Lehdellä on näyttävä tapa esitellä uudet kirjoittajat. Minua esitteleva juttu "Koulumies henkeen ja vereen" söi koko takasivun. Noora Melaanvuo kirjoittaa aiheesta hyvin nätisti. Vaimo kuittasi jutun vanhalla kansanviisaudella "Suutarin lapset kulkee risoissa kengissä".
Koska olin hyvällä tuulella, päätin, etten ymmärrä kommenttia.
ENSIMMÄISEN KOLUMNINI teemana oli "Arvokasvatus oppiaineeksi". Perustelin siinä uuden kaikille oppilaille - katsomuksista riippumatta- yhteisen oppiaineen perustamista. Kirjoitin jutun 28.02.2008 blogilastuni suuntaisesti (mutta 1900:lla merkillä).
KOULUPÄIVÄ oli varsin vilkas. Esittelin SixMIxin oppilaille heille tehdyn nettikyselyn tulokset kuluneesta vuodesta. Tulokset olivat hyviä, jopa kiitettäviä. Opettajat olivat kivoja. Projektien teko yhdessä oli oppilaille mieleen. Moni oli saanut ihania uusia ystäviä. Myös kriittisiä havaintoja oli tehty. Kaikki eivät sitoudu oppimistehtäviin yhtä vahvasti. Joku on projekteissa vapaamatkustaja jopa filuri. Meteli haittaa keskittymistä. Jne.
50 oppilaan joukossa oli 3-5 oppilasta, joille suureen ryhmään, pariopettajuuteen, reali-ja taideaineiden projektointiin, tutkivaan ryhmäoppimiseen ja oppilaita suunnitteluun ja arviointiin valtaistava työtapa ei heidän omasta mielestään lainkaan sovi. He eivät koe oppivansa yhtä hyvin kuin "vanhalla tavalla". Numerot laskevat.
Kuinka eri tavalla jo oppimisen käsite ymmärretäänkään? Varsin monelle lapselle oppiminen tarkoittaa tunnetta siitä, että tietyt sisällöt on opetettu, käyty läpi ja painettu mieleen. 2000-luvun koulun oppimiskäsitys on kuitenkin paitsi sitä myös muuta ja enemmän. Se on uusia kokemuksia itselle aiemmin vieraista asioista, taitoa hallita omaa opiskeluprosessia ja tuottaa tietoa, taidetta jne. yksin ja yhdessä työstetyn informaation pohjalta.
Toki luokassa oli monia oppilaita, jotka ymmärstävät näiden asioiden arvon. Eikä lasten käsityksiä omasta oppimisestaan pidä vähätellä. Yhteistoiminnalliset työtavat ovat vaativia, vaativampia kuin oppikirjapohjainen tehtäväopetus. On myös tutkimusnäyttöä siitä, että ne sopivat paremmin "hyville", aktiivisille, keskittymään pystyville, ja ulospäinsuuntautuneille oppilaille kuin oppilaille, joilla on toisenlaiset piirteet.
Olettaisin, että sama käsite-epäselvyys koskettaa myös monia aikuisia. Kuinkahan tätä isoa kouluopetuksessa vireillä oleva muutosta pystyisi avaamaan oppilaille ja vanhemmille?
KUUKAUDEN kasvatusteeman mukaisesti selvittelemimme vielä eräitten oppilaitten riitoja. Löysimme tosi tylsän kiusaamispesäkkeen, ja sen "neutralointi" jatkuu perjantaina.
ILTAPÄIVÄLLÄ vespailin vielä Rexi-infoon. Hyviä uutisia: Ensi vuoden talousarvioon ei suunnitella leikkauksia. Olemme saamassa useita uusia koulupsykologeja ja -kuraattoreita. Auroran koulu näytti olevan vielä mukana investointiohjelmassa niin, että saneeraus alkaisi vuonna 2013. Uutta ideaa paketoiduista korjauksista kokeillaan jo ensi vuonna Rastaalan ja Hansakallion koulujen osalta, Jos idea toimii, voi olla, että saneerauksemme aientuisi. Nyt investointiohjelmassa ei ymmärtääkseni olisi alkamassa mitään uutta peruskorjausta vuosina
Hieno uutinen oli myös ensi syksynä käynnistyvä Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS. Kaikille espoolaiskoululaisille on suunnitelu sekä kulttuurisia että liikunnallisia tutustumiskohteita, ja maksuihin on varattu noin 5 € /oppilas ylimääräistä rahaa.
IKÄVIÄKIN uutisia tuli. Mainingin koulun entinen rehtori Martti Repo on kuollut.
Avustajapalveluihin ei enää ensi lukuvuonna saada ylimääräistä 3000 tunnin lisämäärärahaa, ja se merkitsee palvelujen tarkempaa suunnittelua. Pudotus on aika raju: 15000:sta 12000:een.
Käytännössä koulu saa avustajatunteja tietyllä kaavalla vain erityisluokkien ja integroitujen oppilaitten perusteella. Lisäanomuksista kaavaa paikataan vammaisten ja pitkäaikaissairaitten lasten osalta Ensi viikon tiistaiksi kouluille on luvassa lopullinen tuntimäärä.
PS. MITÄ MARTTI edellä sitä Opetushallitus perässä:-)
Tämän aamun Hesarissa on seuraava pikku-uutinen:
Opetusjohtaja haluaisi kaikki samalle uskonnontunnille STT SEINÄJOKI. Opetushallituksen kehitysjohtajan Markku Rimpelän mielestä kaikkien oppilaiden pitäisi voida osallistua samalle uskonnontunnille. Rimpelä sanoo sanomalehti Ilkan haastattelussa, että uskonnonopetusta pitäisi kehittää etiikan ja uskontotiedon suuntaan. Opetuksen pitäisi antaa monipuolinen kuva eri uskonnoista. Rimpelä perustelee ehdotustaan muun muassa lisääntyvällä maahanmuutolla. Kysymys uskonnonopetuksesta tulee ajankohtaiseksi hallituskauden lopulla, kun opetussuunnitelmaa aletaan uudistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti