KUVA: Hämeenlinnan kollegoita perehtymässä 2000-luvun pedagogisen johtamisen sytykkeisiin. JOTKUT työviikot ovat nykyään kiireisiä, ja toisissa tapahtumia on vielä enemmän. Luulen, että viikko 43 oli yksi syksyn hektisimmistä. Kaksi päivää koulutettavana ja kaksi kouluttajana. Opettaja-lehteen tulevan herkän jutun kommentointia. Kokouksia. Neuvotteluja. Hakemuksia.
Perjantain vuosilomapäivän käytin rehtorikoulutuskeikkaan Hämeenlinnassa. Kansainvälisen rehtoriohjelman Suomen turnee jatkui, ja keräsin taas arvokkaita kokemuksia seuraavaa tapahtumaa varten Espoossa.
KUVA: Työkirjan tehtävät ovat OK, mutta vain keskittymällä saadaan aikaa riittävän syvään keskusteluun. Menee muutoin pintasukellukseksi.Meitä koleerikkoja itseämme vauhti ei ehkä haittaa samalla lailla kuin perusolemukseltaan rauhallisempia ihmisiä. Mutta saatamme kyllä tartuttaa muutkin hötkyilemään. Hitaammin siis Martti ensi viikolla, pliis.
Töitä valui viikonloppuun. Lauantaina oli keikka: jaoin Turussa VESO-tilaisuudessa opettajille muutostietoa. Tilaisuus pidettiin palloiluhallissa, eikä dataprojektorin eikä kaiuttimieni teho riittänyt alkuunkaan. En ihmettele, että 200 opettajan yleisö ei oikein hihkunut onnesta. Sunnuntaista osa kului rästiin jäämässä olevaa paperisumaa purkaessa.
Kun vielä apulaisreksi on kotonaan tapaturman vuoksi, reksin liika poissaolo konttorilta vaikkakin luvan kanssa, ei tee hyvää. Kun kissat ovat poissa, hiiret eivät vain tanssi pöydällä, vaan joskus ne myös purevat toisiaan. Ensi viikolla on siis voideltava haavoihin balsamia, jos saa ja osaa.
VIIKOSTA 44 tulee tärkeä viikko: maanantaina käyn oman kehittämiskeskusteluni esimieheni kanssa ja keskiviikkona aloitan vastaavat opettajien kanssa. JJ palaa Suomeen ja kauan odotettu Oliver Twist starttaa. Tiistaina johtoryhmä pitää kunnon kokouksen - itse asiassa syksyn ensimmäisen- Soklan tiloissa. Keskiviikkona alkaa taas koulutusputki: esittelen iltapäivällä työhyvinvointihankettamme Espoon johtajille ja torstain ja perjantain olen vuosilomalla vetämässä OPEKON oppilaitosjohdon peruskoulutusohjelman II-lähijaksoa Turun seudun uusille rekseille. Kurssi voikin olla osaltani viimeinen, jos Opeko tapetaan vuoden 2009 alkuun mennessä. Hyi, Timo Lankinen. Ja vuoden viimeinen Luokanpettaja oikoluetaan painokuntoon.
Mutta mitä näitä ruikuttaa. Itsepä olen vauhtini pitkälti säätänyt. Ja reissuilun paras puoli on kotiin Espooseen paluu. On meillä monet jutut fiksusti hoidettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti