Kirjoja

Kirjoja

sunnuntaina, syyskuuta 02, 2012

Kuinka edellisen Kesun kanssa kävikään?

Matti Vanhasen II hallitus, joka ryhtyi toteuttamaan Kesua 2007-2012.
Kuva lainassa Valtioneuvoston sivuilta.
ESITTELIN vähän yli  viisi vuotta sitten edellisen Matti Vanhasen johtaman hallituksen Kesun. Olemme saaneet jo uuden,  viime keväänä. Mutta päätin vähän tutkailla, kuinka koulutuspolitiikkaamme edistyi  tuon edellisen Kesun tavoitteiden suuntaan.

OPETUSMINISTERIÖ julkaisi  29.6.2007  ensimmäisen luonnoksen "Koulutus ja tutkimus 2007–2012"- kehittämissuunnitelmaa. Tapana meillä on, että Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi tällaisen. Se laaditaan kulloisenkin hallitusohjelman pohjalta.

Näissä asioissa osuttiin oikeaan
Perusopetus rakentuu edelleen yhtenäisen perusopetuksen ja kunnan koulujen varaan. Tasa-arvo on yhä johtava arvo. Kesussa hieman vahvistui yksityiskoulujen asema, mutta mitään yksityiskoulubuumia ei syntynyt. Taloudellista kasvua palveleva ns. välineellisen sivistyksen uusliberalistinen ihanteesta irtauduttiin vasta,  kun hallitus pysäytti tuntijakoprosessin. Työelämän ja ammattien kiihtyvä muutos ennustettiin.  Oikein nähtiin sekin, että  kulttuurimme muuttuu mm. maahanmuuton lisääntymisen vuoksi.  Samaan aikaan minä-maailma (itsekkyys) voimistuu, samoin väestön jakautuminen menestyjiin ja syrjäytyjiin. Ongelma on edelleen akuutti.

Kesu uskoi koulutukseen. Koulutusjärjestelmää haluttiin kehittää kokonaisuutena siten, että se vastaa globaaliin haasteeseen ja väestö- ja ammattirakenteen muutokseen. Koulutuksen arvoissa korostustui hyöty ja työelämän tarpeet. Sivistyksestä ja itseksi kasvusta koulutuksen funktiona ei  puhuttukaan. "Koulutusjärjestelmän on tuettava uuden työn syntyä Suomeen ja tarjottava väestölle ja elinkeinoelämälle valmiuksia sopeutua globalisaation aiheuttamiin muutoksiin". Suunta valittiin, mutta tuliko villoja?

Voimassa olleiden opetussuunnitelman perusteiden (2001-2006) toimivuus luvattiin selvittää. En  itse muistanut lukeneeni sellaista raporttia, mutta onneksi Sippolan Matti muisti, että kyllä.  Valmistelut  valtakunnallisille tavoitteille, tuntijaolle ja uusien perusteiden työlle aloitettiin, kuten luvattiin. Niissä oli tarkoitus korostaa monikultttuurisuustaitoja, "Ihmis- ja lastenoikeuksia, viestintätaitoja, suvaitsevaisuua- ja demokratia- kasvatusta sekä vähemmistöihin liittyvit asioita". Työ jäi hallitukselta kesken.

Perusopetuksessa tavoitteeksi asetettiin ryhmäkokojen pieneneminen.  Opetuksen laatuun ja oppimistuloksiin voitiin  kesun mukaan vaikuttaa tehokkaasti varmistamalla riittävän pienet opetusryhmät, joissa opettajalla on aikaa jokaiselle oppilaalle. Pienessä opetusryhmässä voitiin myös  helpommin puuttua kiusaamiseen, auttaa erityisen tuen tarpeessa olevia, toteuttaa monipuolisia opetusmenetelmiä, pitää yhteyttä huoltajiin ja ehkäistä koulupudokkuutta. Pienemmät opetusryhmät mahdollistavat varhaisen puuttumisen oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksiin, opetus- ja työmuotojen monipuolistamisen, innovatiivisten ja luovien oppimisympäristöjen kehittämisen sekä oppilaiden erilaisen lahjakkuuden huomioonottamisen. Opetusryhmien kokoa saatiinkin pienennettyä. Kiitos siitä.

Koululaisten kerhotoimintaa monipuolistettiin POP-rahoilla.

Tavoitteena oli myös vahvistaa  tuki- ja  erityisopetusta. Oikeutta erityisopetukseen pidettiin edelleen tärkeänä. Erityisoppilaiden määrän kasvu kuitenkin huolestutti. Valtion erityiskoulujen ja koulukotien asema ja tehtävät  tuli selvitttää. Varmaan näin tehtiinkin. Opetusministeriön erityisopetuksen strategiatyön pohjalta tuli valmistella tarvittavat lainsäädännön muutokset, kehittää erityisopetuksen hallinnollisia menettelyjä ja  opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. Toimenpiteitä tuli kohdentaa  tukemaan oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien varhaista tunnistamista ja opetusjärjestelyiden kehittämistä.
Kolmiportainen tuki lienee ajateltavissa toteutuneeksi ratkaisuksi. Kuntien ratkaisut vievät usein pohjaa hyviltä tarkoituksilta.

Oppilasmäärien ennakoitiin  pienenevän väliaikaisesti.  Näin kävi monin paikoin. Vähenevä oppilasmäärä halutiin saada tehokkaammin ulos koulutuksesta.Koulujen lakkauttaminen jatkui.

Syrjäytymiseen ja peruskoulun jälkeisestä opiskelusta poisjättäytymiseen halutaan puuttua. "Kehitetään perusopetuksen toimintamuotoja vastaamaan nykyistä paremmin nuorten yksilöllisiä tarpeita siten, että opiskelumenetelmät ja nuorille tarjottava tuki edesauttavat perusopetuksen loppuunsaattamista ja toisen asteen koulutukseen siirtymistä. Laajennetaan Joustavan perusopetuksen (Jopo) -toiminta kattamaan myös perusopetuksen seitsemännen vuosiluokan oppilaat sekä vakiinnutetaan toimintamuoto osaksi perusopetuksen yläluokkien toimintaa vuosien 2009–2011 aikana."

Kesussa pohdittiin  täydennyskoulutuksen tärkeyttä. "Oman ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen on opettajan oikeus ja velvollisuus. Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta vastaa ensisijaisesti työnantaja. Opetushenkilöstön pedagogisista ja muista kelpoisuuden tuottavista opinnoista vastaa valtio. Valtio rahoittaa myös koulutuspoliittisesti merkittävää täydennyskoulutusta." Näitä luvattiin: Opettajien täydennyskoulutuksen suunnitelmallisuutta ja alueellista täydennyskoulutusyhteistyötä edistetään. Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen voimavaroja lisätään. ...Tarjonnassa painottuvat työyhteisökohtainen koulutus (erinomainen linjaus) ja oppilaitosten kehittämistyön monipuolinen tuki. Voimavaroja kohdennetaan myös täydennyskoulutuksen ja oppilaitosten kehittämistyön valtakunnallisten ja alueellisten verkostojen toimintaan." Tuohon suuntaan edettiin. Pienin askelin.

Kesun mukaan  piti arvioida koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuutta ja toiminnan laatua. Se tehtiin varmaankin.

Nämä asiat taitavat nyt tuntua irvokkailta?
Kesussa kuvailtiin  yhteiskunnallisen kehityksen trendejä. Globalisaatio nähtiin mahdollisuutena sekä kansallisen että kansainvälisen hyvinvoinnin edistämisessä. Niinhän tässä on käynyt, eikö? Talouskasvun luultiin jatkuvan vahvana (6%). Toisin on käynyt. Pulaa osaavasta työvoimasta ennustettiin, pelättiin, että nuoret eivät riitä korvaamaan poistumaa. Ymmärtääkseni ennustus pieleen meni. Nuorten jääminen työelämän ulkopuolelle on jo vakavaa.

Viimeaikaisiin tutkimustuloksiin verrattuna hallitus ei kyennyt täysin turvaamaan  tasapuolisia mahdollisuuksia laadukkaaseen koulutukseen. Tavoitteena oli  väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että koulutustaso lähestyy maailman kärkeä. Jo alun alkaen uskomattoman komea tavoite, kun tiedetään, että Suomi panostaa koulutukseen alle OECD-keskiarvon.

Erikseen Kesussa  todettiin, että "on erityisen tärkeää huolehtia perusopetuksen laadusta" ja että " kehittämissuunnitelmakaudella erityisenä painopisteenä on perusopetuksen ja korkeakoulutuksen laadun kehittäminen". Edellistä valtio kyllä suojelikin- mutteivat kunnat. Jälkimmäisestä kuuluu lähinnä huokailuja.

Laatua koulutukseen haluttiin tuoda seuraavilla keinoilla:  Opetuksen tuli olla ammattitaitoista (ainakin esiopetuksessa taso on jo pitkään laskenut). Opettajankoulutuksen tuli olla riittävää. OKL:ia siirettiin, ja lakkautettiin. Opetuksen tuli olla monipuolista. Opettajien työolosuhteita piti parantaa. Opettajien mahdollisuuksia kehittää osaamistaan piti parantaa (Osava toteutettiinkin).  Mutta monissa kunnissa toteutettiin myös  opettajien lomautuksia. Oppimisympäristöjen tuli olla turvallisia. Hallituksen aikana Suomessa tehtiin ensimmäiset kouluampumiset ja homekoulut räjähtivät käsiin.

Kesussa oppiaineista erikseen nostettiin esille kielten lisäksi matemaattis-luonnontieteelliset aineet. Ei tainnut toteutua. "Koko ikäluokalla tulee olla tietoyhteiskunnan arjessa tarvittavat tekniset valmiudet ja riittävän monella nuorella halu ja taidot kehittää tekniikkaa eteenpäin". TVT-asioissa jatkui putoaminen maailmankärjestä. Luovuutta, erilaista lahjakkuutta ja innovatiivisuutta luvattiin edistää varhaiskasvatuksesta alkaen. Ympäristökasvatuksen asemaa piti vahvisteaa. Hmmm.

Kesun mukaan "Suunnataan toimenpiteitä oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämiseksi sekä vakiinnuttamiseksi osaksi lasten ja nuorten palvelujärjestelmää". "Turvataan opetus-, oppilashuolto- ja opinto-ohjauksen palveluiden korkea laatu ja ammattihenkilöstön saatavuus". "Oppilashuollon ja opetuksen järjestämisen edellyttämien tukipalvelujen saatavuudessa ja laadussa on havaittu puutteita ja oppilashuollollisen työn painopiste on ollut liiaksi korjaavassa toiminnassa. "Oppilashuollollisen työn painopiste on ennalta ehkäisevässä toiminnassa "."Oppilashuolto ja tuki- ja ohjauspalvelut turvataan koko maassa kaikille niitä tarvitseville lapsille ja nuorille lainsäädännön edellyttämällä tavalla." Kesussa haluttiin tehostetaan toimenpiteitä lastensuojelulain nojalla sijoitettujen lasten ja nuorten opetuksen järjestämiseksi perusopetuslain edellyttämällä tavalla. Ei toteutunut. Oikeusasiamies joutui puuttumaan asiaan.

Opintojen keskeyttämistä  haluttiin vähennetää opinto-ohjauksella. Keskeyttämisiä ei saatu kuriin. Tavoitteena oli  koulutusaikojen lyhentäminen. Näyttöä onnistumisista ei kuitenkaan taida olla.
Maahanmuuttajien lahjakkuusreservit haluttiin täysimääräisesti käyttöön. En ole törmännyt näyttöön. Heidän kielenopetuksensa oli pantava kuntoon. Ainakaan Suomi2- ei sitä tee. Tavoitteena oli turvata kaikille maahanmuuttajaoppilaille riittävä tuki ja edellytykset perusopinnoissa menestymiselle ja kotoutumiselle suomalaiseen yhteiskuntaan. Joitain askelia otettiin, mutta pääongelma on ennallaan.
Maahanmuuttajia haluttiin myös opettajiksi. Hyvin harvinaisia ovat muissa aineissa kuin kotikielessä ja katsomusaineissa.

Tavoitteena oli lisätä  sukupuolten välistä tasa-arvoa, ja tällä kertaa poikien eduksi. Hmm. En muista toimenpiteitä. Naisten ja miesten koulutustaso eroaa varsin huomattavasti naisten eduksi nuoremmissa ikäryhmissä. Siihen haluttiin puuttua. Ei taida olla näyttöä.  Opettajankoulutukseen tuli lisätä sukupuolitietoisuutta. Lisättiinkö?

Kesun mukaan tavoitteena oli lisätä koulujen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja liikkuvuutta. Yläkouluissa oppilaat todellakin saivat kv-rahoja.  Kielitaidon tuli monipuolistua. Kesussa luvattiin  suunnata toimenpiteitä koulujen kieliohjelmien ja menetelmien monipuolistamiseksi ja kieltenopetuksen laadun kehittämiseksi.  Toisen kotimaisen kielen opetusta piti kehittää. Kävi päinvastoin (vasta uusi hallitus on tehnyt tämänsuuntaisia toimenpiteitä).

Oppilasarvioinnin puutteita aiottiin korjata. "Perusopetuksen päättöarvioinnissa oppilaan arvosana ei aina vastaa hänen todellista osaamistasoaan eikä arvostelu aina ole yhdenmukaista koulujen välillä". Hmm. ei tainnut ongelma poistua.

Kesun mukaan piti ryhtyä  toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että kaikilla pienillä koululaisilla on mahdollisuus saada aamu- ja iltapäivätoimintapaikka. Hallitusohjelman ajan näin toimittiinkin mm. Espoossa. Ei enää.

Terveyskasvatuksessa tuli  "tukea  toimenpiteitä, joiden avulla kavennetaan lasten ja nuorten terveyseroja ja edistetään terveitä elintapoja". Ei ole ehkä viesti mennyt perille.

Opettajille aiottiin  taata oikeus saada täydennyskoulutusta. "Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti ammatillista osaamista parantavaa täydennyskoulutusta. Uudistus valmistellaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja työmarkkinaosapuolten kanssa siten, että se voidaan ottaa huomioon valtion vuoden 2009 talousarviossa."Asia on edelleen vaiheessa.

Kesussa luvattiin lisätä oppilaiden osallistumismahdollisuuksia.  Puhetta oli oppilaskuntien säätämisestä pakollisiksi, mutta normia siitä ei kai tullut.

Vanhempien oikeuksia valita lapsensa koulu piti  lisätä.  Kesussa todetaan, että "perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on yhtenäinen peruskoulu ja kuntien järjestämä perusopetus, jota yksityiset koulut täydentävät. Monipuoliset kunnalliset ja yksityiset koulut tarjoavat perheille mahdollisuuden valita lapselleen sopiva opetus." ja " Yksityisten koulujen roolina on omalta osaltaan vahvistaa suomalaisen koulutusjärjestelmän moniarvoisuutta sekä mahdollistaa vanhempien aktiivinen rooli kouluvalinnassa". Luulen, että suurta muutosta ei tapahtunut. Joskin kesun aikana madallettiin  esteitä käydä koulua yli kuntarajojen.

Koulutuksen arviointia tuli  tehostaa. Arviointitehtäviä ulkoistettiinkin Opetushallitukselta ulkopuolisille tahoille.

Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat luvattiin " käyttää koulutuksen laadun
kehittämiseen, tavoitteena perusopetuksen opetusryhmien pienentäminen ja tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen koulutuksen laadun parantamiseksi ja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi". Niin lupasi edellinenkin hallitus. Mutta sekin söi sanansa.

Ei kommentteja: