PARHAILLAAN valmistellaan kansalaisaloitetta kaikille oppilaille yhteisen katsomusoppiaineen saamiseksi Suomeen. Hankkeella on kotisivut osoitteessa: http://www.katsomusaloite.fi
KANNATAN lämpimästi ideaa. Periaatteessa. Kolmesta syystä. Ikiaikaisesti kasvatuksen tavoitteena on ollut hyödyllinen ja hyvä ihminen. Elämme aikaa, jolloin ihmistä supistetaan työelämän tarpeisiin. Täyteen ihmisyyteen kuuluu muutakin. (1) Kasvatus hyvään tarvitsee tilaa ja sille tarjotut rakenteet ravistelua. Suomessa eettinen kasvatus on pääosin sidottu yhteen katsomukseen, joka on useimmilla oppilailla jokin uskonto. Maailman globalisoituessa tarvitaan dialogia, joissa voidaan tutkia eettisiä ilmiöitä eri näkemyksiä kunnioittaen ja ymmärrystä yhteisesti rakentaen.
(2) Nykyinen tapa järjestää harvinaisten uskontojen opetus on erittäin kallis. Ryhmät ovat pieniä. Tunteja on yhtä koulua kohti liian vähän, jotta syntyisi koulukohtaisia virkoja. Niinpä opettajat kiertävät. Merkittävä osa työajasta tuhraantuu matkustamiseen eri koulujen välillä.
(3) Ei siis ihme, että näiden aineiden opettajista vain pieni osa on muodollisesti päteviä. Työolosuhteet ovat kurjat. He eivät tavallisesti kuulu mihinkään työyhteisöön. Heille ei suinkaan aina ole osoittaa edes asiallisia luokkatiloja. Sijaisjärjestelyt ovat hankalia...
SIKSI olisi erinomaisen järkevää muuttaa eettisen katsomusopetuksen järjestelyjä. Periaatteessa.
Käytännössä uuden oppiaineen luominen on vaikeampaa kuin tullaan ajatelleeksi. Peruskoulun aikana se on onnistunut tasan kerran. Maija Rask runnoi opetusohjelmaan terveystiedon 90-luvulla. Uusi oppiaine edellyttää myös, että opettajankoulutus on kunnossa. Suoralta kädeltä voi sanoa, että Suomessa ei ole riittävästi päteviä etiikan opettajia. Ajatus, että eri uskontojen opettajat voisivat ainetta opettaa, kaatuu taatusti uskonnonvapauspykäliin.
UUSI opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuosina 2016 ja 2017. Seuraavan kerran tuntijakoon kosketaan vuonna 2022. Sitä ennen olisi kuitenkin tapahduttava paljon. Nyt kun ns. Kulosaaren Yhteiskoulun malli on ainakin epävirallisesti todettu lailliseksi, olisi viisasta skaalata sitä- mutta "parastaen".
1900-luvun alussa Mikael Soininen kehitteli kaikille yhteiseksi oppiaineeksi erillistä oppiainetta: elämänoppia- mutta hänkin esitti sitä uskonnon rinnalle. Idea ei mennyt tuolloin läpi, mutta se poiki kansakouluun uskontojen historia ja siveysoppi-nimiseen vaihtoehtoaineen, joka muuttui vuonna 1985 - YK:lle tehdyn kantelun vuoksi elämänkatsomustiedoksi. 2010 esitetty etiikka (toki vain yläasteelle) oli elämänopin idean inkarnaatio. Uskonto olisi säilynyt sen rinnalla. Pidän edelleen poliittisesti epärealistisena yritystä poistaa uskonto (ja ET) koulusta.
Nyt kun käyttöön otetaan uudet opsit, siellä olisi sopiva aukko - jo ennenkuin uusi yhteinen katsomusaine ohjelmaan hyväksyttäisiin - yhteiselle katsomusopetukselle: laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet, siis joka luokalla vuosittain toteutettavat teemakokonaisuudet, joissa tiettyä aihetta (moni puhuu ilmiöistä) tutkitaan eri oppiaineiden yhteistyönä. Eettiset kysymykset olisivat huikeaa ainesta yhdessä tutkittaviksi, ja laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet foorumeita dialogille ja maailman haltuunotolle eettisen tutkimuksen keinoin.
Oman uskonnon erillistuntien määrää voitaisiin tällöin käytännössä vähentää, jopa puolittaa ja toteuttaa ne esim. kokonaisina vuosiluokattomina teemapäivinä, jolloin kukin katsomusryhmä syventyisi kunnolla oman katsomuksen erityispiirteisiin. Tällaisista Herttoniemen ala-asteelta (kiitos Ilkka Olkkonen) aikanaan matkimistamme katsomuspäivistä mm. Auroran koulussa oli hienoja kokemuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti