Yksi kysymys, jota pohdin, on yksittäinen luokkatila. Tilan käyttöön vaikuttaa, varataanko yksi kokonainen seinä liitutaululle.
Liitutaulu on ollut aikoinaan huikea pedagoginen innovaatio. Sen avulla opettaja pystyi tukemaan opetusta visuaalisesti. Näkyviin voitiin kirjoittaa avainsanoja. Opettetava asia "syntyi" taululla. Vasemmalta oikealle. Myös oppilaat saattoivat näyttää taululla osaamistaan esim. matematiikassa.
MONET ovat sitä mieltä, että liitutaulua ei enää tarvita. Sen voisi korvata hyvin pian mm. Smartboard-tyyppisillä laitteilla ja oppilaiden omilla tableteillä.
Mitä ajattelette. Tarvitaanko 2000-luvun luokissa edelleen liitutaulua?
Edellisen äänestyksen tulokset
Jokin aika sitten kysyin, VOISIKO "JOULUTODISTUKSET" JAKAA TAMMIKUUSSA? Tulokset olivat seuraavat:
1. Ehdottomasti ei 25 (30%)
2. En oikein pida ajatuksesta 22 (27%)
3. Samapa tuo 18 (22%)
4. Tosi hyvä idea 16 (19%)
5. En osaa sanoa 0 (0%)
Näyttää siltä, että Aurorassa v. 2004 tehty päätös säilyttää "joulutodistus" on yhä elinvoimainen. Peräti 57 % vastanneista torjui idean todistusten siirtämisestä tammikuulle.
6 kommenttia:
Moi Martti!
Onhan tuo liitutaulukysymys ihan miettimisen arvoinen. Oleellisempaa kuitenkin, on minne se liitutaulu laitettaisiin. En luule tässä mitään uutta avaavani, mutta kun olen niin helppo maali innostumaan.
* millaisia huoneita ja rakennuksia tarvitaan tukemaan koulun perustehtävää
* mikä on koulun perustehtävä - formaali oppiminen, jokin muu oppiminen... osaamisen legitimointi... jokin ihan muu, vaikka kansalaiskasvatus
Sanoisin, että koulurakennuksen tulisi olla monenlainen ja tuskin sen tarvii olla samanlainen kuin ne ovat pääsääntöisesti olleet reilut 100 vuotta. Miten sinne sitten osuu "opettamisen professio" ja sen vaatimat puitteet.
Aivan älyttömän kiinnostava aihe, kun olen ollut kolmessa isossa rakennusprojektissa eri tavoin vastuullisena reilun 10 vuoden aikana. En osaa vastata, mutta olen oppinut kysymään :)
Onhan sekin jotain.
Liitutaulun ja älytaulun välilläkin lienee vaihtoehtoja, esim. älytaulumalli, joka toimii myös valkotauluna (johon voi kirjoittaa tussilla). Perinteisen liitutaulun pölyävine liituineen luulisi olevan historiaa -mutta näköjään kyselyn perusteella ei ole.
Rakennusprojektien haastavin osa on se, että samalla kun pitää palvella nykyisiä käyttäjiä, pitää katsoa pitkälle tulevaisuuteen ja visioida sekä oppimisen että tulevaisuuden kansalaisen taitojen näkökulmasta.
Viisaita ajatuksia. Kysymystä tauluista ei tarvtse vielä tilaselvitysvaiheessa ratkaista. Jos liitutaulu säilyy, se vaikuttaa laajemmin mahdollisuuksiin joustavoittaa luokkatilaa.
60 vuotta- joka kai rakennuksen ikä on - on niin pitkä aika, ettei millään osata ennustaa, kuinka opetus ja sen teknologiat kehittyvät. Juuri siksion uskallettava kysyä ihan yksinkertaisia itsestään selvyyksiä. Aikanaan oli iso juttu purkaa opettajan koroke, kateederi.
Samalla logiikalla kuin kotona jääkaapin ovi ja magneetit ovat tuiki tarpeellisia niin luokassa on oltava taulu, jossa asiat pysyvät näkyvissä virtanappulan asennosta huolimatta.
Eihän sen enää nykyaikana tarvitse ole pölyävä liitutaulu, vaikkakin "vanhojen ratkaisujen" etuna on usein edullisuus ja pienet huoltokulut.
Opetan luokassa, jossa on vain älytaulu, jota ei voi käyttää tussitauluna. Usein olisi helppoa piirtää tussilla tai liidulla havainnollistava kuva tai teksti. Älytaulun kanssa pitää odottaa näytönsäästäjän heräämistä ja lisäksi älytauluun piirtäminen on tuskaista, koska kynä ei seuraa tarkasti ja nopeasti käden liikkeitä. Tuntuu, että älytauluun saa piirrettyä päiväkotitasoisia raapustuksia. Tekstin kanssa on vielä hankalampaa. Muuten pidän älytaulusta, mutten haluaisi sitä ainoaksi tauluksi.
Tussitaulu on erinomainen kapine, syyt tulivatkin täällä jo esille. Tekniset viat eivät haittaa, kun pitää huolen, että opettajanhuoneessa on kunnon varasto niitä tusseja.
Itselläni menevät kädet verille liitutaulun kanssa pölyttelemisestä.
Ja mitenkä terveellistä mahtaa olla se liitupölyn hengitteleminen?
Lähetä kommentti