Eduardo on kiertänyt vuodesta 2004 alkaen maailmaa etsimässä uusia ajatuksia oman maansa opetuksen kehittämiseksi. Hän on vieraillut useita kertoja myös Suomessa, monissa kouluissa, joista yksi oli Auroran koulu.
Kokemuksista ja haastatteluista syntyi espanjankielinen kirja, jossa oli pitkiä pätkiä myös koulustamme.
AURORASSA Eduardoa viehättää erityisesti koulun henki. Ideat innostuksen sytyttämisestä. Mahdollisuudesta - niin oppilaille kuin opettajille- löytää omat vahvuutensa ja käyttää niitä.
EDUARDO on nyt tekemässä uutta tutkimusta, ja kiertää taas maailmaa. Suomi, Flanders, Hollanti, Chile, Kanada... Hän tapaa samat ihmiset samoissa kouluissa kuin 10 vuotta sitten. Mitä on tapahtunut 10 vuoden aikana?
Andere lähestyy tällä kertaa opetusta oppimisympäristön käsitteen kautta. Perjantaina hän haastatteli minua ja koulumme opettaja Sirja Tuovista. Millaiset asiat ovat Aurorassa tärkeitä nyt? Minkä asioiden tulisi olla tärkeitä? Miten varmistutaan, että opettaja on hyvä? Mikä on muuttunut suomalaisessa koulussa 10 vuodessa? Entä Aurorassa? Kuinka johtaminen on muuttunut? Mitä on tapahtunut tietotekniikan alueella? Kuinka moni opettaja käyttää aktiivisesti opetuksessa tietotekniikkaa? Kuinka monella oppilaalla on oma tietokone kotona? Jne. Haastattelujen jälkeen, kävimme muutamassa paviljongin luokassa ja sitten maukkaalla koululounaalla. Kiitos, Kai!
Perjantaipäivän ohjelmassa oli Auroran lisäksi vierailu Ruusutorpan koululla ja Opetushallituksessa. Junat olivat lakossa, joten heitin vanhalla mersullani Eduardon Ruusutorpan koululle Leppävaaraan. Onnea tutkimukselle ja maailmanvalloitukselle.
Eduardo Andere
Background
On March 28th 2004, I began a world study tour in search of best schools and best teachers. After a two-week visit to Finland, I traveled to another 16 high performing countries and visited more than 160 schools and interviewed a total of 565 educationalists, mainly teachers and principals. And after two years of going and coming, I chose one country to get deeper insights; since then, I have come back to Suomi, six more times. I was not only impressed by teachers, principals and students, but also fascinated by the way the society nurtures nature in education, teaching and learning. Many things have been written about the success of Finland, from the academic, professional, media and business fields. Still, I wanted to have my own take in things.
Soon after I landed in Helsinki for the first time, I realized that the most appropriate way of addressing the issue of best practices in school and education international comparative studies, was not to search for the best schools but for high performing schools. With this in mind, I compared Finland’s school education to Sweden, France, England, Scotland, Flanders, Ireland, Czech Republic, Switzerland, Japan, Hong Kong, Singapore, New Zealand, Australia, South Korea, Canada, and United States.
What have I learned? There is no a Shangri-la for school education in the world; there are ingredients but not recipes; no formulas that can be applied anywhere, anytime. School education is not a ubiquitous commodity. There is no way to understand the education underpinnings of any system without getting into the intricacies of culture and history of each country or even region.
In my seven visits to Finland I have conducted many open and closed-end interviews; therefore, I have hundreds of stories, narratives and anecdotes about reasons for success, histories of teachers and teachers’ stories about performance. I also have produced three-rounded research reports. Below, I offer a summary of the findings.
Factors behind success
Under an exploratory methodology I was looking for factors of success among 19 countries, 17 high performing and two low performing (Chile and Mexico). This is what I found:
From a non-representative sample of 33 interviews to mainly teachers and principals applied in 2004, when asked about a pre-established list of 20 factors casually related to school success (such as PISA results) the most important factors in ranking order were: students’ own abilities, quality of teachers, class size, student’s socioeconomic status, and class ethos or ambience; the least effective factors: school size, library facilities in schools, public libraries, class divided by students’ abilities. Let us see how the Finnish ranking compares to the answers of 458 teachers and principals from 17 high performing countries or regions (including Finland). The most important factors are: quality of teachers, school ethos or ambience, student’s own abilities, class ambience and class size. The least important factors: libraries, school size, pals in class, class divided by abilities. There were 15 international experts interviewed apart. This is what they answered: Most important factors: mother’s education, student’s socioeconomic level, school ambience, teaching/school hours, father’s education and students’ own abilities. The least important factors: libraries, school size, pals in class, class divided by abilities.
Quality of teachers and teaching
My second research looked directly at the issue of quality of teachers and teaching. What defines a good teacher and good teaching? For starters, good teaching and good teachers are not static concepts; they mold with the flow of human relations, and situational and contextual factors. When interviewing 54 teachers, principals, experts and students in 2008 and 2009 about good teachers and good teaching I developed a taxonomy of quality. They highlighted 42 traits. The following is a sample summary of 15 traits: trust among teachers and students, teachers proud of their profession, cooperation and networking among teachers, teachers teaching for critical thin- king, changing teaching styles and methods, different teaching for different students, no hurry in teaching, pedagogic freedom, committed and hardworking teachers, teachers with good at- titude, teachers that make themselves available to students, high morale in teachers, ethical teachers, positive interaction between students and teachers, independent teachers
As in 2004 interviewees were asked about reasons behind success but with an open-answer question. In descending order the following are the success factors with the highest number of mentions: teachers, culture and society, equity and opportuni- ties, education system and pedagogies. However, interviewees spoke of teachers with very different traits or characteristics, and that us why a developed the above mentioned taxonomy.
Positive social and cultural learning environments
My third research, conducted in 2012, looked at broader cultural and social learning environments in schools and homes. This time I conducted a total of 53 no-representative interviews to teachers and principals from 21 schools, in 12 different cities or towns. The following is a summary of the findings: the cultural trait that was citied more frequently as the highest ranking trait that parents try to transmit to children at home was love and tenderness (23 mentions), followed by honesty (11 mentions), trust (6) and sociability (4). Honesty, however, is more frequently mentioned (38 times) if it is ranked as one of the three highest values at home; followed by trust (31 hits), love and tenderness (30) and sociability (22). The cultural trait that was cited most frequently as the trait that teachers try to transmit to children at school was sociability (12 mentions), followed by honesty (11), reading (9), love and tenderness (8), and trust (6). Preschool and elementary teachers were the only ones to mention “love and tenderness.” When values were mentioned as among the top three rankings, sociability was still the highest (38), followed by honesty (32), reading as in learning (23), and trust (21).
What do you think? Where would you fall in these three findings? If you have an interesting story to tell or share, please write to me, as I continue to learn all the time about Finnish education and culture.
eandere@gmail.com
http://eduardoandere.net
Suomenkielinen tiivistelmä artikkelista pähkinänkuoressa
EDUARDO Andere aukaisee artikkelissaan kolmen tutkimuksensa tuloksia. Ensimmäisessä hän kartoitti käsityksiä siitä, mitkä tekijät ovat koulujärjestelmän menestystä selittäviä tekijöitä. Toisessa, millainen on hyvä opettaja (menestyksen takana). Kolmannessa, millainen on hyvä kasvatuskulttuuri (menestyksen takana).
Tekijät menestyksen takana
Andere totesi tutkimuksissaan, että koulu on niin vahvasti sidoksissa muuhun yhteiskuntaan ja sen kulttuuriin, että valmista, muualle siirrettävää reseptiä ei ole. On vain aineksia.
Suomalaiset haastattelut pitivät itse tärkeimpinä Suomen hyvää menestystä selittävinä tekijöitä (vaihtoehdot oli annettu etukäteen) seuraavia:
(1) oppilaiden omat kyvyt
(2) opettajien laatu
(3) luokkakoko
(4) oppilaiden sosioekonominen tausta
(5) luokan ethos tai ilmapiiri
Vähiten vaikuttavia olivat listalta nämä tekijät.
(-1) koulun koko
(-2) koulukirjaston fasiliteetit
(-3) julkiset kirjastot
(-4) tasoryhmiin jako luokassa
Koko aineistossa tärkeimpiä tekijöitä olvat
(1) opettajien laatu
(2) koulun ethos tai ilmapiiri
(3) oppilaiden omat kyvyt
(4) luokan ilmapiiri
(5) luokkakoko
Kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan tärkeimpiä tekijöitä olivat
(1) äidin koulutustaso
(2) oppilaiden sosioekonominen tausta
(3) koulun ilmapiiri
(4) opetukseen käytettävä aika
(5) isän koulutustaso
(6) oppilaiden omat kyvyt
Vähiten tärkeitä olivat asiantuntijoiden mukaan
(-1) kirjastot
(-2) koulun koko
(-3) luokkatoverit
(-4) tasoryhmät luokassa.
Millainen on hyvä opettaja?
Hyvä opettaja ymmärretään monella tavalla. Esiin nostettiin eri maissa mm. seuraavia piirteitä:
- luottamus opettajien ja oppilaiden kesken,
- opettajien ammattylpeys,
- yhteistyö opettajien kesken,
- kriittisen ajattelun opettaminen,
- monipuoliset menetelmät,
- eriyttäminen,
- kiireettömyys,
- pedagoginen autonomia,
- sitoutuminen kovaan työntekoon,
- hyvä asenne,
- on oppilaiden käytettävissä,
- korkea moraali, eettisyys,
- positiivinen vuorovaikutus opettajan ja oppilaiden välillä ja
- itsenäisyys.
Millainen on hyvä kasvatuskulttuuri (menestyksen takana) ?
Andere tiivisti, että menestyksen takana olevat tärkeimmät tekijät olivat
(1) opettajat
(2) kulttuuri ja yhteiskunta
(3) tasa-arvo ja mahdollisuudet
(4) kasvatusjärjestelmä
(5) pedagogiikka.
Kotien kasvatuskulttuurissa tärkeimpinä (kouluväki) piti seuraavia tekijöitä: (1) rakkaus ja hellyys, (2) rehellisyys, (3) luottamus ja (4) seurallisuus/yhdessä oleminen. Koulussa järjestys oli hieman toinen : (1) sosiaalisuus, (2) rehellisyys, (3) lukemnen, (4) rakkaus ja hellyys ja (5) luottamus. Esiopetuksessa ja alakouluissa pidettiin rakkautta ja hellyttää tärkeimpinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti