Arvointia selkeyttämässä!

Päivitetty 12.12 klo 10
PERUSOPETUKSEN OPPILAAN ARVIOINNIN UUDISTAMINEN JA TOIMEENPANON TUKI – asiantuntijaseminaari

PITKÄLTI 50 asiantuntijaa eri puolilta maata oli tänään sparraamassa Opetushallituksen väkeä Paasitornissa.

Opetushallitus on valmistellut täydennyksiä ja muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lukuun 6 jo syksystä  2018 alkaen. On ollut pyöreän pöydän seminaareja. On tehty selvityksiä. Tutkijaryhmä ja Karvi ovat auttaneet.

Alkusyksystä esiteltiin ensimmäinen versio tekstimuutoksista ja juuri parhaillaan on kommentoitavan toinen versio.

Aikataulu on tiukka. Oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin valtakunnalliset linjaukset valmistuvat alkuvuodesta 2020. Opetushallituksen uusi johtokunta kokoontuu hyväksymään ne 6.2. 2020. Kevään 2020 aikana tehdään  niiden pohjalta arkennukset paikallisiin opetussuunnitelmiin niin, että linjaukset otetaan käyttöön kouluissa 1.8.2020.

Syksyllä 2020 tiivistyy sitten työ päättöarvoinnin arvosanojen 5, 7, 8 ja 9 päivittämiseksi. Jo nyt ensimmäiset luonnokset niistä ovat koekäytössä 85:ssa koulussa. Lopulliset kriteerit julkaistaan kevättalvesta  2021. Ne siirretään paikallisiin opseihin seuraavaksi lukuvuodeksi.

TÄNÄÄN siis OPH järjesti  seminaarin oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin kouluttajille ja paikallisesta opetussuunnitelmatyöstä vastaaville asiantuntijoille ja opettajille. Seminaarissa avatiin arvioinnin uudistamisen tämän hetken tilannetta, periaatteita ja aikataulua. Tavoitteena oli  pohtia ja ideoida yhdessä arvioinnin toimeenpanon tukea ja siihen liittyvän koulutuksen painopisteitä.

Tilaisuuden ohjelma oli seuraava:

12.00 Lounas
13.00 Avaus, puheenjohtaja Marjo Rissanen
13.15 Puheenvuoroja arvioinnin linjauksista: mitä tarkennuksia on tehty ja miksi?
Erja Vitikka, Marjo Rissanen, Leena Nissilä, Annamari Kajasto, Maj-Len Engelholm, Minna Harmanen
14.30 Tauko
14.45 Toimeenpanon tuen ideointia ja suunnittelua ryhmissä 15.30 Ryhmätyön yhteenveto
16.00 Tilaisuus päättyy

Yhteenvetoa kuullusta ja keskustellusta

Uudistusyön keskeinen tavoite on lisätä arvioinnin yhtenäisyyttä valtakunnassa. Tämäkin tilaisuus osoitti, kuinka hyvin eri lailla viisi vuotta sitten valmistuneita perusteita on tulkittu.  Käsitteitäkin ymmärretään eri tavoin. Toinen lähtökohta kuului olevan  juristinen: OPH:ssa halutaan pysyä niissä raameissa,  joissa sillä on aidosti oikeus antaa normi. Ja tällöin kriteerinä toimivat voimassa olevat lait.

Noin 20 sivuinen versio2 herätti yhä paljon kysymyksiä ja synnytti jopa intomielistä väittelyä. Poimin itselleni muistiin seuraavat:

- B- ja D-kielten arvosana voidaan pyytää jättämään pois päästötodistuksesta. Ei hyvä.
- Eikö enää saa antaa 9. luokalla lukuvuositodistusta - vain koko oppimäärää mittaavaan päättötodistuksen?
- Enää ei tarvitse dokumentoida formatiivista arviointia. Osa halusi (esim. oppilaan portfolio)
- Enää ei tarvitse dokumentoida summatiivisen arvioinnin itse näyttöä vaan itse arvio. Osa koki uhkana oikeusturvalle
- Formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin erottaminen. Osasta hyvä. Ei kaikista.
- Formatiivinen arviointi tarkoittaa kovin montaa asiaa. OPH korostaa kehittävää arviointia, jota annetaan vuorovaikutuksessa ja joka on ohjausta.  Pitäisikö se korvata sanalla palaute? Pitäisikö paikallisissa opseissa määritellä sen toteutus tarkemmin vai ei? Byrokatisoitumisen iso vaara? Tehty kunnissa isoja kuormittavia ratkaisuja. Tarvitaan paljon koulutusta opettajille.
- Itsearviointia ei saa  ottaa huomioon summatiivisessa arvioinnissa.  Eräiden oppiaineiden tavoitteissa kuitenkin arvioidaan myös i itsearviointia.
- Jos haluaa uusia päättötodistuksen arvosanan, ei yksi koe riitä- pitää antaa näyttö koko oppimäärän osaamisesta. Kaikki eivä pitäneet hyvänä. Eikö riitä, että näyttää huonosti osatun parantuneen?
- Koskeeko myös kielikylpyä, että jos opetuskieli on eri kuin äidinkieli, eräät aineet arvioidaan sanallisesti?
- Miksi tekstissä on erikseen laaja-alaiset taidot ja työskentelytaidot? Ne voisi yhdistää.
- Numeroarviointi mahdollinen jo ekaluokalla. Kritiikkiä (perustuu lakiin).
- Valinnaisissa aineissa menestyminen voi nostaa oppiaineen arvosanaa. Se ei onnistu, jos se arvioidaan hyväksytty/hylätty.
- Tavoitteet. Onko niitä liikaa?
- Työskentelytaitoja ei arvioida erikseen. Eräissä aineissa niitä kuitenkin arvioidaan?
- Vuosiluokkaistaminen paikallisesti ei johda yhtenäisyyteen.
- Yksilöllistetyn oppimäärän suorittaneiden arvosanat sotkevat toisen asteen valintoja.

ITSE olin - aika yksin- huolissani kahden kansainvälisesti komean innovaation: laaja-alaisen osaamisen ja monialaisen kokonaisuuden feidaksesta, jos niitä ei arvioda. Pohdin myös, eikö käyttäytymisen arvioinnissakin pitäisi nostaa esiin formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin ero.

KIITOS järjestäjille ajatuksia herättäneesta tilaisuudesta.