Oli siis pakko hieman koota ajatuksia. Onko Suomen koululaitoksen laatu romahtamassa?
Onnekseni sain eilen jutella asiasta mm. OAJ:n Jaakko Salon kanssa. Luin evääksi myös mainioita PISA18-raporttia, joka löytyy netistä. Linkki jutun lopussa.
Näin ajattelen.
1. Suomen koululaitos on edelleen upea
Tai peräti Salon sanoin: "Se on jäätävän hyvä."
Pisa18-tulosten mukaan suomalainen peruskoulu tuottaa edelleen maailman huipputason tuloksia. 15-vuotiaat suomalaiset sekä osaavat että ovat tyytyväisiä elämäänsä. Huippuosaajamaiden joukossa Suomi oli ainoa maa, jossa osaajat olivat myös tyytyväisiä.
Alueelliset erot tuloksissa maan eri osissa olivat OECD-maitten pienimmät. Parhaat tulokset saatiin pääkaupunkiseudulla, mutta ero muuhun maahan on entisestään supistunut.
Erot koulujen välillä olivat nekin pienimmät OECD-maista. Hyvä Suomi! Meillä jokainen lähikoulu on hyvä. (Keskimäärin:-))
2. Totta: tulokset laskevat
Mutta niin ne ovat laskeneet muuallakin. Pasi Sahlberg kirjoittaa Australiasta, että näin on käynyt 37:lle erittäin vauraalle OECD-maalle, mm. Kanadalle (Ontariota lukuunottamatta), Uudelle Seelannille ja Australialle.
Onnitella saa niitä maita, joissa tulokset ovat nousseet. Näitä ovat mm. Viro ja Ruotsi. Mutta ne ovatkin satsanneet lisää rahaa koulutukseen. Toisin kuin Suomi, jossa koulutuksesta on leikattu vuosina 2012-2019 2 miljardia euroa.
3. Huoli huonoista lukijoista
Lukutaidossa vuodesta 2006 alkanut lasku jatkuu yhä. Hyvin lukevien osuus on ennallaan: 14 %. Mutta heikosti- jopa niin heikosti että sillä lukutaidolla ei oikein elämässä selviä- on sekin noussut 14 %:iin. Raportin mukaan lukutaidon lasku johtuu nimenomaan siitä, että huonosti lukevien osuus kasvaa.
Raportti esittää, että se, ettei osaa lukea kunnolla, vaikuttaa myös siihen, oppiiko matematiikka ja luonnontieteitä.
Miksi enää ei opita lukemaan? Pasi Sahlbergin mukaan lapset ja nuoret ovat kaikkialla muuttuneet. Heillä ei ole enää aikaa lukea ilokseen. Aika kuluu tietokoneilla ja kännyköillä touhuiluun. Pisa18-raportti sanoo saman asian varovaisemmin: Maltillinen koneiden käyttö tukee lukutaidon oppimista. Ne, joilla oli heikko lukutaito pelasivat enemmän kuin hyvät lukijat. Suomalaisnuoret olivat hyviä hakemaan tietoa laitteilla, mutta tuo taito ei ollut yhteydessä luetunymmärtämisen kanssa. Digiloikan sijasta siis digiharkintaa?
4. Huoli ennen muuta pääkaupunkiseudun oppilaista- ja vielä erikseen pojista
KUTEN jo totesin alueelliset erot pääkaupunkiseudun ja muun Suomen koulujen välillä olivat kisan pienimmät ja ne pienenivät edelleen. Periaatteessa hieno asia.
Pääkaupunkiseutu poikkeaa muusa Suomesta: Täällä on paitsi maan parhaat tulokset tuottavia kouluja myös maan huonoimpia tuloksia tuottavia kouluja.
Erot eri koulujen välillä olivat siis suurimmat juuri pääkaupunkiseudulla - jossa on havaittavissa kaupungin sisäistä segregaatiota ja jossa vanhemmilla on aito mahdollisuus (Vantaata lukuunottamatta) valita lapselleen muu kuin lähikoulu.
Tyttöjen ja poikien erot lukutaidossa olivat Suomessa suurimmat OECD-maiten joukossa. Huonosti lukevista poikia oli meillä enemmän kuin tyttöjä. Ja hyvistä lukijoista enemmistö oli tyttöjä.
Hurja tulos oli, että erot oppilaiden välillä saman koulun sisällä ovat suuremmat kuin koskaan. Huonosti osaavien määrä kasvaa.
Oppimistulokset ovat vahvassa yhteydessä myös lapsen perheen sosioekonomiseen asemaan. Nämä erot olivat kaikkein suurimmat juuri pääkaupunkiseudulla.
Ylimmän ja alimman ryhmän lasten lukutaidon tuloksissa oli eroa 79 pistettä - joka vastaa kahta kouluvuotta. Perheen tausta näyttää vaikuttavan poikiin ja tyttöihin hieman eri tavoin. Hyvistä lähtökohdista hyötyvät erityisesti tytöt ja huonoista kärsivät erityisesti pojat.
Kanstasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten 15-vuotiaitten osaamiserot lukutaidossa olivat suuremmat kuin missään muussa OECD-maassa.
Lukutaidolla oli mm. yhteys omaan tahtoon lukea, uskoon omaan taitoon lukea ja mm. sitkeyteen.
Ojenne ja PDF-julkaisu:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161922/Pisa18-ensituloksia.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti