Sananlaskut ja sanaparret ovat lyhyinä ja ytimekkäinä tehokkaita opetuksen muotoja. Niiden avulla on ilmaistu iskevästi ja havainnollisesti elämänkokemuksen tuomaa viisautta tuhansia vuosia. Ne ovat olleet ensimmäisiä kirjallisia tapoja välittää myös kasvatusta koskevaa viisautta.
Tosin oikein tarkka kasvatusoppinut lukee niitä varmaan suurennuslasilla erottaakseen, mitkä nimenomaan liittyvät kasvatukseen ja mitkä yleisemmin oikeaan tapaan elää. Hieman väljemmin asiaa tarkasteltava tulkitsee, että hyvän elämän ohjeissa kuvataan kasvatuksen keskeistä elementtiä: ihmisihannetta, joka on kasvatuksen päämäärä.
Eikun hakemaan tietoa tästä kuninkaasta. Wikipedia antoi ensiavun. Sitten Raamatun kimppuun.
Kuka Salomo oli?
Salomo oli Raamatun mukaan kuningas Daavidin kymmenes poika. Hänen äitinsä oli Batseba. Salomo nousi verisen valtataistelun jälkeen kuninkaaksi ja oli siinä tehtävässä hyvin toimelias. Hän mm. rakennutti upean temppelin, jonne tuotiin liiton arkki. Ja palatsin. Hänellä oli valtavat todennäköisesti kuparikaivokset. Hänen kerrotaan eläneen loistokkasti ja olleen rikkaampi kuin kuin kukaan muu kuningas - vaikka tuhlasikin rahaa ja voimavaroja ylettömästi. Haaremissaan hänellä oli 1000 vaimoa. Salomon aikana valtakunta kuitenkin pieneni, ja hänen jälkeensä se hajosi kahtia Israeliksi ja Juudaksi.
Salomoa ylistetään Raamatussa hyvin viisaaksi; ja näyttönä tästä oli mm. tapaus, jossa kuningas ratkaisi kahden äidin (porton) välille tulleen kiistan syntyneen lapsen äitiydestä tänään kai paradoksiksi kutsutulla tavalla.
Juutalaisten mukaan Salomo kirjoitti Raamattuun kolme kirjaa, joista nimenomaan Sananlaskuja voidaan pitää pedagogiikan kannalta mielenkiintoisimpina. Siitä ei olla varmoja, kirjoittiko hän sananlaskut itse vai oliko hän vain kerääjä.
Salomo kuoli hallittuaan 40 vuotta.
Sananlaskuista
Yhteensä Salomon kerrotaan sepittäneen 3000 sananlaskua ja 1005 laulua. Raamatussa niistä on vain osa. Sananlaskujen kirjan ensi riveillä korostuu niiden pedagoginen tarkoitus: "Opettakoot ne (Salomonin sanalaskut) viisautta, kasvattakoot ymmärtämään ymmärryksen sanat, johdattakoot hyvään tietoon, oikeudentuntoon ja rehtiin mieleen. Kokemattomat saakoot niistä viisautta, nuoret tietoa ja harkintaa."
Poimin seuraavia ohjeita:
Konkreetisti kasvatusta pohtivaa:
- Käsky on lamppu, opetus on valo, kuri ja kasvatus on elämän tie. Onnellinen se, joka on löytänyt viisauden, se, joka on tavoittanut tiedon
- Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan, joka rakastaa, kurittaa häntä jo varhain.
- Älä jätä poikaa kurituksetta -- ei hän kuole, jos saa keppiä.
- Kun annat hänelle keppiä, pelastat hänet tuonelan tieltä.
- Keppi ja nuhtelu antavat viisautta, kuritta kasvanut poika on äitinsä häpeä.
- Ohjaa lapsi heti oikealle tielle, niin hän vanhanakaan ei siltä poikkea.
- Ojenna poikaasi, se on onneksesi, saat hänestä paljon iloa.
Keiden ohjeita tulee noudattaa
- Viisaus tulee Herralta, hän antaa tiedon ja ymmärryksen
- Herran pelko on viisauden alku...Herran pelko on viisauden koulu, kunnian tie käy nöyryyden kautta.
- Tyhmä väheksyy isänsä opetusta, viisas se, joka nuhteita kuulee.
- Poikani, luota minuun, seuraa samaa tietä kuin minä
- Joka katsoo isäänsä karsain silmin ja kyräillen kuuntelee äitinsä neuvoja, siltä korpit repivät silmät, ja kotkan poikaset syövät ne.
- Viisas se poika, joka opetukset muistaa, isänsä häpäisee, joka irstailuissa kulkee.
- Tyhmä pitää omaa tietään oikeana, viisas se, joka neuvoja kuulee.
- Taivuta mielesi kuulemaan neuvoja, avaa korvasi viisaudelle.
Hyveistä ja paheista
- Pöyhkeys vie perikatoon, ylpeys käy lankeemuksen edellä.
- Jos mielit kerskua -- syystä tai syyttä -- pane käsi suullesi ja ole vaiti.
- Rikkaus ei vihan päivänä auta, mutta oikeamielisyys pelastaa kuolemasta
- Älä rehki rikastuaksesi, älä tuhlaa ajatuksiasi siihen.
- Jumalattomien polulle älä lähde, älä kulje pahojen tietä.
- Kunnon miestä ohjaa rehellisyys, omaan vilppiinsä kavala kaatuu
- Älä suostu, poikani, synnintekijöiden viekoituksiin...riistäjän tie... kulkee tuhoon.
- Älä päästä suuhusi petollisia puheita, pidä vilppi loitolla huuliltasi...Harkitsematon sana on kuin miekanpisto, viisaan puhe on lääkettä.
- Älä puno juonia naapuriasi vastaan, joka pitää sinua ystävänään.
- iloitse vaimosta, jonka nuorena sait...Miksi, poikani, viehättyisit vieraaseen naiseen, miksi hyväilisit vieraan povea?
- Köyhälle jokainen päivä on paha, mutta valoisa mieli tekee arjesta juhlan.
- Säilytä, poikani, harkinta ja maltti
- Harkitseva ihminen saa viisaan maineen, taitava puhe taivuttaa mielet.
- Sävyisyys on sankaruutta arvokkaampi, maltti enemmän kuin kaupungin valtaus.
- Älä säikähdä vaaraa, joka äkisti kohtaa
- Kun onnettomuus uhkaa, viisas väistää, tyhmä kulkee kohti ja saa kolhut.
- Katso suoraan ja pälyilemättä, suuntaa katseesi vakaasti eteenpäin.
- Omahyväistä älä nuhtele
- Viisas se, joka sanojaan säästää, järkevä pitää päänsä kylmänä.
- Älä unohda laupeutta, älä uskollisuutta
- Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle ruokaa, jos hänellä on jano, anna juotavaa.
- Juo vettä omasta ruukustasi, käytä oman kaivosi raikasta juomaa.
- Mene, laiskuri, muurahaisen luo, katso sen aherrusta ja ota opiksesi.
- Köyhyys seuraa kättä, joka työtä karttaa, toimeliaat kädet tuovat rikkauden
- Uutteruus ja harkinta tuo menestyksen, turha kiire vie köyhyyteen.
- Mikä helposti tulee, se helposti menee, vähin erin kooten omaisuus karttuu.
- Älä kiellä apuasi, jos toinen on avun tarpeessa
- Joka sulkee korvansa köyhän pyynnöltä, joutuu itse pyytämään saamatta vastausta
- Avaa sinä suusi hiljaisten puolesta, hanki oikeutta syrjityille.
- Avaa suusi ja anna oikea tuomio, aja kurjan ja köyhän asiaa.
- Älä riistä heikkoa hänen heikkoutensa vuoksi, älä sorra köyhää oikeudessa
- Mene väliin, kun syytöntä viedään surmattavaksi, riennä apuun, kun hän hoippuu teloituspaikalle.
- Älä ajattele: "Niin kuin hän minulle, niin minä hänelle. Nyt maksan hänelle samalla mitalla."
- Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa, joka kiveä vierittää, jää itse sen alle.
- Kiittäköön sinua toinen, ei oma suusi, vieras, ei oma kielesi.
- Joka vanhempiaan surutta riistää, ei ole ryöstäjää parempi.
- Joka isäänsä ja äitiään kiroaa, sen lamppu sammuu yön pimeään.
ARTIKKELISSA arvostetaan sananlaskuja kasvatuksen keinona. Ne on helppo muistaa. Niissä käytetään monia taiteen keinoja, kuten vertauksia ja riimejä. Ne haastavat lukijaa itse pohtimaan niiden opetusta. Kirjoittaja muistuttaa, että kristillisen didaktiikan juuret ovat juutalaisten ideatraditiossa.
Lasta kasvatetaan pienestä pitäen, ja isä on kasvattaja. Juutalaisten uskonto oli ensimmäinen, joka sai kirjallisen asun- ja näin lukutaito nousi tärkeäksi.
Jeesuksen aikoihin asiat opeteltiin ulkoa. Teksti päntättin rytmisesti päähän. Oppiminen ja opitun ymmärtäminen käsitettiin kahdeksi eri asiaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti