffeissa korostetaan, kuinka tärkeää tapakasvatus on. Syksyllä 2013 todettiin, että "Tapakasvatus on yksi sekä esi- ja perusopetuksen että toisen asteen opetuksen tärkeimmistä kaikki oppiaineet läpäisevistä kokonaisuuksista."

Vuonna 2015 todettiin: " Perusopetuksen tapakasvatusta tukee eri oppiaineissa annettu opetus, mutta myös hyvä, toiset huomioonottava käytös oppituntien ulkopuolellakin."  Upea juttu.

Valtioneuvoston asetus määrittelee perusopetuksen yhdeksi tavoitteeksi kasvatuksen hyviin tapoihin. Se on kaikkia vuosiluokkia, oppiaineita ja opettajia sitova tavoite.

Uuusista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kasvatusta toisten ihmisten kanssa elämiseen ja hyviin tapoihin käsitellään monesta eri näkökulmasta. Hyviin tapoihin liittyviä osia löytyy  mm. laaja-alaisen osaamisen tavoitteista.  ”Oppilaita kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaan hyviä tapoja”.

Tapakasvatus näkyy uudessa opetussuunnitelmassa osana arvopohjaa, toimintakulttuuria, oppiaineita sekä laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia. Opetuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin kuuluvat muiden muassa yhteistyö, vastuullisuus sekä kasvu hyviin tapoihin. Seitsemästä laaja-alaisesta osaamisalueesta jokaisessa eli Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1), Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2), Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3), Monilukutaito (L4), Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5), Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) sekä Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) sisältävät tapakasvatuksen elementtejä, jotka heijastuvat kaikkiin oppiaineisiin. Vuorovaikutusta, yhteistyötä ja hyvää käytöstä harjoitellaan monipuolisesti. Oppilaita ohjataan tvt:n vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön, hyviin käytöstapoihin sekä tekijänoikeuksien perusperiaatteiden tuntemiseen.

Opetushallituksen http://edu.fi/tapakasvatus- sivuilla kerrotaan tapakasvatuksesta: "Tapakasvatus ilmenee uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa esimerkiksi opettajien ohjauksena ja kannustuksena toisten kuuntelemiseen, yhdessä tekemiseen ja yhteisten sääntöjen luomiseen, tieto- ja viestintäteknologian vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön sekä vastuunottoon oppimisympäristön viihtyisyydestä ja ilmapiiristä.  Koonta tapoihin kiittyvistä tavoitteista  löytyy tästä linkistä.

Myös oppiaineista löytyy laaja-alaista osaamista tukevia tavoitteita kunkin oppiaineen omasta näkökulmasta.  Tapa-kasvatus-sivuilla sanotaan, että oppiaineista kotitalous, yhteiskuntaoppi, ympäristöoppi, terveystieto, liikunta, uskonto ja elämänkatsomustieto sekä äidinkieli ja muut kielet vahvistavat erityisesti tapakasvatusta.

Aikuisten antaman mallin ja selkeiden odotusten tulisi vahvistaa oppilaissa arvostavaa suhtautumista ja hyvää käytöstä toisia ihmisiä ja myös muuta ympäristöä kohtaan. Arvoperustassa nostetaan esiin rakentava vuorovaikutus, toisia kunnioittavasta tapa toimia, toisen asemaan asettuminen jne. Arvoperustassa todetaan, että ”Sivistys ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin ja ympäristöön sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminen pyrkii toimimaan oikein, itseään ja toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen.” Oppimiskäsityksen kuvauksessa todetaan, että oppilaita ohjataan ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Hyvinvoinnin ja turvallisen arjen kuvauksessa todetaan, että yhteisössä arvostetaan hyväntahtoisuutta ja ystävällisyyttä.  Kiusaamista, väkivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää ei hyväksytä ja epäasialliseen käytökseen puututaan.

Tein vielä tähän koonnan edu.fi- liitteessä esitellyistä hyviin tapoihin liittyvistä taidoista (jälleen tulkitsen)
- asianmukaisen käyttäytymisen taito (työelämä)
- eettisesti kestävä  tvt:n käyttötaito
- empatiataidot
- hyvät tavat, noudattaminen
- hyvät ja turvalliset tvt:n käyttötavat
- ilmapiiristä vastuun ottaminen
- kiusaamattomuden taito
- kuunteleminen
- myönteinen vuorovaikutus
- oikeudenmukaisuus
- omien velvollisuuksien ja vastuun ymmärtämisen taito
- rakentavan mielipiteiden ilmaisun taito
- ratkaisujen etsimisen taito  koulun yhteisöissä.
- ristiriitojen käsittelytaito
- ryhmässä toimimisen taidot (työskentelytaito?)
- sosiaaliset taidot
- syrjimättömyyden taito
- sääntöjen noudattaminen
- taito kunnioittaa
- taito luottaa
- tekijänoikeuksien (kunnioittaminen)
- toisen asemaan asettuminen
- tunnetaidot
- vastavuoroisuus
- vastuullinen toiminta liikenteessä
- vastuunotto tehtävistä (työskentelytaito?)
- vastuunottoon itsestä, kavereista ja lähiympäristöstä
- vastuunotto viestinnästä
- vuorovaikutustaidot
- yhdessä toimiminen
- yhteisen tavoitteen eteen ponnistelu (työskentelytaito?)
- yhteistyö  (työskentelytaito?)
- ystävällisyys

MAININTOJA on siis enemmän kuin mitä itse hakusanoilla löysin. Mutta edelleen olen sitä mieltä että perusteissa liikutaan tapakasvatuksen osalta kovin abstraktilla tasolla: ylläolevat lainaukset ohjaavat kasvatusta - minusta - päämäärinä ja periaatteina. Koulun arjessa, erityisesti koulun monikulttuuristuessa, olisi todella tärkeää päästä konkreettisiin tavoitteisiin. Niitä etsin perusteista, ja etsin tässä lastussakin. Tässä vielä omat löytöni:

Tapakasvatus

Tein pdf-versioon haun tapakasvatus-sanalla. Osumia oli tasan 3. Perusteiden 549 sivulta löytyi seuraavat maininnat:
- Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita.
- Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa.... mitkä ovat kouluruokailun toteuttamista ohjaavat periaatteet sekä ruoka-, terveys- ja 
tapakasvatukselliset ja kestävään elämäntapaan liittyvät tavoitteet 

- Saamen kielen opetuksessa olin osana oman elämänsä hallintaa ja kielellistä tapakasvatusta.

Tapa

TEIN myös haun sanalla tapa. Näyttää siltä, että tapakasvatuksesta ollaan kiinnostuneita lähinnä uskonnon opetuksessa ( Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat, rituaalit ja yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus/ tarkastelussa otetaan huomioon kirkkovuoden juhlien perinteet ja tavat...) sekä  viittomakielessä  (Opetuksessa keskeisiä ovat kieli, kirjallisuus ja kertomusperinne, perinteet, tavat, taide ja historia)

Käytös

Kun ei oikein tapakasvatusta löytynyt, tein haun käytös- hakusanalla. Osumia löytyi laaja-alaisen osaamisen kuvauksista:
-  L2: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu.
- L3: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. (Koulutyössä oppilailla on tilaisuuksia harjoitella ajanhallintaa, hyvää käytöstä sekä muita omaan ja yhteiseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavia toimintatapoja;  itsestä huolehtiminen ja arjen taidot todetaan, että kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toisten hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen ja että oppilailla tulee olla koulussa mahdollisuus kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan sekä kasvaa huomaamaan ihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeys. )
- L5: Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen.
- L6: Työelämätaidot ja yrittäjyys. (Tällöin harjoitellaan työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitoja sekä huomataan kielitaidon ja vuorovaikutustaitojen merkitys).
- L7: Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen –kuvauksessa puhutaan siitä, että osallistuessaan oppilaan oppivat ilmaisemaan näkemyksiään rakentavasti ja toimimaan yhteistyössä, kunnioittamaan toisten näkemyksiä ja ratkaisemaan ristiriitoja.

Uskonnontunneilla kannustetaan käyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa. Lisäksi islamin tunneilla pohditaan uskon ja tekojen välistä suhdetta, islamilaisia käytöstapoja, perehdytään islamilaisiin käytöstapoihin. YPIssä ..  harjoitellaan arjen käyttäytymistapoja erilaisissa tilanteissa. Terveystiedossa ohjataan tunnistamaan ja säätelemään käyttäytymistään ja oppilas oppii nimeämään useita tunteita sekä osaa antaa esimerkkejä tunteiden ja
käyttäytymisen välisestä vuorovaikutuksesta ja käyttäytymisen säätelystä.

Luvussa 5.1. todetaan, että laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Lisäksi oppilaita opastetaan  käyttäytymään matkaa tehdessään hyvin.

Luvussa 6 muistutetaan, että oppilaan  käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle itselleen ja huoltajalle.

Käyttäytymisen arvioinnista

Arviointi-luvussa todetaan, että käyttäytymisen ohjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osa koulun kasvatustehtävää. Oppilaita ohjataan ottamaan huomioon (1) muut ihmiset ja (2) ympäristö sekä (3) noudattamaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä.
Oppilaille opetetaan koulun erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiallista, tilannetietoista käyttäytymistä ja hyviä tapoja.

Käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen oppilaille tulee perusteiden mukaan  aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin.  Käyttäytymistä arvioidaan ja oppilaille annetaan käyttäytymisestä ohjaavaa palautetta suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Opetuksen järjestäjän on siis linjattava käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet ja arviointiperusteet.

Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeä on huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.

Lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa käyttäytymisen numeroarvosana merkitään todistukseen. Silloin kun käyttäytymisestä kirjoitetaan sanallinen arvio, arvio annetaan aina todistuksen liitteellä.

Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä. Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.

Käyttäytymisen tavoitteet

Käyttäytymisen tavoitteet perustuvat siis  (1) koulun kasvatustavoitteisiin, (2) yhteisön toimintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja (3) järjestyssääntöihin.

Oppilailla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun kasvatustavoitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavoitteita koskevaan keskusteluun ja tavoitteiden määrittelyyn (mutta ei siis toimintakulttuurin linjauksiin ja järjestyssääntöjen laadintaan?). Oppilaille sen sijaan  tulee järjestää mahdollisuus osallistua koulun järjestyssäännön valmisteluun (PoL 47 a § 1mom).

MITÄ nämä käyttäytymisen tavoitteet voisivat olla?  Tein nettihaun, ja kaivoin esiin arviointikriteereitä (osa on vuoden 2004 perusteiden aikaisia) 12 lähteestä:  Ahvenisto, Aurora, Eno, Juankoski, Kaunianen, Mikkeli, Mukkula, Oulu, Raisio, Savonlinna, Teuva, Utajärvi ja Viikki. Kokosin seuraavan listan tekijöistä, joita oli mainittu arvosanojen 4-10 kriteereissä. Olen vaihtanut punaiseksi kriteerit, jotka ovat minusta "laittomia" joko siksi, että ne kuvaavat työskentelutaitoja (jota arvioidaan oppiaineiden yhteydessä) tai jotka viittaavat oppilaan luonteeseen/persoonaan/temperamenttiin.


HYVÄN KÄYTTÄYTYMISEN TAITOJA

Mitä oppilas tekee/osaa tehdä?

aiheuttaa toisissa mielihyvää, antaa työrauhan muille ja myös itselleen, auttaa apua tarvitsevia, edistää/ osallistuu työrauhan ylläpitämiseen/oppimisilmapiiriä/koulutyötä, hallitsee itsensä
huolehtii opiskeluvälineistään/ oppimisympäristöstä/  tehtävistään/velvoitteista/ yhteisestä työ- ja elinympäristöstä omalta osaltaan, hyväksyy erilaisuuden, innostaa tovereitaan myönteiseen käyttäytymiseen, jättää kengät niille tarkoitettuun paikkaan, kannustaa toisia, kantaa oman vastuunsa  koulutyöstä myös silloin, kun opettaja on poissa, kantaa vastuun  tekemisistään, kantaa vastuuta omasta koulunkäynnistä/ koulunkäynti sujuu,  kertoo aikuisille kaikista kiusaamistapauksista, joita näkee, kontrolloi omaa käytöstään, korjaa omaa käytöstään, käy koulua säännöllisesti, käyttäytyy hyvin/ koulun sääntöjen mukaan/ käyttää asiallista kieltä/ jokaisesta hänen omaa nimeään, noudattaa  aikuisten antamia ohjeita/ hyviä käytöstapoja/ ihmisten yhteiselämän yleisiä pelisääntöjä/ järjestyssääntöjä/ ohjeita/ sääntöjä/ yhteisiä sopimuksia, odottaa vuoroaan, osallistuu opetukseen, ottaa huomioon tilanteen vaatimukset käyttäytymisessään, ottaa välineet mukaan, pitää hyvää huolta omista tavaroistaan ja lainaksi saamistamme koulun tavaroista, pitää oman pulpettinsa ja luokkansa siistinä, puhuu toisille kauniisti, puuttuu  rakentavasti epäkohtiin, joita huomaa ympärillään, pyytää anteeksi, jos toimii typerästi, rakentaa yhteishenkeä, ratkaisee ristiriitatilanteet rakentavasti, selvittää poissolot, seuraa opetusta, siistiä työnjälkeä, sopeutuu  kouluyhteisön jäseneksi, sovittaa tekonsa, tekee  koululaiselle kuuluvat tehtävät, erityisesti läksyt,  tervehtii, toimii  aktiivisesti työrauhan ylläpitämiseksi/ aktiivisesti yhteisön ja opiskeluympäristön ja kestävän tulevaisuuden hyväksi/ moraalisten periaatteiden mukaisesti/ ohjeiden mukaan/ oman  ryhmänsä ja kouluyhteisön suhteen parhaaksi/ yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, tulee kouluun ajoissa, työskentelee ryhmän jäsenenä, vaalii ympäristöä vaikuttaa myönteisesti muihin oppilaisiin/ oppimistilanteisiin/ sopuun/ työskentelyilmapiiriin /yhteishenkeen /yhteistyöilmapiiriin ja ylläpitää työrauhaa.

Millainen hän on?

aktiivinen, asiallinen, avulias, empaattinen, huolellinen, huomaavainen, kohtelias opettajille, henkilökunnalle ja kavereille, luotettava kouluyhteisön jäsenenä, myönteinen, oikeudenmukainen, 
oma-aloitteinen työskentelyssään, rehellinen, reilu kaikille, yhteistyökykyinen, yhteisvastuullinen
ja ystävällinen


Miten hän suhtautuu asioihin (asenteet)

arvostaa omaa ja muiden työtä/ oppimisympäristöään, erottaa oikean ja väärän/ soveliaan ja sopimattoman, hyväksyy säännöt/ymmärtää  sääntöjen merkityksen, kunnioittaa muita/ toisen ihmisen fyysistä ja psyykkistä koskemattomuutta/ toisten työtä,  ottaa huomioon turvallisuuden/ muut
Suhtautuu  myönteisesti ihmisten perusoikeuksiin, kanssaihmisiin, koulunkäyntiin/ koulutyöhön/ kouluyhteisöön /muiden koulunkäyntiin/ saamaansa ohjaukseen/ toisten tarpeita ja tunteita kohtaan/ yhteisiin sopimuksiin, suhtautuu vastuullisesti yhteiseen omaisuuteen, yhteisiin asioihin, suvaitsee erilaisuutta ja tulee toimeen toisten kanssa  

HUONON KÄYTTÄYTYMISEN TAPOJA

Mitä hän tekee?

aiheuttaa epäsopua/ mielipahaa/ vaaratilanteita, ei välitä mitä muut ajattelevat käyttäytymisestä,
häiritsee, kiilailee, kiroilee, kiusaa/on mukana kiusaamisessa, käyttäytyy huonosti, käyttää  huonoa/sopimatonta kieltä, myöhästyy, ottaa toisten tai koulun omaisuutta, pinnaa/on pois luvatta
rikkoo järjestyssääntöjä/ sääntöjä, syrjii (ops-perusteet), syrjäytyy kouluyhteisöstä, tappelee, tönii, törmää pulmiin yhteistyössä, uhkailee, vaikuttaa kielteisesti työskentelyilmapiiriin/ yhteishenkeen / yhteistyöilmapiiriin ja vahingoittaa oppimisympäristöä. Koulunkäynti ei suju

Millainen hän on?

arvaamaton, edesvastuuton, ei koulun kurinitokeinoin ojennettavissa oleva, epäasiallinen, karkea, loukkaava, passiivinen, piittaamaton, törkeä, vaaraksi itselleen ja muille, väkivaltainen ja välinpitämätön.

Miten hän suhtautuu?

asennoituu kielteisesti koulunkäyntiin / yhteisiin sopimuksiin /kouluyhteisöön negatiivisesti.

Mitä hän tarvitsee/mitä hänelle pitää tehdä /Mitä hänelle kertyy

Aikuisen valvontaa, erityistoimenpiteitä, huomautuksia, kurinpitorangaistuksia, neuvontaa, ohjausta ja välittömiä oppilashuollollisia toimenpiteitä ja niiden seurantaa.

PS. Seuraavassa blogilastussa pohdin vielä käyttäytymisen arvioinnin skaalaa.

Rock-tähtikoulutus aloitettu

NIILLE, joille ei ole vielä siunaantunut mahdollisuutta olla kukki tai mimmi - kuten minä ja vaimoni herra Miltonin mielestä olemme- voi olla vaikeaa selittää, että ja miksi ja miten  iso-vanhemmuus tekee hulluksi. Rakkaudesta. Niin se vain tekee.

HERRA Milton oli yökylässä, ja silloin kaikki muu muuttui toisarvoiseksi, jopa deadlinet.

TÄMÄN yöreissun  the thing oli pitkäkestoisen rock- koulutuksen startti. Tutustuimme kitaraan. Pikku-ukko soitti ja lauloi omalla kielellään omia juttujaan.

ELÄMÄSSÄ on meillä kaikilla - onneksi-  pieniä ja isoja iloja. Touhuilu lapsenlapsen kanssa  on ihan omaa kokoluokkaa. Kannattaa hoputtaa omia jälkeläisiä lisääntymään ja täyttämään maa ilolla.

Luokanopettajan päiväkirja 2016-17

VAIKKA tämä lukuvuosi on hädin tuskin puolivälissä, Suomen Luokanopettajien asettama päiväkirjatyöryhmä elää jo tiukasti seuraavaa lukuvuotta. Muutoksia piisaa, kuten tiedetään.

MUTTA yksi on ja pysyy. Luokan-opettajan päiväkirja. Tämän lukuvuoden neljän eri version painosta myytiin yhteensä lähes 5000 kpl!

Nyt työn alla oleva versio on jo järjestyksessä 27:s. Kunakin vuonna päiväkirjassa on oma teemansa. Ensi lukuvuoden teema paljastuu tammikuussa.

JO sitä ennen saattaa paljastua seuraavan päiväkirjan kannen kuvitus. Netissä on ollut äänestys kansikuvasta. Vaihtoehtoja oli neljä. Äänestysaika päättyi 9.12.

Nelijäseninen päiväkirjatyöryhmämme: Martti Hellström, Mirja Holste, Pekka Rokka ja Inger Sundblad on pitänyt työkokouksensa pari viikkoa sitten, ja ensimmäiset tekstiluonnokset on jo lähetetty keskinäistä  kommentointia varten. Koko tekstinippu lähetetään painoon heti loppiaisen jälkeen.

Kirja oikoluetaan kolmeen kertaan, ja painolupa annetaan helmikuussa. Uunituoreet päiväkirjat ilmestyvät sitten Suomen Luokanopettajien vuosikokoukseen lauantaina 26.3.2017.

PÄIVÄKIRJAN mainos on tammikuun Luokanopettaja-lehdessä, ja sieltä löytyvät  myös tilausohjeet.

Pasi Sahlberg mukaan johtamaan peruskoulun uudistamista

LUIN MIELUISAN uutisen. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut johtoryhmän tukemaan peruskoulun uudistamisen kärkihankkeen toteutusta. Ryhmän toimikausi kestää 28.2.2019 asti. 

Johtoryhmän puheenjohtajina toimivat opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen sekä valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen. 

Johtoryhmän jäseniä ovat pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksesta, puheenjohtaja Olli Luukkainen Opetusalan ammattijärjestö OAJ:stä, professori Jari Lavonen Helsingin yliopistosta, laitoksen johtaja Tiina Silander Jyväskylän yliopistosta, sivistystoimenjohtaja Elina Lehto-Häggroth Vantaan kaupungista, rehtori Anu Urpalainen Imatran kaupungista, luova johtaja Saku Tuominen Scool, HundrEd -hankkeesta sekä vieraileva professori Pasi Sahlberg Harvardin yliopistosta. 

Perusopetuksen kärkihankkeella uudistetaan peruskoulua 2020‐luvulle. Kärkihankkeeseen sisältyy peruskoulun uuden pedagogiikan, uusien oppimisympäristöjen ja opetuksen digitalisaation edistäminen sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistaminen. 

Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeiden tavoitteena on, että Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. 

Katsomusainealoite

OLEN allekirjoittanut elokuussa aloitteen kaikille yhteisestä katsomusaineesta, vaikka siihen liittyy myös ongelmia. Muita allekirjoittajia on noin 10 000.

Vielä  on  reilut kaksi kuukautta aikaa vaikuttaa asiaan  allekirjoittamalla netissä tämä  kansalaisaloite. Linkki on tässä. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1438

ALOITETTA markkinoidaan Facebookissa katsomuskalenterilla. Sen  luukun nro 11 takaa löytyvät  minun perusteluni katsomusaloitteelle.  Tässä ne lyhyesti:  "Suomessa eettinen kasvatus on pääosin sidottu yhteen katsomukseen, joka on useimmilla oppilailla jokin uskonto. Maailman globalisoituessa tarvitaan dialogia, jossa voidaan tutkia eettisiä ilmiöitä eri näkemyksiä kunnioittaen ja ymmärrystä yhteisesti rakentaen."

Tarkemmat perustelut voi lukea blogilastustani:  http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2015/08/kaikille-yhteinen-katsomusaine-vai.html

Teatteri Kultsa: Varasto

PITKÄSTÄ aikaa oli aikaa käydä teatterissa. Menimme  oikein porukalla katsomassa Teatteri Kultsan "duunarikomediaa" Varasto. Kannatti.

Teatteri Kultsa ry. (ent. Kulttuuritalon Teatteri) on helsinkiläinen pienteatteri, joka toimii Käenkujan  väestönsuojassa.  Jäseniä teatterissa on yli 70. Kultsa tuottaa 4-6 ensi-iltaa vuosittain.

LAVALLA oli siis tällä kertaa  Arto Salmisen  kirjasta ja elokuvasta dramatisoitu näytelmä Varasto. Vuonna 2005 kuolleen Salmisen tyyli on niukkaeleistä. Huumori on mustaa.  Hänen teoksensä käsittelevät  usein köyhien, syrjäytyneiden ja huono-osaisten elämää.  Salmisen teoksia onkin usein luonnehdittu inhorealistisiksi. Tätäkin näytelmää  kuvataan epiteeteillä: "tylyn hauska näkemys yhteiskunnasta", " karski ja hirtehinen duunaridraama",  " Jotain komedian ja tragedian väliltä ja molempia yhtä aikaa", "Karua meininkiä maailmanlopun maalikaupassa."

TARINA on mielenkiintoisen kaksitasoinen. Jollei kuulisi repliikkejä, näytelmän voisi luulla kertovan  nuoresta miehestä, joka perustaa perheen, saa lapsen  ja pääsee myös työelämässä eteenpäin. Mutta repliikeissä paljastetaan  ihan muuta: Kaikki on huonosti. Kaikkia petetään. Kaikki pettävät toisiaan. Kaikki valehtelevat.  Kaikki on huonosti. Työ on tylsää.  Raha ei riitä. Elämä kolhii. Voimia nousta vastaan ei ole. Tulevaisuudelta ei voi odottaa mitään hyvää. Kunhan selvitään. Ihmiset elävät heille annetuissa ehdoissa epäelämää. Paitsi ehkä päähenkilön lapsensa isäksi huijaava  nuori nainen Karita, joka saa mitä haluaa. Ainakin hetkeksi.  Yhtään oikeasti mukavaa ihmistä ei hahmogalleriaan kuulu. Paitsi  ehkä maalikaupan myymäläpäällikkö, joka sovittelee, ymmärtää  eikä provosoidu.

KULTSAN esityksen oli ohjannut Jorma Hellström. Hän on saanut taukoineen 2,5 tunnin esityksen juoksemaan letkeästi. Lavastus toimii. Ja mikä on ohjatessa, kun Kultsalla on armoitettuja, kokeneita näyttelijöitä, ja onnekseen teatteri on löytänyt myös nuoria, innokkaita uusia kasvoja.

Raninen ja Rousku. KUVA: Jorma Hellström.

ESITYKSESSÄ eri tyylit elävät sovussa. Rouskua näyttelevä Juha Meriläinen näyttelee pienin elein naturalistisesti, Karitaa esittävä Kaisla Flood taas vetää täyttä farssia. Muut ovat  pääosin koomikoita. Neljää maalikaupassa työtä tekevää lukuunottamatta, näyttelijöillä on useita rooleja. Se vaatii. Ja nämä osaavat.

SUORASTAAN huikeaa roolityötä tekevät konkarit Mikko Ravantti myymälänhoitajana,   Mikko Rokka huijaavana mustalaisena ja Kati Hynninen Karitan äitinä. Kahden viimeisen humalakuvaus on aivan huikea.  Pienin ilmein, elein, päänkäännöin. Respect. Niinikään Nestori  Välitalo on parhaimmillaan kännissä.  Vesa Salmen kiinalainen tarjoilija on sekin oivaltavasti tehty.

ESITYS nostattaa paljon tunteita. Osuvat sutkaukset saavat hyvälle mielelle. Sitten hävettää, kun huomaa nauravansa ihmisten tyhmyydelle. Juttu on hauska, ja katsomo nauraa jopa sydämensä pohjasta.  Mutta kirjailijan ratkaisu panna Rousku  sysäämään omat varkautensa parhaan työkaverinsa syyksi - ilman tunnontuskia- herättää suuttumusta. Mutta se ei ole esityksen vika.  Ja jotenkin - vielä aamullakin - harmittaa Jari Mattilan esittämän Ranisen puolesta. Mutta sehän on vain hyvä.

VARASTON viimeinen esitys on lauantaina. Harmi.

Pohjanmaan opettajien koulutus ja kulttuuripäivä 16.1. 2016

TÄNÄÄN oli vuoden 2015 viimeinen koulutus/ sparraus/ valmennuskeikka. Perehdytin erään helsinkiläiskoulun johtoryhmää NPDL:n keskeisiin periaatteisiin. Myöhemmin jory päättää, lähteekö koulu hankkeeseen mukaan.

JOULUTAUON jälkeen työt taas jatkuvat tammikuussa. Puheen-vuoron saa valmistaa mm. Pohjanmaalle ja Helsinkiin Educaan.  Pohjanmaan tapahtuman luentoni  teema on kokonaan uusi; sellainen on aina hienoa.

POHJANMAAN opettajien koulutus ja kulttuuripäivä pidetään 16.1. 2016 klo 8 -16.  Seinäjoella, Frami B:ssä  (Kampusranta 9, Seinäjoki) ja Kampustalon Seinäjoki-salissa (Kalevankatu 35, Seinäjoki) Teemana on OPS 2016. Pohjalaisin siivin tulevaisutteen. 

OHJELMA

8.00-9.00 Aamukahvi ja ilmoittautuminen
9.00-12.45 Avaus, luennot ja lounas

Frami B
- Avaus. Lakeuden Taitovoimistelijat. Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto
- Opsillako uusiin koulutusihmeisiin? OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen
- Kohti pedagogisesti esteetöntä koulua, Opetusneuvos, KT Martti Hellström
- Lounas

Seinäjoki-sali
- Avaus. Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto. Lakeuden Taitovoimistelijat
- Kohti pedagogisesti esteetöntä koulua, Opetusneuvos, KT Martti Hellström
- Opsillako uusiin koulutusihmeisiin? OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen
- Lounas
......................
Lounastauolla tapahtuu:

Frami B-osan aulassa
Oppimateriaalinäyttely

Frami B-osan yläkerran kokoustilassa
Etelä-Pohjanmaan OPS - Kysy asiantuntijalta. Vastaajina koontiryhmän puheenjohtaja Sirkku Hietanen ja erikoissuunnittelija Annika Raveala

12.45-14.15 Luennot ja iltapäiväkahvi

Frami B auditorio
- Ilmiöt osaksi opetusta, lehtori, tiimivalmentaja Sanna Leinonen

Seinäjoki-sali
- Nielläänkö tabletti purematta? Esimerkkejä tablettien pedagogisesta hyödyntämisestä,
luokanopettaja, tohtorikoulutettava Mari Kyllönen

Frami B kokoustila
Sähköinen ylioppilaskoe tulee - kuinka koulu muuttuu? Opettaja, oppikirjailija ja kouluttaja Eenariina Hämäläinen

14.15-15.00 Luennot

Frami B auditorio
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki - mitä uutta? KM, ohjaaja opettaja, erityisluokanopettaja Sirpa Oja

Seinäjoki-sali
Yhteisopettajuuden mahdollisuudet perusopetuksessa, Erityisopettajat Anne Turunen ja MInna Peurala

15.15-16.00 Kulttuuriohjelma

Seinäjoki-sali
Blueskitaristi Erja Lyytinen


Järjestäjät:
Etelä-Pohjanmaan Aineopettajat
Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto
OAJ Pohjanmaa
Pohjanmaan Erityiskasvatus
Pohjanmaan Luokanopettajat

Tiedustelut
Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto, 050 431 7072 tai info(at)epky.fi

Ilmoittautuminen 16.12.2015 mennessä.

HUOM! Luentovalinnat tehdään sähköisen ilmoittautumisen lisäksi erillisellä lomakkeella www.epky.fi/ohjelmavaihtoehdot

Lisätiedot

Ilmoittautuminen on sitova. Opiskelupaikan peruutuksen voi tehdä maksutta koulutuksen viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä. Peruminen tulee tehdä sähköpostitse info@epky.fi. Mikäli peruutus tehdään ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen, mutta ennen koulutuksen alkua, peritään 50 % kurssimaksusta. Koulutuksen alkamisen jälkeen tehdyistä peruutuksista tai mikäli peruutusta ei tehdä lainkaan, peritään koko kurssimaksu. Laskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus. Peruutusmaksua ei peritä, mikäli osallistuminen estyy opiskelun estävän sairauden vuoksi (lääkärintodistus). Kesäyliopisto ei palauta opintonsa keskeyttäneiden maksuja. Kurssimaksut ovat perintäkelpoisia. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Mitä koulussa tulisi opettaa joulusta?

VASABLADET- lehti otsikoi toissa viikon perjantaina:  Pappiskokelaan pukkipaljastus järkytti lapsia Pohjanmaalla – Isä: ”Joulu on nyt pilalla”

Pappikokelas oli siis paljastanut alakoululaisille ja päiväkotilapsille Maksamaalla Pohjanmaalla  koulujumalanpalveluksessa tosiasian: että joulupukkia ei ole olemassa, vaan isä ja äiti  hankkivat joululahja. Rehtorin mukaan  pappisharjoittelijan puheet herättivät tyrmistystä. Lapset oirehtivat. Vanhemmat pettyivät ja suuttuivat.

Kirkkoherra on pahoitellut tapahtunutta. Pappisharjoittelija ei ole halunnut kommentoida asiaa.

Viime viikon tiistaina Yle kertoi, että myös ruotsalaiset lehdet ovat uutisoineet  juttua. ”Lapset saivat tietää jumalanpalveluksessa, että joulupukkia ei ole”, kertoo Aftonbladet. ”Nyt meni joulu pilalle”, kertoo Västerbottens-Kuriren ja ”Arvostelua kirkkoa kohtaan”, kertoo kristillinen Världen i dag.

Yleinen mielipide oli, että pappikokelas pilasi lasten joulua. "Lasten pitää voida uskoa joulupukkiin", sanoo kolmen lapsen äiti. Erään lapsen äidin mukaan dilemma on mielenkiintoinen, koska kirkon työntekijä ei oikeastaan valehdellut, mutta vahingoitti silti lapsia.

Mitä tulisi opettaa? Mitä saa opettaa?

TÄMÄ pikkuselkkaus sai minut pohtimaan ei vain joulupukin osalta vaan vielä vaikeammin ja laajemmin, mitä koulussa tulisi opettaa joulusta, siis myös Jeesuksesta.

Valtioneuvoston asetuksessa  perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) sanotaan, että " Opetus edistää kulttuurien sekä aatteellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskonnollisten, kuten kristillisten, perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä." Yleissivistyksen muodostuminen edellyttää ... uskontojen... tuntemusta.  Mutta sitten edellytetään, että "opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon." Tämä sama asia on mainittu myös uusissa opetussuunnitelman perusteissa.

Uskonto on yksi koulun oppiaine. Uskonnon opetus ei ole enää tunnustuksellista- siis yksinkertaistaen se ei ole uskonnonharjoittamista eikä tähtää uskoon (siis kerro uskonoppeja totena).  Kun Suomi liittyi Euroopan neuvostoon, sitouduimme poistamaan kouluista tunnustuksellisen uskonnonopetuksen. Uskonnonvapauslakia uudistettaessa vuonna 2003 ilmaisun ”tunnustuksellinen uskonnonopetus” tilalle tulikin oman uskonnon opetus. Lainvalmistelun yhteydessä todettiin kuitenkin, että sanamuodon muutoksella ei muutettu uskonnon opetuksen tavoitteita ja sisältöjä.  Kouluissa voidaan lisäksi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia kuten koululaisjumalanpalveluksia, mutta nämä eivät kuulu uskonnonopetuksen alueelle. Tilanne on siis aika lailla  sekava.

Opetushallitus on täsmentänyt ohjeitaan syksyllä 2014. Ohjeiden mukaan mm.:

uskonnon opetus järjestetään perusopetuksen valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden ja niiden määräämällä tavalla laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Uskonnon opetus ei ole Suomen perustuslaissa tarkoitettua uskonnon harjoittamista. Uskonnon opetukseen sisältyy olennaisena osana oman uskonnon tuntemus. Uskontoon perehtymiseen kuuluu myös tutustuminen uskonnonharjoittamisen muotoihin ja tapoihin. Tutustuminen rukouksiin, virsiin ja uskonnollisiin toimituksiin on osa uskonnon opetusta. Koulun juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen.  Oppilaan huoltaja ilmoittaa, osallistuuko oppilas uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin vai ei.

PERUSTEIDEN mukaan uskonnon opetuksen tavoitteita ovat mm. (1-2-luokilla): ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin .... kertomuksiin... ja (3-6-luokilla): ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon.... kertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin...

TULKITSEN asiaa niin, että oppilaille voidaan opettaa faktana, että on ihmisiä, jotka uskovat, että jokin asia on totta. Mutta opettaja ei voi opettaa, että jokin asia (joka perustuu uskomiseen eikä tieteelliseen tietoon) on totta.  Opettajan olisi siis tärkeää tuntea joulua käsitellessään  mm. historiallista Jeesusta koskevaa uuden testamentin teologista tutkimusta, jotta hän osaa erottaa toisistaan uskoon ja tietoon (klassinen tiedon määritelmä: hyvin perusteltu tosi/totuuteen pyrkivä uskomus) perustuvat asiat.

Mitä joulusta tiedetään (varmasti tai ainakin melko varmasti)?

Vain Matteus ja Luukas sisältävät kertomukset Jeesuksen syntymästä. Ne mainitsevat  neitseestä sikiämisen parissa jakeessa (Mt 2:23; Lk 1:27). Monin osin Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien sisältämien lapsuuskertomusten erot ovat sovittamattomia.  Paavali ja Johannes painottavat Jeesusta ennalta-olevana, luomistyön toteuttajana. He eivät kuitenkaan kerro kuinka ennalta-oleva saapui tähän maailmaan. Markuksen evankeliumi ei viittaa millään tavoin Jeesuksen syntymään.

ÄÄRINATURALISTIT ovat pelkistäneet joulun näin:

Nuori nainen, Maria oli kihlattu Joosefille ennen raskautta.  Jeesuksen äiti  tuli sitten  raskaaksi kunniallisen avioliiton ulkopuolella-  joko esiaviollisen sukupuoliyhteyden, pettämisen tai raiskauksen takia. Matteus kuvaa Joosefia hurskaaksi mieheksi. Hän oli jättämässä Marian, joten lapsi ei nähtävästi ollut Joosefin. Näin Joosef oli (vain) Jeesuksen kasvatti-isä.

Maria muutti joksikin aikaa raskaanan tulleen siskonsa Elisabetin luo.  On mahdollista, että hän tuli tuolloin raskaaksi. Kun   Maria oli   kolmannella kuulla raskaana, hän saapui takaisin kotiinsa Nasaretiin ja kohtasi Joosefin. Joosef huomasi raskausen, ja aikoi jättää Marian, mutta mahdollisesti rakkaudesta päätti pysyi hänen rinnallaan. Matteuksen evankeliumissa Jeesusta pilkataan mahdollisesti äpärää tarkoittavilla haukkumasanoilla "syömäri ja juomari”; Markuksen evankeliumissa Jeesuksen opetuksista pahastuneet nasaretilaiset kutsuvat häntä "Marian pojaksi”; normaalisti juutalaisen sukunimenä käytettiin hänen isänsä nimeä ja häntä kutsuttiin äitinsä mukaan vain jos isää ei tiedetty tai tämä oli kuollut. Johanneksen evankeliumissa  Jeesusta kutsutaan  aviorikoksesta syntyneeksi. 

Kyseessä oli erittäin häpeällinen asia, joka olisi voinut johtaa Marian kivittämiseen. Myöhemmin perheeseen syntyi lisääkin lapsia. Saattaa olla, että Joosef  jätti perheensä juoruihin ja sosiaaliseen paineeseen kyllästyneenä. Evankeliumeissa Joosef mainitaan viimeisen kerran, kun Luukas kuvaa 12-vuotiaan Jeesuksen vierailua Jerusalemin pääsiäisjuhlilla. 

Jeesus (oikealta nimeltään Joosua) syntyi siis aviottomana lapsena, mahdollisesti Betlehemissä. Varsin pian  Joosef ja Maria pakenivat Jeesus-lapsen kanssa Egyptiin todennäköisesti sekopäisen Herodeksen vainoja. Tämä kun halusi varmistaa, ettei Persiasta tulleiden  astrologien ennustus uudesta kuninkaasta toteudu. Herodeksen kuoltua  perhe palasi takaisin Nasaretiin.

ON myös ihmisiä, jotka uskovat, että Jeesus kuului essealaisiin.  Heidän mukaansa joulu kulkee näin:

Nuori rakentaja (Rakennuttaja-grynderi Joosef (Ari Mattatias) saapuu Qumranin korjaustyömaalle nuori Nainen Maria mukanaan.  Messiaan äidiksi valittiin Maria. Essealaiset pyhät miehet siittivät Jeesuksen.  Maria tulee raskaaksi ja nuori essealainen Gabriel-pesher nimeä käyttävä lähetti kertoo Qumranin munkkien toiveesta kutsua syntyvä lapsi luostariin kasvatettavaksi lopun ajan Messiaaksi. Miksi?  Koska munkit olivat vetäneet Danielin aikalaskelmista, jotka täyttyisivät noin 30 jKr (takaisinlaskettuna) ja maanjäristyksistä johtopäätöksen, että Jumalan kuningaskunnan toteutuminen ja sitä mukaa viimeiset päivät olisivat lähellä. Tällöin Jahven lupauksen mukaan tarvittaisiin Uusi liitto ja sille välimies, ylimmäinen pappi ja kuningas, jotka hallitsisivat ikuisesti. Koska Jumalan valtakunta olisi ikuinen. Tällaiseksi papiksi kelpaisi vain  saadokilais-daavidilaisessa järjestyksessä valittu pappis-kuningas, joka asetettaisiin uudelleen Jerusalemiin Daavidin valtaistuimelle, kunhan roomalaiset oli ensin Herran avulla kukistettu. Jeesus koulutettiin. Jeesus valittiin tuohon rooliin, ja hän ryhtyi myös itse aktiivisesti toimimaan käsikirjoituksen mukaan jotta ennustukset kävisivät toteenHän uskoi olevansa uusi Mooses, sotilas-Messias,  Daavidin poika joka tappaa vihollisensa. Messias paljastettiin Johannes Kastajan antamassa kasteessa.

Jeesuksen syntymään liittyy myös piirteitä, jotka voivat olla mahdollisia, mutta niihin liittyy myös ristiriitaisuuksia. Ne siis edellyttävät uskomista:

- Tärkein ja haastavin näistä on ajatus siitä, että Jeesus syntyi neitseellisesti. Se edellyttää uskoa ihmeeseen.  Enkeli-ilmestyksessä on pientä ristiriitaa: Matteuksessa ilmoitus tehtiin  Joosefille, Luukkaassa Marialle.

- Toinen- jo hyvin  yleisesti hyväksytty seikka- on se, ettei Jeesus syntynyt oikeasti joulukuun 25 päivä vaan todennäköisesti syyskuussa

 Jos uskomme Uutta testamenttia, niin Maria tuli raskaaksi, kun hänen siskonsa Elisabet oli kuudennella kuulla. Jeesus syntyi siis puoli vuotta Johanneksen jälkeen. Luukkaan evankeliumin mukaan Sakarias sai ilmoituksen vaimonsa raskaudesta omalla vuorollaan hoitaessa temppelitoimituksia.  Historiallisten laskelmien mukaan hänen tehtävänsä sattui kesäkuulle (13.–19. päiville). Tästä yhdeksän kuukautta eteenpäin on maaliskuu. Jeesus syntyi  puoli vuotta Johanneksen jälkeen. Tämän laskutavan mukaan Jeesus olisi syntynyt siis syyskuun tienoilla. Syyskuuta puoltaa myös Luuk 2:8, jonka mukaan Jeesuksen syntymän aikaan seuduilla oli paimenia lampaineen Lampaita ei paimennettu talvella. Paimenaika oli maalis-marraskuu.

Tiedetään myös , että Rooman piispa Julius I määräsi  vasta vuonna 354 Jeesuksen viralliseksi syntymäpäiväksi 25.12. Miksi? Todennäköisesti siksi, että kun kristinusko oli tullut  Rooman valtakunnan uskonnoksi, se syrjäytti joulukuussa juhlitun auringon jumalan juhlan:  Mithra-kultin  voittamattoman auringon päivää  alettiin juhlia Jeesuksen syntymäpäivänä. Näin kansalle ei olisi tarvinnut opettaa uutta ajankohtaa, vaan vanha juhla korvattiin uudella merkityksellä.

- Jeesus ei syntynyt vuonna 1.   Syntymävuotta on yritetty painantaa evakeliumien vihjeiden perusteella.  Jeesus syntyi oletettavasti  7–4 eKr tai  vuosien 3 eKr. ja 1 jKr. välillä. Ainoat ajallisesti lähelle sattuvat verollepanot, joita tiedetään  muista lähteistä, osuvat vuosille 8 eKr. ja 6 jKr. Kyreniuksen (Quiriniuksen) aikainen verollepano tapahtui noin kymmenen vuotta Jeesuksen syntymän jälkeen. Antiikin aikana verollepanot kestivät jopa vuosia. Palestiinaan tämä laskenta olisi helposti sattunut vuosille 7–4 eKr. Koko Rooman valtakunnan kattavan verollepanon olemassaolo Jeesuksen syntymän aikoihin on kyseenalaista.

- Joulun tähti on mahdollinen. On  kolme vahvaa vaihtoehtoa tälle taivaanilmiölle: (1) Jupiterin ja Saturnuksen kohtaaminen tiedetään tapahtuneen 7 eKr. (2) Nova tai supernova ilmestyi taivaalle kiinalaisten aikakirjojen mukaan 4 eKr. (3) Kiinalaiset ovat talenteet myös kolmen komeetan lennon tuona aikana. Ensimmäinen elokuussa vuonna 12 eKr. Toinen 70 päivän ajan maalis-huhtikuussa 5 eKr. Kolmas komeetta esiintyi huhtikuussa 4 eKr.   Eräiden lähteiden mukaan tähtitaivaan ilmiöt, joista Matteus mainitsee (Matt. 2:2, 9–10) ja joista tiedämme myös muiden lähteiden perusteella, osuvat  vuosille 7–4 eKr. Reneke tuli siihen tulokseen, että Raamatussa kuvattu planeettakonjunktio osuu kesäkuun 17. päivään vuonna 2 eKr. Reneken mukaan tuona päivänä Venus ja Jupiter olivat niin lähekkäin Leijonan tähtikuviossa, että ne näyttivät yhdeltä ainoalta valoilmiöltä taivaalla. Australialainen astronomi Dave Reneke tutkimusryhmineen taas käytti ”monimutkaista tietokoneohjelmistoa” ja laski taivaankappaleiden tarkat sijainnit Jeesuksen syntymäpaikassa 2000 vuotta sitten. Tutkijat löysivät kirkkaan valoilmiön, joka loisti Betlehemin yllä 17. kesäkuuta, ja päättelivät, että se oli Raamatun kertomusten Betlehemin tähti.

-  Matteus korostaa Jeesuksen syntymässä hänen kuninkaallista arvoaan (mesopotamialaisten tietäjien tulo ja lahjat sekä profetioiden toteutuminen).

- Luukas ei kerro tietäjistä vaan paimenista. Ehkä hän halusi korostaa sitä, että  Jeesus on köyhien ystävänä.  Hän syntyi köyhien keskelle. Lampaiden paimennusaika oli yleensä maalis-marraskuussa, mikä sekin vahvistaa epäilyjä joulusta Jeesuksen syntymäpäivänä

- Todennäköisesti syntymäkaupunki oli  Galilean Nasaret - ei Betlehem. Nasaret ei ollut kaupunki, vaan pahainen pikkukylä, jossa oli satakunta asukasta. On mahdollista, että Jeesuksen syntymä ei ole sijoitettu Betlehemiin historiallisista syistä, vaan Miikan kirjassa esiintyvänprofetian toteuttamiseksi – sen mukaan Daavidista polveutuva Messias oli syntyvä "Daavidin kaupungissa" eli Betlehemissä. ” Tähän liittyy se ongelma, että Jeesus ei voi olla Daavidin sukua, jos Joosef ei ole hänen oikea isänsä.

- Perinteinen jouluseimi ei  vastaa historiallista todellisuutta. Betlehemissä ei luultavasti ollut kaupallista majataloja. Kyseessä saattaa olla käännösvirhe. Luukkaan käyttämä sana tarkoittaa  yöpymispaikkaa. Luukas käyttää tätä sanaa toisenkin kerran  (Luuk. 22:10–12), jossa se tarkoittaa vierashuonetta. Tyypillinen tuon ajan juutalaisessa talossa Palestiinassa oli  neljä  seinää  ja katto, jonka alla kaikki asuivat. Eläimille oli varattu talon toiseen päähän madallettu alue. Seimet olivat korotetun alueen eli ihmisten asuintilan reunalla olevia monttuja.  Joosefille ja Marialle ei ollut sijaa talon vierashuoneessa, vaan heidät majoitettiin isäntäväen kanssa samaan huoneeseen (ei alemmalle eläinten tasolle!)

- Betlehemissä tapahtunutta lastenmurhaa ei mainita missään muualla kuin Matteuksen evankeliumissa. Toisaalta on tietoa, että Herodes surmasi omat edeltäjänsä ja ison osan heidän kannattajiaan. Lisäksi hän teloitti mahdollisia perijöitä, jotka olivat hänelle sukua avioliittonsa kautta.
Vuosina 7–4 eKr. hän surmasi taas suuria määriä ihmisiä, joiden mukana hän näki parhaaksi teloittaa myös kolme vanhinta poikaansa. Juuri ennen kuolemaansa hän määräsi  tuhansien juutalaisylimysten teloituksen, jotta kansan keskuudessa olisi tarpeeksi suuri suru hänen kuoltuaan (tätä ei kuitenkaan toteutettu). Betlehem oli pieni kylä. Lastenmurhassa ei ollut kyse tuhansista tai sadoista lapsista, vaan ehkä vain tusinasta pienokaisia (joka on myös toki äärimmäisen hirveää!). Betlehemissä oli luultavasti vain tuhat asukasta

 So what? 

Vuonna 1987 monet kirkosta palasivat kuulema kotiin itkussa suin. Saarnatuoleista julistettiin Teologisessa Aikakausikirjassa ilmestyneen, tuolloin eksegetiikan apulaisprofessori Lars Aejmelaeuksen kirjoittaman artikkelin "Joulun satu ja sanoma Uuden testamentin tekstien kriittisen tutkimuksen valossa"  pohjalta, että Jeesuksen syntymäkertomukset Uudessa testamentissa ovat parhaimmillaan kuin kaunis satu.

Aejmelaeus esitti, että Jeesuksen neitseestä sikiäminen rinnastuu antiikin ajan legendaarisiin kertomuksiin jokin merkittävän henkilön synnystä – pakanakirjallisuuden kuvauksiin, ”joissa jumaluus hedelmöittää maallisen naisen ja suhteesta syntyy suuri sankari tai muuten merkittävä hahmo.” On totta, että antiikin maailma oli pullollaan tämänkaltaisia tarinoita

Joulukertomusten syntyprosessiin sovellettiin hänen mukaansa myös Vanhaa Testamenttia:  Patriarkkojen syntymää verhosi enkeli-ilmestykset ja hedelmättömän naisen raskaaksi tuleminen yliluonnollisen ilmoituksen johdosta. Neitsyt aihio Jeesuksen syntymäkertomuksiin olisi tällöin johdettu Jesajan kirjan (7:14) Immanuel profetiasta Septuagintan käännöksen mukaisesti, jossa heprean ”nuori nainen” (alma) käännettiin kreikan ”neitsyenä” (parthenos).

Varsinkin Matteusta on syytetty siitä, että hän olisi keksinyt kertomuksen Jeesuksen syntymästä Vanhan testamentin verrannollisista tapahtumista tai profetioista. Tähti viittaa 4. Moos. kirjan ennustukseen, lastenmurha on verrannollinen Mooseksen tarinaan ja paluu Egyptistä viittaa Israelin vapautumiseen Egyptin orjuudesta. Lisäksi Matteus kertoo viidestä profetiasta, jotka toteutuvat Jeesuksen syntymän ympärillä (Matt. 1:22; 2:5, 15, 18, 23).  Selasiko Matteus Vanhaa testamenttia ja löysi sieltä mieluisat profetiat?

Entä minä?

ITSE lähden siitä, että Jeesus on elänyt. Hän on siis historiallinen henkilö. Tiedämme jotain ensimmäisestä joulusta, mutta paljon jää uskottavaksi. Mm. se, että Raamatun mukaan Jeesus syntyi neitseellisesti. Se on mahdollista- jos ihmeitä tapahtuu- ja ihmeitä voi tapahtua, jos Jumala on olemassa. Jollei Jumalaa ole olemassa,  on kai aika yhdentekevää, mitä joulusta kerrotaan.

JOS olisin vielä töissä koulussa, luulen, että antaisin lasten kuulla kertomuksen joulusta sellaisena kuin Luukas ja Matteus  sen kertovat. Huikeana, kuin taideteoksena nostamatta esiin riitasointuja. Ehkä sittenkin on ihan oikein, että jokainen kohtaa uskon ja tiedon jännitteen, kun on siihen valmis.

https://www.youtube.com/watch?v=In8fe7cKYvY

Koti kannattaa haastaa mukaan tukemaan oppimista

JOHN Allan Hattie - Melbournen yliopiston kasvatustieteen professori- on tehnyt huikean työn käymällä läpi uskomattoman määrän tutkimuksia.  Hänen  ihanteenaan on  omaa työtään tutkiva opettaja, joka  kehittää työtään oppimisen tuloksista käsin. Siis opettaja, joka valitsee käytänteensä tutkimusperusteisesti - ei sen mukaan, mikä on hänestä itsestään kivaa. Hattie on tehnyt meta-analyyseillään valtavan työn kootessaan sen, mitä maailmalla tehokkaasta opetuksesta tiedetään.

HATTIE on käyttänyt analyysissä  tehokkuuslukua("effect size”) , jonka vaihteluväli on  - 0,2 - +1,2.  Se syntyy koe- ja kontrolliryhmien keskiarvoa vertaamalla. Tuolla  asteikolla  +1,0:aan yltävä opetukseen liittyvä tekijä on  on erittäin  tehokas.  Toivottuja ovat käytänteet,  joiden vaikuttavuuskerroin oli yli 0,40.

HATTIE  summaa itse lopputuloksiaan:  Oppiminen on tehokasta, kun
- tavoitteet ovat selvät
- ne ovat sopivan haastavia
- sekä oppilas että opettaja  pyrkivät eri tavoin varmistamaan, että haastava tavoite saavutetaan. Tässä tärkeää on formatiivinen palaute  niin, että kerrataan tavoitteet, kerrotaan, missä oppilas on onnistunut ja miten suoritusta voi vielä parantaa ja
- kaikki asianosaiset ovat aktiivisia, innostuneita ja sitoutuneita osallistumaan oppimistoimintaan.

TUOHON VIIMEISEEN kohtaan liittyvät myös kodit. Hattien tutkimus nostaa esiin myös  tekijöitä, joiden kautta kodit vaikuttavat lapsen oppimiseen.

Ensin vertailun vuoksi: Opettajan opetustaidon tehokkuusluku on 1,0. Luokan muiden oppilaiden vaikutus (jos auttavat jne.) on 0,53.  Vertaisopetuksen tehokkuusluku on 0,55.  Vertaistutoroinnin tehokkuusluku on 0,48.

KODIN vaikutusta mitattiin kahdella tekijällä. Ensimmäinen tehokkuusluku on korkea:  0,52. Tuohon kodin vaikutukseen otettiin  huomioon sosiaaliluokka, läksyissä auttaminen, kodin ilmapiiri, pitääkö koti lapsen saamaa koulutusta tärkeänä, älyllinen stimulaatio jne.

Toisen tekijäryhmänän nimi oli vanhempien osallistuminen. Senkin tehokkuusluku oli korkea: 0,51. Tähän kuului kodin tapa antaa palkintoja ja rangaistuksia koulusuorituksista ja mm. koulumenestystä koskevat odotukset.

NÄMÄ kaksi muuttujaa pysäyttävät pohtimaan, kuinka tärkeä kodin osuus on. Olemmeko käyttäneet tämän tiedon hyväksi? Esimerkiksi koulujen kulttuurissa erittäin keskeinen metodi: läksyt sai tehokkuuskertoimeksi vain  0,29.

KUTEN todettua, koteja ei voi määrätä tukemaan lastensa oppimista. Mutta esim. Hattien kaltaisten tutkimusten esitteleminen saattaisi auttaa ainakin joitakin koteja löytämään uusia keinoja vaikuttaa lapsensa tulevaisuuteen.