Kuinka käy Opetushallituksen?

YKSI Opetushallituksen pääjohtajan paikan vahvoista hakijoista, Timo Lankinen, on saanut virkatyönä tehdä oman esityksensä siitä, mihin suuntaan Opetushallitusta tulisi kehittää. Hmmmm. Vakavasti. Selvitysmies Lankinen on tiedotteensa mukaan esittämässä mm. seuraavia asioita (jäsentely lastun kirjoittajan):

1. Opetushallitusta ei lakkauteta.

2. Tähän asti OPH on ollut kehittämisvirasto. Jatkossa se olisi entistä vahvemmin koulutuksen keskushallinnon toimeenpano-organisaatio (koko määritelmä: toimeenpano, seuranta- ja kehittämisvirasto).

3. Opetushallitukselta otettaisiin joitain tehtäviä ( ja henkilöstöä) pois. Jatkossa mm
- Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet annettaisiin asetuksina. Selvitysmiehen mukaan "Perustetyö
on Opetushallituksen keskeisin ja tärkein väline koulutuksen ja oppimisen kehittämisessä." Nyt ne korvattaisiin OPMn satasivuisilla asetuksilla ?
- "Opetushallituksen kehittämishankkeiden määrää tulisi selkeästi vähentää".
- Opetusalan koulutuskeskus Opeko (entinen Heinolan kurssikeskus) lakkaisi. Toiminta siirrettäisiin pääosin osaksi Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenialle.
- OPH:n osuus arviointitoiminnassa supistuisi valtakunnallisten kokeiden toteuttamiseen.

4. Joitain toimintoja tulisi uudistaa. Tällaista olisi esim.
- Myytävä opetus.
- Hajallaan oleva koulutustoimialan tietotuotanto. Se tulisi koota Opetushallitukseen perustettavaan koulutuksen tietokeskukseen.(Apua, en ymmärrä mistä puhutaan??)
- Seurantaa ja kehittämistä palvelevan tiedon levittämistä tulee edistää uudistamalla ja kehittämällä sähköisiä palvelumuotoja.

5. OPH saisi myös joitain uusia tehtäviä:
- Opetushallituksen tulee luoda kokonaiskatsauksia koulutuksen tilasta ja
- julkaista vuosittain kansallinen koulutuksen tuloskuva sekä
- koota, levittää ja hyödyntää tutkimusta.
- Opetushallituksen yhteyteen perustettaisiin Oppilaitosjohtamisen instituutti, joka huolehtisi yhteistyössä korkeakoulujen kanssa budjettivaroin toteutettavasta oppilaitosjohdon koulutuksesta.
- Myös Kansainvälinen henkilövaihdon keskus CIMO tulisi yhdistää osaksi Opetushallitusta.

6. Uusi uljas OPH rakentuisi seuraavien osa-alueiden ympärille:
- kansallinen tutkinto- ja opetussuunnitelmaviranomainen (Outoa- opsithan piti antaa ministeriölle)
- koulutuksen, opetuksen ja opetushenkilöstön kehittämiskeskus,
- koulutuksen tuloksellisuuden seurannan, tutkimustulosten hyödyntämisen ja koulutustarpeiden ennakoinnin palvelut,
- koulutuksen tietokeskus,
- kansainvälisten koulutuspalvelujen ja henkilövaihdon keskus ja
- koulutuksen hallintopalvelut.

7. Muutoksen perusteluna käytetään hallintokielen sanastoa: kehittää koulutuksen keskushallintoa nykyistä yhtenäisemmäksi... lähentää opetusministeriön ja Opetushallituksen suhdetta ....pelkistää, supistaa ja tehostaa toimialan hallintoa. Muutosta myydään myös argumenteilla: Opetushallituksen on voitava keskittyä ydintehtäviinsä.

8. Uudella tavalla määritelty toiminta alkaisi v. 2009.

9. Ikäänkuin jälkiruuaksi (tai huomion harhauttajiksi (?) selvitysmies heittää
- Koulutustoimialan valtakunnallista ohjausta tulee vahvistaa kansallisella koulutuksen seurannalla ja arvioinnilla (siis kontrollia lisää?) sekä koulutustarpeiden ennakointia.
- Normatiivisen ohjausta tulee selkeyttää, pelkistää ja täsmentää (ops esim. liiaan yksityiskohtainen)
- Rahoituosuudesta lukioihin, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluopetukseen tulee luopua
- Kuntien vastuuta perusopetuksen rahoituksesta tulee laajentaa.
- Tuloksellisuusrahoituksen osuutta tulee lisätä perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa.
- Koulutuksen järjestäjien (siis kuntien) itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin velvoitteita tulee täsmentää.
- Koulutuksen kansallinen arviointi tulee keskittää perustettavalle uudelle valtion laitokselle, Koulutuksen arviointikeskukselle (Finnish Centre for Evaluation of Education), joka sijoitettaisiin Jyväskylään.

TOINEN VIRANHAKIJA, nykyinen pääjohtaja Kirsi Lindroos on julkaissut nopeasti OPH:n sivuilla oman tiedotteensa. Sitä voisi kuvata viimeiseksi taisteluyrityksekseksi: Tiedotteen mukaan "tehty selvitys on jatkoa viraston kehittämiselle". Se " toteuttaa useita niistä tavoitteista, joita Opetushallitus on opetusministeriölle jo aiemmin (vuonna 2004) esittänyt" ( suomeksi: Lankinen kulkee lainavaatteissa). Varmaaankin valintaprosessin vuoksi pääjohtaja minimoi kritiikin; Opetushallituksen tulevat ydintehtävät kaipaavat kuitenkin vielä lisäselvitystä... jotkin asiat vaativat lisäpohdintaa.

Ja lopputiedote onkin oman laitoksen toiminnan ylistämistä: Opetushallitus on uudistunut... verkostomainen toimintatapa on ohjannut viraston toimintaa oikeaan suuntaan.... henkilöstön asiantuntijuus on lisääntynyt.... sidosryhmäkyselyn mukaan lähes kolme neljäsosaa vastaajista on sitä mieltä, että Opetushallituksen toiminta on pysynyt ennallaan tai mennyt parempaan suuntaan viimeisen vuoden aikana. Tulos on hyvä... Viraston toiminta on tulevaisuusorientoitunutta... Oppijan on oltava kaiken kehittämistoiminnan lähtökohtana jatkossakin.
´
Luonnollisesti nykyinen pääjohtaja tukee uusia lisätehtäviä. Henkilöstövaikutukset (mm. ihmiten irtisanominen) nostetaan myös esiin: " henkilöstövaikutuksiin tullaan paneutumaan Opetushallituksessa huolella. Henkilöstön osaamiseen ja täydennyskoulutukseen sekä jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota esitysten toimeenpanossa."


LÄHTEET
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2007/10/OPH_selvitys.html?lang=fi
http://www.oph.fi/pageLast.asp?path=1,434,74844