Kuinka kehittää koulun toimintakulttuuria?

Päivitetty 28.9.
SAIN taas mieluisan tehtävän. Avaan kaikkien espoolaiskoulujen "ops-agenteille" lokakuussa koulun toimintakulttuurin kehittämisen teemaa.

Tunnin sessioita on neljänä peräkkäisenä päivänä. Tehtävänantoon kuului lisäksi leffan teko samasta teemasta. Ideana on, että perusopetuksen linjan päällikkö Ilpo Salonen joka on tuolloin maailmalla, pannaan leffan avulla puhumaan kuulijoille. Nastaa leikkiä taas iMoviella.

SYÖKSYINKIN tänään iMove-ohjelman kimppuun- ja kyllä tämä uusikin versio on upea (vaikka vanhan osasinkin).  Ongelmaksi saattaa muodostua vihreän kankaan käyttö. Mutta ehdin vielä perehtyä siihenkin.

TEEMANA kokonaisuudessa on siis toimintakulttuurin kehittäminen. Opsin perusteissa asia on esitetty tiiviisti ja monimutkaisesti muutamalla sivulla. Yritän omassa paketissani yksinkertaistaa tekstiä. Leffassa ja luennolla tullee olemaan about sama rakenne:

1. Esittely (Ilpon)
2. Ops kehittämisen työkaluna
3. Toimintakulttuuri-osuus (käsitteen määritelmä)
4. Toimintakulttuurin kehittämisen 7 periaatetta:
5. Kustakin periaatteesta esimerkki: Mitä tämä tarkoittaa espoolaiskouluissa? Miten kehitämme 1. oppimista (oppiva yhteisö), 2.  hyvinvointia (+ turvallinen arki), 3. vuorovaikutusta ja monipuolista työskentelyä  4. kulttuurista moninaisuutta ja kielitietoisuuutta 5. Osallisuutta(ja demokraattista toimintaa, 6. yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ja 7. kestävää elämäntapaa (eli Vastuuta ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautumista)
6. Loppunousu ja kehoitus revoluutioon.

Toimintakulttuurin määritelmä
OLEN aina vähän vierastanut toimintakulttuurin käsitettä. Perusteissa kerrotaan, että "yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteista ja niiden tulkinnasta". Ei huonosti sanottu.

Minulle luontevampaa on ollut kuitenkin puhua koulun kulttuurista tai elämänpiiristä.   Matti Koskenniemen ja Kaisa Hälisen mukaan opetusopin ensimmäisenä tehtävänä on selvittää, millä edellytyksillä kouluun voidaan luoda elämänpiiri, jossa vallitsevat opetusta edistävät olosuhteet.   Koskenniemen käsitevalinnan taustalla oli Peter Petersenin saksankielinen käsite ”Lebenskreis”. Tällä käsitteellä haluttiin korostaa, että koulu vaikuttaa oppilaisiin muulloinkin kuin oppitunneilla. Kouluopiskelu ja koulumaailma muodostavat kokonaisuuden, joka sisältää kaikki kokemukset, jotka opiskelija saa koulun ohjauksessa, siis myös ne, joita opettaja ei ole erityisesti tarkoittanut lapselle järjestää.

OPS- perusteissa  toimintakulttuurin käsite  kattaa myös itse opetuksen työtapoineen. Keskeinen osa uudistusta ovat ns. monialaiset oppimiskokonaisuudet (jotka ovat syvennetty versio teemapäivistä, - viikoista ja projekteista). Kun käsite on näin laaja, se alkaa tarkoittaa kaikkea.

Toimintakulttuurin kehittäminen. 
AJATTELEN niin, että  toimintakulttuurin kehittämisellä on kaksi tavoitetta: muodollinen ja sisällöllinen.

Muodollinen tavoite

Muodollinen tavoite on  tehdä (todellinen) toimintakulttuuri näkyväksi ja sen hallinta tietoiseksi ja tavoitteelliseksi.

Perusteissa kirjoitetaan fiksusti, että "toimintakulttuuri vaikuttaa riippumatta siitä, tunnistetaanko se vai ei. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja". Ajattelutapa saa kaikupohjaa situationistisesta oppimiskäsityksestä.

Toimintakulttuuri  sosiaalistaa lapsia  spontaanisti koulun elämänpiiriin, sen toimintoihin ja sen välittämiin arvoihin. Opettajan ja oppilaan on opittava hallitsemaan piilo-opetussuunnitelma selviytyäkseen koulussa menestyksellisesti.

Olen itse pohtinut samaa asiaakirjassani "Sata sanaa opetuksesta". Siihen kirjoitin:

 " Virallisesti koulutyötä ohjataan opetussuunnitelmalla... Piilo-opetussuunnitelmassa on kyse siitä, että koulussa opitaan paljon sellaista, mitä kukaan ei tietoisesti yritä opettaa tai mitä kukaan ei välttämättä yritä tietoisesti oppia. Jokin piilevä rakenne ohjaa toimintaa. Toiminnalla on  tiedostamaton kasvatuksellinen tavoite, jonka avulla pyritään sosiaalistamaan lapset olemassa olevaan yhteiskuntaan samalla kun heille näennäisesti opetetaan jotain aivan muuta.  Piilo-opetussuunnitelma on myös  ymmärretty  koulun todellisiksi yhteiskunnallisiksi tehtäviksi, joita on esimerkiksi kvalifiointi, oppilaiden lajittelu oikeille paikoille yhteiskuntaan. Virallinen opetussuunnitelma olisikin tällöin peiteopetussuunnitelma.  Piilo-opetussuunnitelma voidaan ymmärtää myös ratkaisuksi, jolla koulu toimii silloin, kun opetussuunnitelma kirjoitetaan epärealistiseksi." 

Sisällöllinen tavoite

Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet on annettu OPSIN perusteissa

Tavoitteena on luoda toimintakulttuuria, joka edistää seitsemää asiaa:

1. Oppimista (oppiva yhteisö), 
2. Hyvinvointia (+ turvallinen arki), 
3. Vuorovaikutusta ja monipuolista työskentelyä  
4. Kulttuurista moninaisuutta ja kielitietoisuuutta 
5. Osallisuutta ja demokraattista toimintaa, 
6. yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ja 
7. Kestävää elämäntapaa (eli Vastuuta ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautumista)

Kuvaan seuraavassa napakasti kutakin periaatetta.

1. Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä 

Kaikki oppimaan! Yhdessä ja toinen toiselta. Virheistä.  Puhutaan. Tutkitaan. Pohditaan. Kuunnellaan palautetta. Tehdään yhdessä. Ollaan osallisia.  Pedagogista johtamista! Arvostetaan työhön syventymistä, oppimisessa tarvittavaa ponnistelua ja työn loppuunsaattamista. Innostumisen ja onnistumisen kokemuksia.

2. Hyvinvointi ja turvallinen arki 

Hyvinvointia ja turvallisuutta. Kiirettömyyttä. Mielen hyvinvointia. Työrauhaa. Viihtyisä ympäristö. Rauhallinen ja hyväksyvä ilmapiiri. Hyvät sosiaaliset suhteet.  Hyväntahtoisuutta ja ystävällisyyttä. Puuttumista. Yksilöllisyys, tasa-arvoisuus ja  yhteisön tarpeet. Kuulluksi tulemista ja oikeudenmukaisuuden kokemuksia. Joustavat käytännöt. Yhteisöllinen oppilashuolto. Ohjausta sekä tukea.

3. Vuorovaikutus ja  monipuolinen toiminta

Monipuolista  toimintaa ja työskentelyä. Suunnitelmallisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä. Projektimaista  työskentelyä. Kokonaisuuksien opiskelua.Tieto- ja viestintäteknologiaa. Moniaistisuutta. Monikanavaisuuta. Ulos luokkahuoneesta. Liikkumista. Tilaa eri ikäkausille ja oppijoille tunnusomaiselle toiminnallisuudelle, luovalle työskentelylle, liikkumiselle, leikille ja elämyksille. Kokeilua.Vuorovaikutusta.Yhteistyötä koulun sisällä ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

4. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus 

Erilaisen rinnakkaineloa ja vuorovaikutusta.Kotikansainvälisyyttä. Monimuotoisuutta. Ymmärrystä, kunnioitusta ja vastuullista toimintaa. Rakentavaa keskustelua. Oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin. Uusia tapoja toimia yhdessä.  Monikielisyyttä.  Kielitietoisuutta.  Eri tiedonalojen kieliä  ja symbolijärjestelmiä. Arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen.

5. Osallisuus ja demokraattinen toiminta 

Yhdessä rakennettavia toimintatapoja.  Osallisuutta edistävä, ihmisoikeuksia toteuttava ja demokraattinen toimintakulttuuri. Oppilaiden osallisuutta oman kehitysvaiheensa mukaisesti Kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä. Demokraattista  vuoropuhelua ja niille toimintatapoja ja rakenteita. Oppilaskuntatoiminta.  Tukioppilas- ja kummitoimintaa, vapaaehtoistyötä,  erilaisia kestävän kehityksen toimintoja. Yhteistyötä ja vuorovaikutusta koko kouluyhteisössä. Yhteistyötä eri hallinnonalojen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteyksiä eri maissa toimivien koulujen kanssa.

6. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo 

Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.  Samanarvoisuutta (ei  samanlaisuutta). Perusoikeuksien ja osallistumisen  mahdollisuuksien turvaamista kaikille. Yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Sukupuolten tasa-arvoa. Tukea oman identiteetin rakentumisessa. Sukupuolitietoista opetusta. Opiskeluun sitoutumista  ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Inhimillisen moninaisuuden arvostamista.

7. Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen 

Kestävän elämäntavan välttämättömyyttä. Vastuullista suhtautumista ympäristöön arjen valinnoissa. Tuhlaavista toimintatavoista kestäviksi. Kestävän elämäntavan aineettomien tekijöitä.  Oppilaat mukana  suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea.Toivoa hyvästä tulevaisuudesta. Osaamisperustaa ekososiaaliselle sivistykselle. Realistinen ja käytännöllinen asenne hyvän tulevaisuuden edellytysten muovaamiseen. Avoimesti ja uteliaasti maailman moninaisuuden kohtaamista. Toimintaa oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta.