Kaksi luentoa Berliinissä

Terveisiä Berliinistä! Olipa hienoa saada kutsu pitää  kaksi noin tunnin. luentoa suomalaisesta pedagogiikasta. Kuulijoina oli pääasiassa juutalaiskoulujen hallintoväkeä  eri puolilta maailmaa. Nämä luennot olivat vain pieni osa laajaa summittia, joissa teemoina oli vaikka mitä.

Luento 1

"Finnish Education 2023"

Näin luentoa "myytiin":

What can we learn from Finnish Schools? 

Across the globe Finland has dominated the world stage in the field of education. The Finnish school system was built on the egalitarian principle of high quality, inclusive, and comprehensive universal education. In fact, the learning gap between the weakest and the strongest pupils in Finnish schools is one of the narrowest in the world. 

Highly competent and motivated teachers are the cornerstone of the Finnish education system, where teachers are not only experts in their own subject area, but also proficient in teaching and learning. Teacher trainings place special emphasis on the study of pedagogy: learning the art of teaching and tailored to how different people learn. Finland enjoys one of the most advanced and expansive selection of educational technology for all levels of education, ranging from formal to extracurricular learning. Additionally, Finland invests in capacity building, curriculum development and re-modelling entire education system. 

You are invited to join this riveting session on Finland's education system, as we are ready to share the know-how, and dive into with the domain of Finland's educational system.  

And finally, based on this success, how can this be adapted for Jewish Schools in Europe? 

Martti Hellstrom in conversation with Rabbi David Meyer"

Jutun juonena oli esittää 15 tekijää suomalaisen koulutuksen rakenteista ja pedagogiikasta, jotka mahdollisesti selittävät hyviä tuloksiamme, ja joiden hapertuminen taas tulosten laskua ja uusia huolenaiheita. Väitin, että nämä 15 ovat nuo tärkeimmät tekijät:

1. Suomalaisen koulutuksen rakenteet
2. Kestävä koulutuspoliittinen linja: laatu ja tasa-arvo
3. Koulujen autonomia (mm. koulukohtainen ops)
4. Hyvinvoinnin tavoite ja tuen muodot
5. Luottamuksen kulttuuri
6. Akateeminen opettajankoulutus ( luokanopettajamaisterit)
7. Opettajuus professiona
8. Täydennyskoulutus
9. Opettajakoulutuksen vetovoima
10. Opettajuus elämän tehtävänä ei duunina
11. Rehtorien opettajataustaisuus
12. Vähemmän on enemmän (lyhyet koulupäivät...)
13. Opetussuunnitelma, joka on laaja-alainen (pää, sydän, kädet) ja uutta ja vanhaa yhdistävä
14. Opettajien pedagoginen autonomia
15. Koulu jazz-bändinä - yhteinen biisi ja omat soolot

Rabbi David Meyer piti lopuksi kommentaarin, jossa hän uskoi, että suomalaisen koulun menestys on vahvasti sidoksissa koko suomalaiseen kouluun ja opettajaan uskovaan kulttuuriin. Jotta muut maat voisivat hyödyntää hyviä ideoitamme, niissäkin olisi uskallettava kuulla opettajia ja luottaa heihin.

Luento 2

"New Ideas of co-operational learning, working ja leading. Discussions from Finland."

Näin luentoa "myytiin":

This presentation will explore the 5 elements of success of co-operational work. We will examine the steps from start to finish, and we will also take a deeper look at what creative co-operational work is.

Tämän luennon juonena oli esittää viisi keskeistä "lääkeainetta", joita kaikkia tulee tarjota oppilaille, jotta yhteistoiminnallinen oppiminen vaikuttaa koko tehollaan. Nämä viisi elementtiä ovat: 

1. Positiivinen keskinäisriippuvuus (= tunne, että olemme kaikki samassa veneessä)
2. Vastuu omasta ja yhteisestä tehtävästä ( = jokainen tekee parhaansa, jakaa vahvuuksiaan ja auttaa toisia ja tehtävä tehdään valmiiksi)
3. Motivoiva, innostava vuorovaikutus ( = rakentava keskustelu, keskinäinen kannistus ja kiitos)
4. Sosiaaliset taidot ( = tahdikkuus, itsekontrolli, pienryhmätaidot mm. tiimitaidot ja konfliktien ratkaisu)
5. Yhteisreflektio/ryhmäprosessointi ( = arvioidaan jatkuvasti ja kehittävästi sekä prosessia että produktia)

Yhteistoiminnallinen oppiminen vastaa oikeinkäytettynä moniin oppilaiden,  koulun ja yhteiskunnan tarpeisiin. Se vahvistaa itsetuntemusta.  Se rakentaa sosiaalista pääomaa. Antaa mahdollisuuksia vertaiskontakteihin. Sillä on tärkeitä leikkauskohtia nykyopsiimme. Tekniikoita ja malleja on satoja. 

Mutta vaikuttaakseen metodi vaatii opettajalta paneutumista YTON periaatteisiin ja systemaattista työtapaa. YTO-tehtävien tulee olla mielekkäitä, sellaisia että niissä voi käyttää eri vahvuuksia, ja sellaisia, joitan ei voi tehdä yksin. On sanallistettava sekä akateeminen että sosiaalinen tavoite ja asetettava se  oma pedagoginen rooli ryhmien itseohjautuvuusasteen mukaiseksi. 

Pieni ryhmämme keskusteli aktiivisesti ja innostuneesti. Oma olo oli seesteinen, kun tukena oli monivuotinen yhteistyö tästä teemasta suomalaisten huippuosaajien kanssa.

Ja kuinka nostalgista oli saada taas jakaa suomalaisen koulun ja pedagogiikan hienoja (usein muualta varastettuja :-) ) ideoita.

Oppiva verkosto: Perusopetuksen seuraava kehitysaskel on otettava nyt

OPPIVA-verkosto vuonna 2017 perustettu kuntien yhteistyöverkosto, johon kuuluu 34 kuntaa. Mukana ovat myös Suomen suurimpien kaupunkien opetustoimet.

TÄNÄÄN tuo verkosto on julkkaissut nettisivuillaan kannanoton peruskoulun uudistamisen tarpeista.  

Tein kannanotosta lyhennelmän:

Kannanotto: Perusopetuksen seuraava kehitysaskel on otettava nyt

OPPIVA-verkoston  mukaan suomalaisen koulutuksen ja peruskoulun oppimistulokset ja oppilaiden hyvinvointi ovat kansainvälisissä vertailuissa edelleen maailman huipputasoa.

OPPIVA-verkosto esittää kuitenkin viisi päätoimenpidettä  perusopetuksen ajantasaistamiseksi ja hyvien oppimistulosten varmistamiseksi.

1. Perusopetuksen järjestäminen vaatii kokonaisuudistuksen

Perusopetuksen lainsäädännön kokonaisuudistus tulee aloittaa perusopetuksen pedagogiikan ja opetussuunnitelman toteutumisen valtakunnallisella arvioinnilla. OPPIVA-verkosto ehdottaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö antaa Kansalliselle koulutuksen arviointikeskukselle Karville toimeksiannon peruskoulun opetussuunnitelman toimeenpanon kokonaisarvion tekemisestä lainsäädäntötyön pohjaksi.

 2. Perusopetuksen säätely ja pedagogiikka kaipaavat uudistamista

Seuraavan hallituskauden koulutuspoliittisiin kehittämistoimenpiteisiin on otettava peruskoulun pedagoginen uudistaminen. Tulevaisuuden koulun tulee ottaa  entistä paremmin huomioon oppilaiden vaihtelevat tarpeet ja edellytykset. Opsintavoitteiden tulee olla kaikille samat, mutta oppimisen polkujen ja toimenpiteiden niihin pääsemiseksi pitää voida vaihdella nykyistä enemmän.

Tietojen ja taitojen rinnalla korostuu myönteinen asenne oppimiseen, luottamus omaan oppimiskykyyn ja tahto kehittää osaamistaan. Digitalisaation edellyttämien perustaitojen riittävä hallinta kuuluu jokaiselle oppilaalle.

Perusopetuksen lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden joustavuutta on lisättävä. Kouluyhteisöissä on lisättävä oppilaiden osallisuustaitoja, yhdessä oppimista, koulutukseen kiinnittymistä sekä hyvinvointia monialaisessa yhteistyössä.

Alueellisen eriarvoistumisen torjumiseksi myös etäopetuksen pedagogiikka kaipaa kipeästi tutkimustukea ja kokeiluja, joiden perusteella pitää selvittää etäopetuksen mahdollisuudet lähiopetusta täydentävänä järjestämismuotona. huomioida sekä normien että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisessa.

 3. Perusopetuksen paikallinen kehittäminen on ratkaisevaa

 Paikallisesti tilannetta voidaan korjata koulutuksen järjestäjille tarkoituksenmukaisesti kohdentuvilla toimenpiteillä ja riittävällä rahoituksella. Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden valmistava opetus tulisi mahdollistaa kahteen vuoteen saakka, ja sen kesto tulee määritellä tarvelähtöisesti ja yksilöllisesti. S2-kielen opetuksen määrään ja resursseihin on panostettava tarvelähtöisesti. Tavoitteena on, että jokaisella oppijalla on toiselle asteelle siirryttäessä riittävät toisen asteen kielelliset valmiudet. Opetuskielen hallinta on oppimisen kannalta avaintekijä.

Oppimisen kolmiportaisen tuen mallin uudistamisen rinnalla inklusiivisen koulun toimintamalleja on monipuolistettava niin, että jokainen oppilas löytää paikkansa peruskoulussa. Hyviä käytänteitä on levitettävä koulutuksen järjestäjien ja koulujen kesken. Myös vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeet on huomioitava kehittämällä monialaista tukea yhdessä hyvinvointialueen asiantuntijoiden kanssa

Opetussuunnitelman toimeenpanossa on oltava riittävät resurssit ja riittävästi aikaa sekä valtion että kuntien ja koulutuksen järjestäjien tasolla.

OPPIVA-verkoston näkemyksen mukaan kansallisella tasolla on taattava perusopetuksen riittävä rahoitus. Kestävä hyvinvointi, elinvoima ja kilpailukyky rakentuvat koulutuksen varaan.

 4. Hyvinvointia ja oppimista ei voi erottaa

Hyvä oppiminen perustuu lasten hyvinvoinnille. Peruskoulun oppilaiden hyvinvointiin on panostettava erityisesti nyt korona-ajan luoman hyvinvointivajeen korjaamiseksi. 

Kielteisten ilmiöiden kuten koulua käymättömyyden, yksinäisyyden, koulukiusaamisen tai motivaatio- ongelmien poistaminen edellyttää yksittäisiin ilmiöihin kohdistuvien toimintaohjelmien sijaan kouluyhteisöjen kokonaisvaltaista sosiaalista ja yhteisöllistä kehittämistä.

Hyvinvointityössä tärkeinä yhteistyökumppaneina ovat vasta perustettujen hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelut ja niiden ammattilaiset. Hyvinvointialueiden on hoidettava niille laissa säädetyt tehtävät kuten opiskeluhuoltoon kuuluvat kuraattori-, psykologi- ja terveydenhoitopalvelut sekä vaativan erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden kuntoutus- ja hoitopalvelut.  

Lapsiperheköyhyyden ja ylisukupolvisen syrjäytymisen vähentämiseksi tarvitaan toimenpiteitä ja tavoitteellista yhteistyötä yli toimi- ja hallintoalojen. Opetuksen toimiala ei voi ratkaista suuria sosiaalisia ja yhteiskuntapoliittisia ongelmia yksin, vaan siihen tarvitaan laajempi näköala ja yhteistyö, jossa koulutus nähdään keskeisenä hyvinvoinnin tekijänä.

OPPIVA-verkosto ehdottaa, että Kansallinen arviointineuvosto arvioi hyvinvointialueiden ja kuntien yhteisten toimien onnistumista ja arvioinnin pohjalta luodaan toimenpideohjelma yhteistyön kehittämiseksi. Tämän tueksi tarvitaan valtakunnallinen toimintaohjelma lapsiperheköyhyyden ja ylisukupolvisen syrjäytymisen voittamiseksi.

5. Perusopetus tarvitsee hyvinvoivan ja koulutetun henkilöstön

Peruskoulun opetushenkilöstön, oppilaitosjohdon ja kuntien opetushallinnon sekä sen johdon työhyvinvoinnista ja osaamisen päivittämisestä on kannettava erityistä vastuuta.  

Opetushenkilöstön jatkuvaan oppimiseen osallistumisen esteet pitää poistaa, ja opettajien yhteisöllistä työskentelyä tulee edistää.

Kannanotto on kokonaisuuteenan luettavissa osoitteessa: 

https://oppivaverkosto.fi/kannanotto-perusopetuksen-seuraava-kehitysaskel-on-otettava-nyt/

 

Viikkoraportti 12/2023

11 viikkoa kevätlukukautta kouluväellä takana ja 11 edessä. Siis puoliväli. Ja vielä pari lomaakin tiedossa pääsiäisloma viikkojen 14/15 taitteessa, pidennetty vappu-loma viikkojen 16/17 välissä sekä helatorstailoma viikolla 20.

 Maanantai 20.3.

Eläkepäivä. Päivän ensimmäinen tuotos: Pikkujuttu Hotelli Korpilammesta Yrittävä Espoo-sivustolle.

Illalla oli valtuuston  etäkokous. Vara2 ei tarvittu

 Tiistai 21.3.

OpeUra klo 10-12.Sieltä PeterPan treeneihin Auroraan.

Hain pojat koululta yökylään.

Ja takaisin Helsinkiin Juttutupaan paneeliin klo 17.45:ksi. Hieno tilaisuus. Siitä on oma blogilastu.

  Keskiviikko 22.3.

Aamulla pojat kouluun ja förskolaniin.

Illalla kirkkovaltuuston kokous tutussa paikassa valtuustotalolla. Isoja päätöksiä lähetystyöhön myönnettävien varojen periaatteista. Leirejä oli kaksi. Vapaamielisten puolen kanta voitti.

 

 Torstai  23.3.

Kouluvaaripäivä. 

TSL-etäkokous reippaasti.

 Perjantai 24.3.

Perjantai oli buukattu kahden luennon diojen valmisteluihin.  Lounaaksi jauhelihafajitasta.  

 Lauantai 25.3.

Erityisopettajien panelissa juontajana Triplassa. (Kuva varastettu Piritta Karhusen fb-viestistä). Kuvasta puuttuu mainio kuraattoriedustaja.

Sitä ennen tiukka aamu kymmenien hoidettavien hommien kanssa. Kaikki saatiin hoidettua. Myös molempien luentojen diat.

 Sunnuntai 26.3.

Aikainen herätys. Lisää sunnuntaista myöhemmin.

Kouluvaarin Uutisia 9/2023

Kouluvaari-Martti oli Aurorassa viikolla 12 tiistaina tunnin ja torstaina neljä tuntia. Tiistaina treenattiin Peter Pania ja torstaina 

sen lisäksi koululaisten 

monipuolisia taitoja.

Tiistaina Peter Pan-harjoitukset

Peter Pan-näytelmän ensi-ilta on siis 10.5. Tiistaina harjoitukset jatkuivat. Jelppasin Noora-opettaja ns. päärooliryhmän sessiossa koulun kirjastossa.. Porukka jaettiin kohtausryhmiin, ja näyttelimme toisillemme puolet näytelmästä . Mainiosti sujui jo. Ensi viikolla näytellään samalla lailla loppuun. Näin otetaan tarina haltuun ja ymmärretään myös kunkin roolin. oma kehitystarina osana kokonaisuutta,

  

Liikuntaa, lukemista, leikkiä, stemmalaulua, enkkua ja kuvista

Torstaina ohjelmaa  piisasi. 2N-luokalla ja valmistavalla luokalla oli yhteinen liikuntatunti.  Toiveliikuntaleikkejä, mm. hippaa.  Koripallon heittoa.  Harmi, että osa koreista oli pikkulapsille liian korkealla, ja säätömekanismissa oli jokin vika.

Välitunnin jälkeen oli hetki vapaata leikkiä. Sitten harjoiteltiin ymmärtämään lukemista. Minä sain oman  kaverin, jonka lukemista kannustin..  Alkaa sujua. Sitten syömään maukasta rakettispaghettia.

Masut täynnä siirryttiin musiikin maailmaan. Auroran Meri-Maaria- opettaja on säveltänyt  Peter Paniin uudet laulut, ja torstaina veisattiin  lauluasennossa ja punaisin poskin hauskaa laulua Kapteeni Koukusta. Meri-Maaria oli nauhoittanut tämän kaksiäänisen biisin omassa studiossaan.  Sen mukana oli helppo laulaa kumpaakin. Samalla tutustuimme soittimeen nimeltä Quiro. Sitten liidutettiin ja vesiväritettiin taideteoksia..

Viimeinen tunti oli englantia. Nyt opeteltiin värejä. Päivän päätteeksi järjestettiin vielä alkuopetuksen varastoa. Kouluvaari ja nippu nohevia poikia hyllytti ensi lukuvuodelle tilattuja vihkoja, liimatuupeja jne. Ja vei pahvipaketteja kartonkiroskikseen. Harrastimme siis oikein työkasvatusta.

Naapuriluokan kouluvaari Lauri

Tänään oli tosi kivaa tavata talon kolmas kouluvaari: Lauri Jäntti. Laurin lapset kövivät aikoinaan Auroraa pari vuotta, joten tottakai Lauri kuuluu juuri tähän kouluun.

Laurilla oli mukanaan merimiesnalle ja sen kaksi poikasta. Niiden avulla on kiva kertoa  opettavaisia tarinoita, vaikka siitä, kuinka kannattaa  yrittää sitkeästi korjata rikkimennyttä laivaa, vaikka kaikki ei heti sujukaan. 

Viikko taas takana. Hyvää viikonloppua Auroran koulu  ja  2N-luokka ! Nähdään ensi viikolla.

 

 

Peruskoulu ei ole rikki- mutta kehittämistä se kaipaa

Helsingin demareilla on monipuolista toimintaa. Yksi järjestäjistä  on mielen-kiintoinen puolueista riippumaton keskustelufoorumi, poliittisen historian klubi, joka  on pitänyt talvesta 2007 lähtien säännöllisesti keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista asioista Juttutupa-ravintolassa. 

Eilen 21.3  teemana oli peruskoulu.  Tilaisuuden suunnittelijana oli Matti Louekoski. Hän oli saanut houkuteltua paikalla Kouluhallituksen ex-pääjohtaja Erkki Ahon.  Ei ihme, että tupa oli täynnä, pääasiassa varttuneita politiikan ystäviä.

Muisteluksia kuumilta vuosilta

Tilaisuuden aluksi Louekoski  kaiveli  yhdessä  Ahon kanssa vanhoja  muistoja poliittisista kamppailuista  yhtenäiskoulun aikaansaamiseksi. Louekosken mukaan opetusministeriö oli  työpaikka, jossa oli jatkuva vääntö silloisen keskustan kanssa.Peruskouluasiassa alkuvaihe sujui sittenkin aika rauhallisissa merkeissä keskustan suuntaan.Oli pääosin ihan yhteinen tavoite.Oikeisto oli sekä kauhuissaan että sotaisa. Siellä ei arkailtu vastustamisen keinojenvalinnoissa. Kuulimme hauskoja juttuja mm. Johannes Virolaisesta ja T. Kalliosta. Mutta myös vähän synkempiä juttuja peruskoulun edistäjiin kohdistuneesta maalittamisesta, niinkuin vihapuheesta nykyään puhutaan. Kun päätös peruskoulun rakenteesta oli tehty, siitä päätöksestä pidettiin kiinni. Molemmat sekä Aho että Louekoski olivat vahvasti sitä mieltä, ettei peruskoulu ole tänäänkään rikki, mutta toki sekin kaipaa kehittämistä.  Erkki Aho tiivisti peruskoulun tarvitsemat asiat  hienosti kolmeen R:ään:

Rahaa, Rauhaa ja Rakkautta!

Paneelissa Jaana, Liisa ja Martti

Paneeliosuuden aluksi juontaja, Liisa Ilomäki esitteli tutkimustuloksia peruskouluun liittyvistä huolista. Niitähän riitti: PISA-tulosten lasku, laskeva lukutaito, segregaatio myös tuloksissa...

Tämän jälkeen kumpikin panelisti sai vuodattaa tuskaansa tai ideoitansa 5 minuutin ajan, siitä miltä heidän mielestään peruskoulu näyttää.

Jaana oli tosi hyvin perillä Helsingin tilanteesta. Täällä on tuloksiltaan sekä Suomen paras että huonoin koulu. Mutta oikeasti kaikki helsinkiläiskoulut ovat hyviä. Mutta opettajat ovat uupumassa.

Itse kävin läpi peruskoulun eri vuosikymmenet, kun on sattunut niin, että olen ollut koulussa kaikkina niinä, toki 2020-luvulla lähinnä opetustharjoittelun ohjaajana ja kouluvaarina. Ylpeänä valmistuin vuonna 1977, juuri kun peruskoulu saapui tänne. 1980-luku oli kulta-aikaa: vapautta ja rahaa riitti. 1990-lukuoli  kaksinapainen: huikeaa vapautta ja  luottamusta, mutta myös vastuuttomia leikkauksia. 2000- 2020-luvuilla ohjaus tiukentui,  paperi-idiotismi ja ylhäältä ja alhaalta opettajille siirretyt lisätyöt  varastivat  aikaa  kaikkein tärkeimmältä: ajalta kohdata aidosti oppilaita. 

Sitten Liisa lypsi vielä ajatuksia siitä, mitä pitäisi tehdä peruskoulun kehittämiseksi. Kumpikin suosittelimme mm. pariopettajuutta, josta on iloa moneen. Sekä perheiden matalankynnyksen tukemista. Keskustelimme myös painotetusta opetuksesta ja koulushoppailusta. Väitin, että mm. musiikki- ja liikuntaluokat ovat juuri sellaisia, millaisia kaikkien luokkien tulisi olla: Oppilailla on yhteinen intohimo opettajansa kanssa. Ilmapiiri on onnistumisen ja innostumisen iloa. Kaivoin esiin ns. Winnetka-planin mallin, jossa koulupäivä jaettiin eräässä yhdysvaltalaiskaupungissa 1930-luvulla kahtia. Aamupäivisin opeteltin perinpohjaisesti kaikille tärkeät perustaidot ja iltapäivällä jokaisella oli mahdollisuus olla intohimoryhmässään. Meillä oli myös Aurorassa mahdollisuus kokeilla tämän tyyppistä. Toimi. Oli hienoa, että Erkki Aho nousi kannattamaan tämän tyyppistä toimintaa. Koulujen ulkopuolella on monenlaisia osaajia, joita voitaisiin käyttää intohimoryhmissä apuna.

Tilaisuus päättyi klo 19.30. Sitä ennen myös Juttutuvan väellä oli mahdollisuus kertoa omia ajatuksiaan. Esiin nostettiin mm. 1970-luvun opsin upeus. Nykylinjaa, jossa opsissa on useita tuhansia sivuja, kritisoitiin. Kysyttiin myös, pitäisikö oppikirjoissa tiukemmin seurata opetussuunnitelman linjauksia ja onko opettajilla oppikirjojen kirjoittajina liikaa valtaa. Älykännyköistä kannettiin huolta, ja kuria kaivattiin.

Aivan lopuksi Liisä Ilomäki kertasi ihastuksensa Ahon Kolmen R:n lääkelaukkuun, Jaana huolensa siitä, kuinka nuoret opettajat uupuvat mm. median negatiivisten uutisten alle, minä toiveeni siitä, että opettajankoulutukseen saataisiin enemmän aikaa ohjatulle opetusharjoittelulla ja että koulut saisivat olla mieluummin välittäviä yhteisöjä kuin tehokkaita organisaatioita.

Oli hienoa olla mukana! Ja kiitos parviälylle ja tekoälylle sparrauksesta.

Viikkoraportti 11/2023

Argh. Flunssalla alkoi viikko. Ulkona kylmää- mutta myös sisällä. Sitten ulkona märkää. Ja loppuviikosta taas lämpimämpää.

 Maanantai 13.3.

Kuume nousi. Aamulla jo 38,6 °. Jäi OpeUra väliin. Eipäs ole flunssaa pitkään aikaan ollutkaan.

Illalla valtuustoryhmän lyhyt etäkokous.

 Tiistai 14.3.

SenioriOpettaja-lehden päätoimittaja haastattelu piti peruuttaa flunssan vuoksi samoin kuin Demarien vaalipaneelin juonto.

Kuume alkaa minulla hellittää. Nyt oirehtii vaimo. Semmoista-

 

 Keskiviikko 15.3.

Aamulla piti olla  puhelintreffit klo 8 ltk:n demari-ryhmän kanssa. Ei soinut puhelin

Sitten Poreen teams-kokous. Käytiin kevään artikkelilistaa läpi.                        Flunssa helpottaa. Mimmillä vielä kuumetta. Lounaaksi nakkisämpylät.                                                 Toinen puheluvaraus klo 11-13; koski huomista demarinaisten peruskoulu-teamsia.

Deadline Hämeenlinnan koulutustarjous. Tarjous lähetetty.

Kasvun ja oppimisen lautakunnan ylimääräinen etäkokous alkoi klo 18. Listalla 1 oikea asia ja sekin väärä:-)Etelä-Espoon Demarien jäsenkirje saatiin sekin painokuntoon

 Torstai 16.3.

Kaunis pikkupakkastalvipäivä. Eilen lunta suli jo kovaa vauhtia. 

Kanahampurilaiset Macista. Ei jatkoon.

Iltapäivän päätteeksi asiantuntijana demarinaisten puolen tunnin verkkotapaamisessa. Oma juttu blogissa.

 Perjantai 17.3.

Kouluvaaripäivä. Kivaa. 

Haettiin päivälliseksi kanaa Kauniaisten intialaisesta ravintolasta. Mittaillaan verenpainetta ensi viikon TRi-käyntiä varten. 

 Lauantai 18.3.

Huiluupäivä. Ihana tehdä turhia asioita. Illansuussa Iso-Omenaan roudaaman demaritavaroita Puikkariin.

 Sunnuntai 19.3 

YTO-viikonloppu. Kokoilin YTO-sanastoa englanniksi. Lounaaksi uunilohta. Kirjoitin omaa osuuttaani pohjoismaiseen YTO-artikkeliin.

Kouluvaarin Uutisia 8/2023

Kouluvaari-Martti oli Aurorassa 

 perjantaina  

klo 9:sta 

13.30:een. 

Koululla oli paljon uutta väkeä. Opettajia oli lomilla, 

koulutuksessa ja kipeinäkin. Mutta 

hyvin hommat sujuivat.

Kevään 11 viikon lopulla ulkona oli pikkupakkasta ja pikkuliukasta. Sisällä oli lämmintä. Peter Pan-näytelmän oppilaiden kirjoittama käsikirjoitus on valmis,  lavastussuunnitelma on hyvässä vaiheessa, ja työt jaettu, ja niitä tehdään oppilasryhmissä.  Oppilailla on tässä toteutusmallissa  paljon isompi rooli skenografiassa kuin ennen vanhaan.  

Matikkapelejä, luetun ymmärtämistä, leikkiä, musiikkia ja johdatusta pääsiäisen tapahtumiin.

Perjantaipäivän ohjelma oli turvallisen tuttu.  Käytiin päivän ohjelma läpi. Sitten harjoiteltiin leikkimielisillä peleillä varmistamaan kellontuntemusta. Pisteitä oli kolme; Bingoa, kirjan tehtäviä ja kaksintaisteluita (joukkueet) kellotaulun lukutaidossa.  Joka pisteellä oli yksi aikuinen: Noora, Leena tai minä. Minä sain olla älytaululla, jossa joukkueet  tunnistivat onko väite kellotaulun näyttöä kuvaavasta kellonajasta oikea vai väärä. Jos sattuma soi (oli onnistunut klikkaamaan oikean kellonajan) sai 2 p. Jos tunnisti vastauksen vääräksi sai 1p:n. Voi kuinka voitosta riemuttiin. Tappio on myös opittu sietämään-.

Välitunnin jälkeen  saatiin turvaohjeet tiistain retkeä varten yhdessä valmistavan luokan  kanssa. Kahdella bussilla mennään, ja eväät saadaan koulusta. Reppu mukaan ilman koulutavaroita. Kohteena on Museo Leikki, josta oli myös hauska videopätkä netissä. 

Sitten lounallle. Tällä kertaa tarjolla oli limemaustettua kalaa. Sitten hiljaista leikkiä luokassa, kunnes kaikki olivat syöneet .Sitten käytiin  läpi, että viikon tehtävät tehty. Aukeamallinen luetun ymmärtämistä kehittäviä sarjakuvatehtäviä.

Musiikkituokiossa kerrattiin merirosvohenkisiä liikuntalauluja, ja harjoiteltiin kapuloilla tahdissa miekkailua.  Ja pitkälle välitunnille. Paitsi ne kakkosluokkalaiset, joille Noora antoi tukiopetusta luetun ymmärtämisessä.

Uskonnon tunnilla kuunneltiin, kun opettaja luki pääsiäisestä. Pääasiat kirjattiin vihkoihin.

Sopulipostilaatikko

Perjantaipäivän hymyhetkiä oli taukotuvan sopulipostilaatikko. Aurorassakin on oppilaiden riitoja sovittelevia oppilaita. Sovitteluun pääsee, kun täyttää anomuslomakkeen, jossa annetaan perustietoja riidasta.

Oikein mainio idea, ja antaa tehtävään sitoutuneille kasvun kannalta niin tärkeitä merkittävässä onnistumisen kokemuksia. 

Ensi viikolla onkin enää 11 viikkoa koulua ennen kesälomaa. Hienosti on opittu. Ja vielä ehtii lisää.

  

Oikein kiva päivä taas. Hyvää viikonloppua Auroran koulu  ja  2N-luokka !