Kiireinen keskiviikko

eskiviikko on kiireestä kasattu.

KOLME päivää aikaa valmistella asioita ensi viikkoa varten. Huh! Sain eilen illalla lähtemään henkilökunnalle emailkutsun maanantain suunnittelupäivään. Samaan päivään osuu nyt TIP-hankkeen ohjausryhmän kokous, ja se oli otettava ohjelmassa huomioon.

Oppimiskeskuskokous

EILINEN oppimiskeskusten rehtorien kokous oli varsin innostava. Oppimiskeskusrypäle on nyt elinkaarensa puolessa välissä. Opetuspäällikkö heitti keskuksille haasteen tavoitteellisesta verkostoitumisesta, ja konkreetisti koppi otettiin vastaan niin, että se tapahtuu ops-työn fasilitaattorin roolin kautta. Opskierroksen keskeinen message tulee Espoossa olemaan toimintakulttuurin kehittäminen sellaiseksi, että se ei tuota erityisoppilaita.

Vein varsin väkevästi keskustelua siihen suuntaan, että toimintakulttuurin rapautuvimpia elementtejä on oppilaitten sitoutuminen omaan opiskeluunsa. Tätä sitoutumattommuutta yritetään paikata tosi kalliilla ratkaisulla: lisäämällä aikuisten ja pienryhmien määrää. Kallillaa ja tehottomalla. Erityisoppilaiden ja syrjätyvien määrä kasvaa koko ajan.

KUVA: Oikea lääke olisi halpa: saada Paavo ottamaan lääkkeensä: opiskelemaan koulussa vapaa-ajanvieton sijasta.

En usko, että asia ratkeaa työkuria vaatimalla, vaikka läksyt onkin rehabilitoitava. Uskon, että meidän olisi rakennettava kokonaan uudenlainen 2000-luvun pedagogiikka. Siinä tulisi purkaa nykyisen koulun toimintakulttuurin kehitystä tukahduttavat elementit. Näitä ovat minusta mm:
- opetuksen ja opettamisen ymmärtäminen synonyymeinä. Opetuksen ymmärtäminen antamisena ja saamisena. Opetus tulisi ymmärtää "tarjoumina", ottamisena. Didaktiikan historiassa on läjäpäin malleja (mm. Dewey, Kilpatric, yhteistoiminnallinen oppiminen, Juurikkalan Ilon pedagogiikka)
- opettamisen ja valvonnan takertuminen toisiinsa. Tämä on vaikea kohta. Roolit tulisi irroittaa toisistaan. Parkkikokeilu oli aihio tähän suuntaan. Ja Vantaan Ilolan. Millainen voisi olla yläkoulussa kuratorinen omaopettaja-oma pienryhmäjärjestelmä?
- opetus tulisi ymmärtää kokonaisuuksien muokkaamiseksi itselle merkityksellisestä näkökulmasta ja oman oppimisen näyttöjen antamiseksi. Peep Koort esiin.
- sisällön tyrannia opetuksessa. Ajatteluketju tavoitteet-sisällöt- menetelmät pitäisi järjestää uudelleen ketjuksi tavoitteet (jotka on johdettu sekä lasten ikuisista tarpeista että tulevaisuusanalyysista)- opetsjärjestelyt- sisällöt. Olisi luovuttava ajatuksesta, että "kaikki on käytävä läpi". Kanadan Ontarion kokemukset kunniaan!
- yhden opettajan ja samassa tahdissa oppivan luokan illuusio. Tilalle vähintään kahden opettajan malleja, ja luokan jakaminen itseohjautuviin "maailmaa haltuun ottaviin" opiskeluryhmiin.

KVTES-koulutus

Hr-neuvomo piti oikein iloluontoisen koulutustilaisuuden Lagstadin audiotoriossa. Teemana olivat koulunkäyntiavustajien työsuhdeasiat. Se 30 minuutin tauko on joka päivään laitettava, jos työtä on kuusi tuntia samalla työnantajalla päivässä.

Tänään

VIIMEISTELIN eilen illalla lulkkarien perusteita, ja tänään palikat pitäisi pudottaa Kurre-työjärjestysohjelmaan. Jossain välissä. Jos sellainen tulee vastaan. Jostain syystä keskiviikko on hieman ylibuukattu. Mutta toki mukavilla ja tärkeillä asioilla

KLO 10 minun ja Ullan tarkoitus on perehdyttää töihin palaavaa opettajaa.

KLO 12- 16 minun pitäisi olla Valtuustotalolla ideoimassa Opinmäkeen tulevan koulun pedagogiikkaa. Tilaisuus on kiehtova, onhan mukana yliopiston väkeä ja työkaluna C-Map-tools.

KLO 16.15 on sitten KoKo Espoon koolle kutsuma kokous, jossa pohditaan moniäänisesti koulujen taloustilannetta ja notkahduksesta selviämisen terveimpiä keinoja.

Espoon ohje huoltajille

Influenssatartuntojen torjunta oppilaitoksissa
- Ohje oppilaille ja koululaisten vanhemmille 11.8.2009

Suomi siirtyi heinäkuun lopulla A/H1N1-influenssapandemian rajaamisesta lieventämisvaiheeseen. Nyt tavoitteena on ehkäistä influenssan leviämistä huolehtimalla hygieniasta ja sillä, että sairastunut henkilö pysyttelee kotona.

Oppilaitoksissa pyritään noudattamaan yleisiä hygieniaohjeita:

• Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla kun yskit tai aivastat.
• Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi.
• Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin.
• Hakeutuessasi tutkimuksiin ja hoitoon terveydenhuollon laitokseen sinulle saatetaan laittaa paperinen suu–nenäsuojus suojamaan henkilökuntaa ja muita potilailta tartunnalta, jos yskit ja aivastelet.
• Puhdista kätesi heti yskimisen tai aivastamisen jälkeen
• Pese kädet vedellä ja saippualla tai puhdista kädet desinfioivilla käsipyyhkeillä.

Koulussa sairastunut oppilas:

Jos oppilaalle kehittyy influenssaan sopivia oireita (äkillinen kuume sekä yskä ja/tai kurkkukipu), oppilas siirretään mahdollisuuksien mukaan erilliseen tilaan. Koulu ottaa välittömästi yhteyttä vanhempiin pikaisen kotiin kuljetuksen järjestämiseksi, mikäli mahdollista.

Kun lapsi/nuori sairastuu kotona:

Lapsi tai nuori ei saa tulla sairaana kouluun. Oppilaan tulee olla poissa koulusta, kunnes hän on ollut kuumeeton ja oireeton vähintään vuorokauden ajan.

Kun lapsi tarvitsee lääkärin arviota sairaudesta:

Pääkaupunkiseudun terveysneuvontapuhelin (09) 10023 antaa ohjeita sairaudesta ympäri vuorokauden. Sikainfluenssa kotihoito-ohjeet löytyvät myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta www.thl.fi
Yhteydenotto terveysasemille tai yksityiselle lääkäriasemalle tehdään puhelimitse.

Kiireellistä hoitoa tarvitsevan tulee aina ensin soittaa Espoon terveysasemalle.

Virka-aikana klo 8-16:
Leppävaara puh. (09) 8163 5100
Samaria (Espoon keskus) puh (09) 10023
Puolarmetsä (Matinkylä-Olarin alue) puh (09) 8164 2412
Tapiola puh (09) 8163 8800
Espoonlahti puh (09) 8164 6600

Virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin voit pyytää ohjeita puhelinneuvonnasta (09)10023 tai päivystäviltä yksityisiltä lääkäriasemilta. Virka-ajan ulkopuolella ohjataan Jorviin vain vakavasti sairastuneet potilaat. Jorvin terveyskeskuspäivystys on avoinna ark. klo 16.00–8.00, viikonloput ja pyhäpäivät ympäri vuorokauden, puh. (09) 471 83300. Lasten sairaalapäivystys toimii elokuun loppuun Lastenklinikalla, sen jälkeen Jorvin sairaalassa (www.hus.fi/jorvi).

Välitöntä hoitoa vaativat oireet lapsilla

Jos lapsi sairastuu ja hänellä ilmenee jokin seuraavista influenssan yhteydessä esiintyvistä oireista, on hakeuduttava mahdollisimman pian lääkärin hoitoon:

• hengitysvaikeudet
• iho on sinertävä tai harmaa
• lapsi ei juo tarpeeksi (lasta voi juottaa pienellä lääkeruiskulla, jos lapsi ei halua juoda)
• lapsi oksentaa voimakkaasti/jatkuvasti
• lapsi ei herää tai reagoi mihinkään, on veltto
• lapsi on niin ärtyisä, ettei halua olla sylissä
• influenssan kaltaiset oireet häviävät, mutta palaavat sitten kuumeen ja pahemman yskän kera.

Sairastuneen hoito

• Pidä tartunnan saanut henkilö erossa muista ja erityisesti riskiryhmiin kuuluvista henkilöistä. Kotiin ei kutsuta vierailijoita sairastamisen aikana. Jos mahdollista, vain yksi aikuinen hoitaa sairastunutta. Sairastuneiden perheenjäsenien ei tulisi hoitaa lapsia.
• Muistuta potilasta peittämään nenänsä ja suunsa yskiessään ja niistäessään sekä pesemään kätensä vedellä ja saippualla, desinfioimaan kätensä desinfektiohuuhteella tai desinfioivilla käsipyyhkeillä.
• Pidä huoli siitä, että kaikki samassa taloudessa olevat huolehtivat hyvästä käsihygieniasta. Kun olet kosketuksessa sairaaseen tai käsittelet nenäliinoja tai pyykkiä, pese kätesi sen jälkeen vedellä ja saippualla, hiero käsiin desinfektiohuuhdetta tai puhdista kädet desinfioivilla pyyhkeillä. Kuivaa kädet paperipyyhkeeseen. Voit myös antaa jokaiselle talossa oleskelevalle oman erivärisen pyyhkeen.
• Kun pidät sylissä sairastunutta lasta, aseta hänen leukansa olkapäällesi niin, että hän ei yski sinua päin.
• Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta yhteisissä tiloissa (esim. avaa ikkunat wc-tiloissa, keittiössä ja kylpyhuoneessa).
• Sairastuneiden tulee välttää asiointia kodin ulkopuolella, mutta jos joudutaan lähtemään esimerkiksi lääkäriin, peitetään suu ja nenä kertakäyttönenäliinalla tai käytetään suunenäsuojainta, jos sellainen on saatavilla.

Siivoaminen, pyykinpesu ja puhtaanapito

• Heitä sairastuneiden käyttämät nenäliinat ja muut kertakäyttöiset tuotteet roskiin. Muista pestä kätesi, jos kosket käytettyihin nenäliinoihin yms.
• Pyyhi kosketus- ja pöytäpinnat päivittäin tavanomaisella puhdistusaineella.
• Sairastuneiden henkilöiden käyttämiä liinavaatteita, aterimia ja astioita ei tarvitse pestä erikseen, mutta ne tulisi pestä tai puhdistaa huolellisesti ennen kuin muut koskevat niihin.
• Pese liinavaatteet tavanomaiseen tapaan. Tartunnan välttämiseksi älä pidä pyykkejä sylissäsi, kun lastaat niitä koneeseen. Kun olet käsitellyt likaisia pyykkejä, pese kätesi huolellisesti vedellä ja saippualla tai desinfioivalla aineella.

Lisätietoja ja ohjeita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta.

Espoossa, 10.7.2009
Stiina Zitting
tartuntataudeista vastaava lääkäri

Espoon koulujen uudet rehtorit

MONESSA koulussa eletään mielenkiintoisia aikoja, kun taloon tulee uusi rehtori. Tässä kiinnostuneille listaa:

Espoonlahden koulu, va. Leena Lakovaara
Latokasken koulu, Olli-Pekka Hiipakka
Lintuvaaran koulu, Paula Turkkila
Merisaappaan koulu, Antti Komulainen
Niittykummun koulu, sij.31.05.10 asti Eeva-Maija Sinisalo
Tapiolan koulu, Heikki Pihkala
Tuomarilan koulu, Timo Turtiainen
Vanttilan koulu, Olli Poutiainen
Veräjäpellon, Vallivaaran ja Veräjänkulman koulut,Janne Oinonen
Viherkallion koulu, Mikko Leppänen (palaa kuvioihin)

Tiukka työpäivä tulossa

iistaista tulossa tiukka työpäivä

HYVÄÄ varhaishuomenta. Ei auta kuin totutella taas tähän normaalivuorokausirytmiin. Aamun hiljaiset tunnit ovat päivän tehokkainta työaikaa. Ehdin mm. tehdä muistiinpanoja lentokoneessa lukemistani artikkeleista.

Aamuhetki koululla

SITTEN koululle. Sinne ovat naamakirjakeskustelujen mukaan tulleet opettajien ruokalipukkeet ja muutakin jota täytyy käydä (yhden päivän) loman jälkeen tsekkaamassa. Oikein hyvä uutinen tuli sähköpostissa: opetustoimenjohtaja antoi meille luvan hankkia taukotupaan oikein lukittavan kaapiston henkilökunnan posteja varten. Yhä useampi kirjekuori sisältää nykyään luottamuksellisa tietoa. Espoossa on voimassa hankintakielto, ja siksi tällaisiin ostoksiin täytyy saada tulosyksikön johtajan lupa, vaikka tilillä rahaa olisikin. Meillä on.

Oppimiskeskusten rehtorien työkokous

KLO 9 alkaa sitten Oppimiskeskusten rehtorien työkokous, jossa mm. täsmennetään kunkin keskuksen vastuita käynnistyvästä ops-työstä. Mukava nähdä porukkaa. Ja sitä paitsi luvassa on kahvi ja sämpylä.

VES-koulutus

Pikalounaan jälkeen sitten Lagstadin koulun auditorioon klo 12-16 perehtymään koulunkäyntiavustajien virkaehtosopimusasioihin. Avustajathan siirtyivät viime keväänä rehtorien alaisiksi. Aikaisemmin heidän esimiesasioitaan hoidettiin virastosta, käsin.

JA sitten on jaksettava vielä mennä koululle ja sukellettava lukujärjestysten maailmaan.

PÄIVITÄN tätä lastua päivän aikana.

Haapavedeltä kotiin

aanantain lastu tulee Oulun lentokentältä.

TERVEISIÄ vaan Haapavedeltä. Vietin vuosilomapäiväni johdattelemalla Haapajärven ammattioppilaitoksen henkilökuntaa muutosteoriaan ja tulevaisuuden koulu-ajatteluun. Oli mukava ja opettavainen päivä. Opiston maisemat olivat kauniit, ja hyvää ruokaa ahmin kaksi käsin.

KUVA: Haapaveden ammattiopiston logo. Poimittu netistä.

AMMATTIOPETUS on muuten eri juttu! Yritin päivän akana iimeä tietoa siitä, kuinka ammatti nykyään opitaan. Huomasin, että omat tietoni olivat perin vääriä. Ammattiopetukseen kuuluu upeasti konkreettia työntekoa. Metallilinjalta saatetaan tehdä myyntiin savustuslaatikoita, jopa peräkärry. Hirsirakennuksen opiskelijat tuottavat hirsirakennuksia. Rakennuspuoli rakentaa omakotitalon valmiiksi saakka. Haapaveden ammattiopiston uusi rakennus on rakennettu pääosin oppilastyönä! Huimaa, oikeaa työkasvatusta.

Kolmivuotiseen ammattiopetukseen kuuluu myös kymmeniä opintoviikkoja yleissivistäviä opintoja. Osa oppilasta suorittaa kaksoistutkintoa: he saavat kolmessa vuodessa sekä ammatin että valkolakin.

Haasteitakin riittää

Ikäluokkien pieneneminen saa oppilaitokset kilpailemaan opiskelijoista. Synergiaetua haetaan myös fuusioilla. Haapavedellä opiskelijoita on 500, ja edessä on yhdistymisiä, siltä näyttää. Pienissä yksiköissä oppilaiksi valikoituu myös sellaisia, joilla ei ole omasta takaa haluja opiskella. Siksi opintojen keskeyttäminen on liian yleistä. Täällä on käynnistynyt erityinen hanke vähentämään keskeyttämisiä. Onnea sille.

Ammattioppilaitokseen tulevat opiskelijat ovat myös kasvaneet kokonaan toisenlaisen maailmaan, kuin mitä heitä opettavat. Ehkä niin peruskoulussa kuin toisellakin asteella olisi pakko sopeuttaa opetusta vastaamaan nuorten meistä ehkä arveluttavaa epätyypilliseen ja viihteellistä oppimistapaa. Nuoret ovat hyvin vaativia: heidän omat subjektiiviset tarpeensa ja toiveensa ovat tulleet ennen näkemättömän tärkeiksi.

KUVA: Kouluttajaa miettii, pitäisikö meidän tehdä peruskoulun puolella asialle jotain?

Tärkeä viikko

KUVA: Tämän viikonlopun hobbyja oli taas oma suvun vaiheisiin liittyvän muistitiedon kokoaminen. Tässä kuvassa Rannan suvun paappa: Juho Ranta kotiorkesterinsa kanssa 1930-luvulla. Pelastin vanhoja valokuvia "skannaamalla " niitä ihan kameralla.

AURINKOINEN VIIKONLOPPU on nyt takana. Alkamassa on viimeinen koulutyön kesäkeskeytysviikko, ja se on tosi tärkeä. Moni asia on turvallisesti vaiheessa. Mm. lukkarit. Lisäksi odottelen kutsuja useaankin kokoontumiseen, kunhan kokoonkutsujat ovat palanneet töihin. Mm. TIP-ohjausryhmän pitäisi ehdottomasti kokoontua ennen koulun alkua.

MAANANTAINA 10.8

Rehtori on vuosilomalla. Koulusihteeri on kuitenkin paikalla.
Suunnittelupäivän kutsut lähtevät henkilökunnalle.

TIISTAINA 11.8

Rehtori on aamunpäivän oppimiskeskusten rehtorien tapaamisessa.
Iltapäivässä espoolaisrehtoreita koulutetaan koulunkäyntiavustajien virkaehtosopimusasioihin.

KESKIVIIKKONA 12.8.

Rehtori on koululla.
KLo 16.15 rehtorilla on koulujen menoleikkauksiin liittyvä tapaaminen.

TORSTAINA 13.8.

Espoolaisrehtoreilla on lukuvuoden aloitusseminaari Espoonlahdessa

Tervetuloa kaikki rehtorit lukuvuoden aloitusseminaariin
Aika: torstai 13.8.2009 klo 9.00 - 15.00
Paikka: Kongressi- ja koulutuskeskus Meripuisto

Ohjelmaluonnos
9.00 - 9.30 Aamukahvi
9.30 - 10.45 Opetustoimenjohtajan puheenvuoro
10.45 - 12.00 Tulevan lukuvuoden keskeisiä asioita opetusosaston, kehittämisosaston ja hallinto-osaston näkökulmasta/
Osastopäälliköiden puheenvuorot
12.00 - 13.00 Lounas
13.00 - 14.45 Tietoiskuja lukuvuoden työhön liittyen:
- opetussuunnitelmatyö/Elina Rönkkö
- katsomusaineiden opetus/Pia Jussila, Anuleena Kimanen
- talouden seuranta ja koulujen määrärahatilanne / Tuija Lindstedt
- taksikuljetukset / Satu Hellsten
- ajankohtaista oppilaanohjauksen hankkeesta / Anneli Alatalo
- ym.
14.45 - 15.00 Seminaarin päätös

PERJANTAINA 14.8.

Rehtorilla on viimeinen työpäivä saada kaikki asiat valmiiksi henkilökunnan suunnittelupäivää varten.
Rehtori on mukana klo 10-14 TIP-henkilöstön suunnittelupäivässä.

Team Aurora 2009-10 koossa

KUVA: Uusi erityisopettajamme Merja Eklund.

PERJANTAINA vahvistui TeamAurora 2009-10:n kokoonpano. Vielä avoinna olleen laaja-alaisen erityisopettajan paikan otti vastaan erityisopettaja, fysioterareutti Merja Eklund Joensuusta. Hän hoitaa näillä näkymin Hanna-Leena Tiusasen viransijaisuutta koko seuraavan lukuvuoden. Tervetuloa taloon, Merja! Merja onkin ensi syksynä ainoa ihan uusi opettaja talossa. Hänen työparinaan jatkaa erityisopettaja Riina Solantaus.

LUOKANOPETTAJIEN LISTA onkin blogin oikealla reunalla.

OPETTAJAKUNTAAN kuuluvat lisäksi rehtori Martti Hellström, lehtori Seija Konsti (ruotsi ja englanti), luokanopettaja Ulla Maija Jutila (skidi-ja sinikarhut), luokanopettaja Tuomo Kälviä. luokanopettaja Anna-Liisa Kurki ja lehtori Nina Mattila (käsityö). Harvinaisia uskontoja opettavat Noha Abou Ramadan (UI), Tuula Hokkinen (Uo) ja Marta Koltko (Uka)

Komea kaarti koulunkäyntiavustajia

VIIME viikolla lyötiin myös lukkoon koulunkäyntiavustajien pestit.
• Pekka Viinikainen ja Joni Schiray jatkavat kuudensilla pienluokilla.
• Pirjo Lilja avustaa skidi- ja sinikarhuja.
• DreamMixilla jatkavat Leena Fyhrqvist ja Margit Liipola.
• 3c-ryhmäintegaartioluokassa Maarit Hoffman saa parikseen Marjo Lehtisen.
• Muita tukea tarvitsevia oppilaita avustavat Jiri Haapakoski, Hanna Hakkarainen, Jatta Heikkilä, Jonna Sällman, Sirja Valo.

Jonia lukuunottamatta kaikki koulunkäyntiavustajat ovat myös töissä Turvallisen iltapäivän hankkeessa, jonka koordinaattorina jatkaa Sari Törrönen.

Muu henkilökunta

Myös muu henkilökunta on tuttua:
• Kouluterveydenhoitaja on Anu Kiesvaara,
• koulupsykologi Ulla Kankaisto,
• koulukuraattori Eija Kantola.
• Ruokapalveluemäntänä jatkaa Irma-Astrid Mesiäinen ja -työntekijänä Arja Firsoff.
• Laitoshuoltajiamme ovat edelleen Kristiina Jehkonen ja Kirsi Lindroos.
• Koulusihteerimme on Riitta Enqvist ja
• kiinteistönhoitaja Kari Forsten.
• Iltakäyttöä valvoo Joni Schiray.

Erityisopettaja Hanna-Leena Tiusanen jatkaa virkavapauttaan. Erityisopettaja Marja Niemi ja koulunkäyntiavustaja Mireille Aulen siirtyvät muualle töihin. Koulunkäyntiavustajista tuuraajina voimme aika ajoin käyttää muutoin poislähteviä Noora Hellströmiä ja Janina Schirayta.

HYVÄ on tällä porukalla aloittaa Auroran koulun "tuotantokausi" numero 53.

Avoin muistio peruspalveluministerin aamubrunssilta

KUVA: Kolme kuvaa brunssilta. Ylimmässä brunssin asiantuntijat Ylijohtaja Juhani Eskola, ministeri Paula Risikko, johtaja Tapani Melkas ja tutkimusprofessori Petri Ruutu (vasemmalta oikealle).

Keskimmäisessä kuvassa peruspalveluministeri.

Alimmassa ministeri jatkaa toimittajien kanssa vuoropuhelua.

Koulut ja sikainfluenssa

OLI etuoikeus päästä peruspalveluministerin järjestämään tilaisuuteen. Kattaus oli hyvä: hedelmiä, karjanpiirakoita, leikkeleitä, mehua ja kahvia.

Ministeri oli Suomesta ylpeä.
- Huhtikuussa saatiin tieto uudesta influenssasta. Heti Suomi käynnistyi ensimmäisten maitten joukossa. Kiitos kuuluu paljolti sille, että Suomessa oli tehty jo vuonna 2006 varautumissuunnitelma lintuinfluenssan varalta.
- Todennettuja tapauksia Suomessa on nyt 200. Tarkkaa lukua sairastuneista ei ole, koska todennusta ei enää tehdä laboratorioissa.
- Olemme nyt taudin lieventämisvaiheessa, H1N1 ei ole enää yleisvaarallinen tauti. Arvio on, että noin 30 % väestöstä sairastuu niin, että tuntee oireet. Lisäksi 30 % sairastaa taudin oirehtimatta.

Influenssoja on ollut aina, eikä tämä tulee jäämään viimeiseksi.
- Seuraava voi olla käärme- tai krokoiili-influenssa, ministeri hauskuutti.

Se, miksi asia on nyt noussut otsikoihin, johtuu monesta syystä.
- Niistä maista, joissa H1N1 juuri nyt leviää kausi-influenssana, on tullut tietoja, että siitä on aiheutunut 2-4- kertainen terveydenhuoltopalvelujen tarve verrattuna normaaliin kausi-influenssaan.
- Vakavuusastetta nostaa- ei itse tauti, sehän on nyt ollut odotettua lievempi- vaan se, että se leviää laajalle ja nopeasti. Tämä kuormittaa palveluita.

Suomessa on varauduttu influenssaan

Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt koko kesän aktiivisesti yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Erityisen aktiivinen on ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Maahan ollaan hankittu lääkkeitä ja suojaimia. Rokotetta on tilattu koko kansalle.
- Tulemme saamaan 250 000 annosta viikossa, ja tarve on 5,3. miljoona.
- Rokotukset tullaan antamaan priorisoidussa järjestyksessä. Ensimmäisinä rokotetaan terveydenhuollon työntekijät. Sen jälkeen riskiryhmät. Riskiryhmään kuuluvien keskinäistä järjestystä ei ole ratkaistu.

Ministeri Paula Risikko on esittänyt hallituksen lisätalousarvioon yli 4 miljoonaa euroa lisää taudin vuoksi.

Tiedotusvälineet saivat kiitosta

Ministeri kiitti mediaa asiallisesta tiedotuksesta.
- Paniikkiin ei mennä. Me emme voi estää taudin tuloa Suomeen. Meidän on opittava elämään virussairauksien kanssa.

Joku toimittajista kysyi, onko taudin kohdalla ammuttu yli. Eikö aina ole ihmisiä kuollut flunssaan?

- Viranomaisten pitää varautua kaikkein pahimpaan, se on ainoa vaihtoehto, ministeri vastasi.

Asiantuntijat korostivat, että tilanne on nyt toinen kuin 1900-luvun kolmessa isossa influenssaepidemiassa.
- Ensinnäkin tämä on ensimmäinen kerta, kun pystymme seuraamaan tilanteen kehittymistä. Aikaisemmin ihmisiä vain alkoi kaatua. Nyt voimme varautua.
- Influenssat ovat jokavuotisia, ja joka kerta aika merkittäviä. Ehkä niistä on puhuttu liian vähän.
- Se, mikä nyt on uutta, on, että kyseessä on kokonaan uusi virus. Kenelläkään ei ole suojaa tätä vastaan, paitsi ehkä ihan vanhemmilla (luultavasti 1950-60-lukujen epidemioista).
- Suurimmalla osalla yksittäisiä ihmisiä sairastuminen ei ole ongelma. Mutta tauti tulee koskemaan kaikkien arkea, jos 60 % sairastuu. Se näkyy palveluissa.
- Jos jollain ratkaisulla voidaan säästää liikennetapaturmissa muutaman kymmenen henki, se on iso juttu. Toimimalla fiksusti tässä voimme saavuttaa satojen henkien säästön, muistutti johtaja Tapani Melkas.

Voimmeko itse vaikuttaa siihen, sairastummeko?

Tilaisuuden vahva message oli, että voimme itse vaikuttaa siihen, sairastummeko.
- Kädet on pestäävä, usein ja oikein. Sormukset pois. Kännykän näppäimet vilisevät pöpöjä.
- On opittava aivastamaan oikein.
- Ei pidä viedä pöpöjä käsistä silmiin ja suuhun.
- Myös terveet elämäntavat auttavat.

Vesi ja saippua ovat ministerin mukaan ykkösjuttu.
- Käsigeelistä ei ole apua, jollei ole vettä. Sitä kannattaa käyttää vasta, kun käsipesu ei onnistu.

Raskaana olevat naiset tulisi ottaa erityisesti huomioon

Toinen toimittaja kysyi viruslääkkeiden turvallisuutta raskaana oleville naisille.
- Hyöty on suurempi kuin haitta, todettiin.

Ylipäätään raskaana olevat naiset ovat ryhmä, joka tulisi työpaikoilla jne. ottaa erityisesti huomioon. Hoidollisesti nimittäin kaikkein vaikein on tilanne, jossa juuri sairastunut äiti synnyttää.

Niinikään kysytiin Pneumokokki-rokotteesta, jota monet nyt ottavat yksityislääkärillä suojautukseen H1N1:n komplikaatioilta.
- Asiantuntijoiden mukaan rokote kuuluu riskiryhmän osalta rokotusohjelmaan. Pienille lapsille (2 kk- 3 v) tarkoitettu konjugaatiorokote on hyvä, toinen rokote, jota on annettu vanhuksille, ei ole ollut yhtä hyvä.

Sitäkin kysyttiin, tiedetäänkö ketkä erityisesti ovat vaarassa sairastua.
- Vielä ei tunneta puolustusmekanismeja tämän taudin osalta. Vain osa sairastuu vakavasti.
- Se tiedetään, että jos vastasyntynyt sairastuu, se on hänelle vaarallista.
- Ja se tiedetään, että lapset ja nuoret erityisesti levittävät tautia.

Itse kysyin, milloin tauti iskee rajusti.
- Kiihkein iskemisaika on hämäränä kristallipallossa. Vaikuttaa todennäköiseltä, että se tulee johonkin aikaa syksyä, ja on ohi ennen vuodenvaihetta. Yllättävyys on kuitenkin tilanteen yksi omaispiirre, totesi Petri Ruutu.

Kouluissa ja kunnissa tulisi varautua monin tavoin

Millaisia asioita sitten kouluissa ja kunnissa tulisi pohtia. Kokosin tällaisen listan tilaisuuden ja mm. Oph:n sivuilla olevan ohjeiston pohjalta. Kohdat eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

(1) Raskaana olevat opettajat

Miten toimitaan, jos luokassa oppilaita sairastuu? Ensisijainen periaate on, että työntekijää ei pitäisi altistaa vaaralle. Pitäisikö hänet siirtää luokkaan tai kouluun, jossa ei ole samanlaista vaaraa? Vain hoitohenkilökunnan osalta pohditaan mahdollisuutta erityispäivärahan.

(2) Informaatio huoltajille

Oph:n ohjeiden mukaan: " Influenssaepidemian leviämisen ehkäisyssä on tärkeää, että oppilaitokset informoivat oppilaita ja heidän vanhempiaan tai huoltajiaan siitä,
a) että oppilaat eivät osallistu sairaana opetukseen ,
b) eikä heitä lähetetä sairaana kouluun tai oppilaitokseen,
c) Sairastuneen tulee olla poissa oppilaitoksesta kunnes hän on ollut kuumeeton ja muuten oireeton vähintään vuorokauden.
d) Samat periaatteet koskevat kaikkia oppilaita, opiskelijoita, opettajia ja oppilaitoksen muuta henkilökuntaa eri koulutusasteiden oppilaitoksissa".

Varmasti olisi hyvä, että Espoossa annettaisin yhdeltä sivustolta yhtenäiset ohjeet. Niihin voisi kuulua mm.
- taudin ennaltaehkäisy kotona
- kuinka tauti tarttuu
- se, että lasta ei saa laittaa sairaana kouluun. Oirekuvaukset.
- mihin vanhemmat ilmoittavat, että lapsi on sairas?Milloin ja minne koulu ilmoittaa sairastuneista?
- se, että sairastunut lapsi on välittömästi haettava koulusta
- milloin lapsi hoidetaan kotona, milloin viedään lääkäriin. Suurin osa pärjää oikein hyvin kotihoidossa. Kotihoidon ohjeet.

Monia kiinnosti, kuinka huoltajat voivat jäädä hoitamaan lasta. Vaikein tilanne on, kun molemmat vanhemmat ovat sairaita.

Ministerin mukaan tällöin kutsutaan apuun mummut ja papat.
- Onneksi on myös palvelujärjestelmiä ja kotipalvelu. Tästä on kunnissa keskusteltava.

Asiantuntija muistutti kuitenkin, että osa mummuista kuuluu riskiryhmään, eikä voi hoitaa sairasta lasta.

(3) Koulun toiminta ja toimivalta eri tilanteissa.

Paikalla olleiden STM:n asiantuntijoiden mukaan kunta tekee päätökset esim. yksittäisen opetusryhmän tai luokan toiminnan lopettamisesta määräajaksi. Mikä elin se Espoossa on?

Oph:n ohjeiden mukaan "Mikäli oppilaalle kehittyy influenssan oireita, tulee hänet siirtää mahdollisuuksien mukaan erilliseen tilaan". Miten järjestetään sairastuneen lapsen odotus koululla? Oirehtiva lapsi levittää erityisesti tautia. Kuka valvoo?

Oph:n ohjeen mukaan "Jos oppilaitoksessa ilmenee useita kuumeisia hengitystieinfektiotapauksia, on asiasta ilmoitettava paikalliselle terveysviranomaiselle". Siis minne Espoossa?

Kuka tekee päätöksen jonkin luokan opetuksen päättämisestä? Kuinka monen sairastuneen jälkeen?

Miten opetus järjestetään taudin olleessa kiihkeimmillään. Oph:n ohjeen mukaan "Lähtökohtana on opetussuunnitelman tavoitteisiin pyrkiminen, vaikka epidemia aiheuttaisi oppilaiden ja opettajien usean päivän kestäviä poissaoloja ja voi aiheuttaa myös koulutyön keskeytymisen koulun väliaikaisen sulkemisen vuoksi. Tavoitteisiin pääseminen voi edellyttää joustavia koulu-, luokka- ja oppilaskohtaisia ratkaisuja." Voisiko tätä konkretisoida?

Oph:n ohjeiden mukaan "Kotiin jääviä oppilaita kannustetaan ja ohjeistetaan opiskelemaan kotonaan voimiensa mukaan". Riittäkö tämä suunnitelmaksi?

(4). Asian käsittely pienten lasten kanssa

Oph:n sivuilla on joitain opetusvinkkejä ennen muuta yläkouluikäisille. Koulun tasolla varmaan pitää pohtia, miten H1N1-asiaa käsitellään pienten lasten kanssa. Joka tapauksessa kouluissa on aloitettava hygieniakasvatus.

(5) Toiminnan turvaaminen henkilökunnan sairastuessa

Opettajalehden toimittaja viittasi Espoon sijaistenottokieltoon, ja kysyi, onko sijaisten ottoon tulossa ohjeita tai lisärahaa.
- Kun vakihenkilökunta sairastuu, jokainen kunta varmaan miettii, miten toimitaan, ministeri vastasi. Lisää rahaa ei ole varauduttu anomaan tähän tarkoitukseen.

(6) Kuinka kokonainen koulu suljetaan?

Voidaan joutua myös tilanteeseen, että kokonainen oppilaitos suljetaan. Oph:n sivujen mukaan ratkaisun tekevät terveysviranomaiset ("Oppilaitoksia ei voida sulkea ilman terveysviranomaisten erillistä päätöstä. Päätöksen voi tehdä kunnan terveysviranomainen vain tartuntatautilain perusteella. Opetusviranomaisilla ei ole asiassa toimivaltaa".)
STM:n mukaan asia ei ole näin, vaan koulupuoli tekee ratkaisun, koska enää ei olla taudin estämisvaiheessa.
- Päätös tehdään toiminnallisista syistä (ei ole opettajia esim.)

Tähän tarvitaan menettelytapa.

(7) Yleistä tiedotuksesta

Asiantuntijoiden mukaan viestiminen on tasapainottelua.
-Viesti täytyy välittää; ollaan uuden tilanteen edessä. Emme kuitenkaan tiedä lopullista vaikutusta. Toisaalta halutaan välttää turhaa pelkoa ja ahdistusta. H1N1 ei ole yksilön kannalta järisyttävä. Ei tässä tule tule poikkeusoloja, Juhani Eskola totesi.
Ihmisten ei tarvitse ylenmäärin ahdistua.

STM aikoo keskittää tiedotusta osoitteeseen www.thl.fi

(8) Käsipyyhkeiden kulutus kasvaa

Oph:n ohjeiden mukaan oppilaitoksen on huolehdittava siitä, että oppilaitoksissa oppilailla ja henkilökunnalla on edellytykset riittävän käsi- ja yskimishygienian toteuttamiseen. Tarvitaanko rahaa?

(9) Varautuminen myös ikäviin tapahtumiin.

OPh:n ohjeiden mukaan "Oppilaitoksen on huolehdittava siitä, että valmiussuunnitelmat epidemiasta mahdollisesti aiheutuvien ongelma- ja kriisitilanteiden varalle ovat ajantasaiset".

(10) Syksyn ylioppilaskirjoitukset

Oph:n mukaan "Ylioppilastutkintolautakunnalla on oma varautumissuunnitelmansa pandemiatilannetta varten. Ylioppilastutkintolautakunta tiedottaa asiasta omilla sivuillaan". Toistaiseksi sivuilla ei ole tietoa asiasta.

Peruspalveluministerin aamubrunssille

VEDÄN sivutoimenani Luokanopettaja-lehteä. Tuossa roolissa olen saanut kutsun peruspalveluministerin aamubrunssille huomiseksi klo 9-11. Alla on otteita kutsusta.

Jos mielessänne on nyt jokin tärkeä kysymys, niin laittakaa se minulle emailina martti.hellstrom (at) iki.fi .Lupaan kysyä sen ministeri Risikolta.

STM tiedottaa 4.8.2009
Taustatilaisuus/perjantaibrunssi 7.8. klo 9-11
Kutsu peruspalveluministerin perjantaibrunssille - teemana lapset, nuoret ja influenssa

Tervetuloa tapaamaan peruspalveluministeri Paula Risikkoa perjantaibrunssille 7.
elokuuta klo 9-11... Aamiaisen yhteydessä keskustelemme alkavan syksyn ajankohtaisesta aiheesta: uudesta influenssasta, sen ehkäisemisestä ja hoidosta.

... Entä miten influenssan uhkaan varaudutaan lasten ja nuorten elinympäristöissä, kun koulut pian alkavat ja päiväkodit täyttyvät pienistä lapsista? ...?

Muun muassa näitä kysymyksiä pohdimme ministeri Risikon perjantaibrunssilla. Mukana keskustelemassa ovat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ylijohtaja Juhani Eskola ja tutkimusprofessori Petri Ruutu sekä johtaja Tapani Melkas sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Yhdeksän työpäivää koulun alkuun

KUVA: Vielä muutaman päivän tyhjä koulunpiha.

KESKIVIIKKOTYÖPÄIVÄ on nyt hoidettu. Kaunis, hiostava päivä. Kanslian ilmastointi kun on sen varassa, että pitää parvekkeen ovea auki.

Koulunkäyntiavustajat

TÄNÄÄN päättyi koulunkäyntiavustajien ilmoittautuminen jaossa oleviin työtehtäviin. Rivissä on nyt 12 avustajaa, ja yksi avustajista ei voinut ottaa niin pienituntista työtä vastaan, kuin mitä meillä oli nyt tarjolla. Joko tuo tehtävä nyt pannaan hakuun, tai sitten tunnit yhdistämällä saadaan vielä yksi tehtävä kokopäiväiseksi. Mietin asiaa yön yli.

Koulun esittelyä

KAKSIKIN perhettä kävi tutustumassa kouluun. Toisen ohjasin Karamzinin kouluun. Sinne on lyhyempi koulumatka.

Muuta touhua

JJ:n kanssa kävimme lounaalla Ravintola Viherissä. Herkullinen kalakeitto ja lihaa! Tapasin koulumme entisen aktiivi-isä Lauri Jäntin. Molemmat lapset ovat jo valmistuneet korkeakouluistaan. Niin se aika hurahtaa. Koulun pihalla sain vielä halia Jäppisen Tuulaa, jonka lapset kävivät meillä koulua ihan 90-luvun alussa. Tuulan kanssa touhuttiin aikoinaan tosi kivoja asioita. Hän veti mm. murrosikäisten lasten vanhempien vertaisryhmää. Olipa mukava nähdä heitä.

Lukkarin perusteissa on vielä hiottavaa. Ei valmistu luokkien lukkarit vielä tällä viikolla. Ehkä hyvä niin.

Maalari purki jo telineensä. Alkaa homma olla hoidossa. Laitoshuoltajamme Kristiina on palannut töihin ja siivoili mm. kouluruokalaa. Koulusihteeri purki tarvikelaatikoita. Joskus muuten tuntuu, että viraston väen kiinnisaaminen on ihan kokopäivätyötä :-) Mutta toki heillä on muitakin töitä, kuin palvella Auroran rehtoria.

PS: Illansuun paras puhelu tuli Opekosta. Tarjosivat mahdollisuutta vetää pitkästä aikaa vuoden rexikurssia, tällä kertaa Lappeenrannassa. Tosi innostava ajatus. Nuorena miehenä olin useana kesänä kesäyliopistossa luennoimassa kasvatustieteen appron osia. Ja itä-Suomessa oli ainakin pari sijaisopettajakurssia, viimeiset 90-luvun alussa. Ja näistä rexikursseista olen aina pitänyt.

Sikainfluensssakyselyn tulokset

TIISTAINA 28.7. tässä blogissa avattuun kyselyyn koulujen varautumisesta sikainfluenssaan saatiin 59 vastausta. Kysymyshän oli simppeli: Hötkyilläänkö sikaflunssan suhteen? (1) kyllä, (2) koulujen pitäsi valmistautua, (3) en osaa sanoa. Kysely oli auki kuusi päivää.

TULOKSET olivat mielenkiintoiset. Sikainfluenssakohina on hötkyilyä (27 vastaajaa), koulujen pitää valmistauta (27 vastaajaa), ja kolme en osaa sanoa- vastausta. Mielipiteet jakautuivat siis tasan kahtia.

AURORASSA joka tapauksessa tehdään kaikki, että koulu sujuu hyvin, toteutuvat ennusteet tai ei.

Tiistai ja työjärjestys

KUVA: Ulkomaan lukkari. Kuva lainassa netistä

UUSI aamu taas. Tämän päivän työlistan avaintehtävä on koota työ- eli lukujärjestyksen laadinnan perusteet. Moni, jota kiukuttaa esim. oman lapsen liian aikaisin tai liian myöhään alkava koulupäivä ei tule ajatelleeksi, kuinka monen asian kompromissi lukkari on. Listaan muutamia:

(1) 1-2-luokilla päivässä saa olla vain viisi tuntia, muilla luokilla seitsemän. Lapsilla ei saa olla hyppytunteja.
(2) On löydettävä opettajat kaikkiin oppiaineisiin. Eräät aineet eivät hoidu kaikilta yhtä helposti.
(3) Monella opettajalla on erityisosaamista, jota olisi kiva jakaa usean luokan oppilaille.
(3) 4-6-luokkien vapaaehtoinen ruotsi tulee aina joko aamun alkuun tai päähän (jotta muille ei tule hyppytuntia).
(4) Opettajatkaan eivät haluaisi hyppytunteja. Jos luokanopettaja ei opeta esim. vierasta kieltä, hänelle olisi tarjottava jonkin muun luokan tunti samaan aikaan.
(5) Erityistä tukea tarvitsevien oppilaitten eriyttävä opetus äidinkielessä, matematiikassa ja englannissa pitää osua muun luokan samoille tunneille.
(6) Suomi2-opetus pitäisi saada osumaan äidinkielen ja kirjallisuuden tunneille.
(7) Kaikille luokille pitäisi löytyä tilaa jumppasalista
(8) Kaikille opettajille pitäisi löytyä opetusvelvollisuustunnit. Tänä vuonna kiemuroita tuo, että säästöohjeiden mukaan tukiopetustuntilla ei saa täyttää opetusvelvollisuutta. Tunteja pitäisi lisäksi olla kullekin sopiva määrä.
(9) Kaikille luokille pitää löytää tunteja vaihtaen opettaja liikuntaan ja tekniseen työhön. Kaikki opettajat eivät myöskään luota omiin taitoihinsa musiikissa.
(10) jne.

LUKKARIN teossa rexeillä on Espoossa apuna oikein hyvin toimiva tietokoneohjelma (Kurre). Ohjelma vartioi, ettei rehtori sijoita samaa opettajaa yhtä aikaa kahteen luokkaan. Niinikään ohjelmasta näkee, milloin mikin tila esim. TN- tai liikuntasali on vapaa.

Auroran kaltaisessa koulussa paperilla tehtävä etukäteissuunnittelu on kuitenkin tärkeää. On hahmotettava, mitkä ovat vaikeimmin sijoitettavat palikat, ja aloitettava niistä. Tavallisesti niitä ovat kielen tunnit.

Tänä vuonna oman haasteensa tuovat vielä avustuspalvelujärjestelyt. Lukkarit tulisi laatia niin, että apua tarvitsevat oppilaat saavat avustajapalveluita juuri vaikeimmille oppitunneille. Ja tukiopetusjärjestelyt.

LUKKARIEN laadinta on myös rahakysymys. Koulu saa tietyn tuntimäärän, jonka on riitettävä kaikkeen viikon aikana annettavaan opetukseen. Kaikissa aineissa luokkaa ei tarvitse opettaa yhtenä ryhmänä, vaan se voidaan jakaa. Melkein kaikki kielen tunnit onkin pidetty puolikkaille luokille. Samoin turvallisuussyistä 3-6-luokkien käsityötunnit, ja joillain luokilla liikuntatunnitkin. Fysiikka ja kemia olisi myös tällainen aine, mutta saa nähdä riittävätkö tunnit. Niinikään 5-6-luokkien valinnaiskurssit hyötyvät pienestä ryhmäkoosta.

Tämän kesäinen lukkari on minun osaltani jo 21:s. Kuitenkin aina vähän jännittää. Lukkarinteko on reksille taidonnäyte. Hyvä lukujärjestys luo opettajille ja oppilaille paremmat mahdollisuudet onnistua työssään. Huono lukujärjestys taas laskee työintoa. Sitäkin pitäisi seurata, että hyvät ja huonot lukkarit eivät kasaannu peräkkäisinä vuosina samoille luokille ja opettajille.

Vaikeuskerrointa lisää sekin, että eri ihmisten mielestä erilainen lukkari on hyvä. Monet lapset esim. toivoisivat 10-aamuja (että saisivat nukkua), mutta samaan aikaan koulu ei saisi jatkua pitkälle iltapäivään. Mission impossible.

PS. Kuinka päivä sitten lopulta sujui? Tämä osa lastua on kirjoitettu klo 18.

KUVA: Nyt on Smartti Irjankin luokassa.

Hieno päivä. Sain lukkarien perusteet varsin pitkälle. Tuntikehys riittää, mutta naftisti. Jatketaan huomenna. Maalari jatkoi ahkeraa työtään. Riitta purki tavaroita. Minä lähettelin virastoon pitkän listan kirjeitä. Kovin moni asia näyttää jääneen jostain syystä vaiheeseen, eivätkä kaikki vanhemmat esim. tiedä, missä koulussa heidän lapsensa opetus syksyllä järjestetään. Noloa.

Henkilökunnalle lähti rehtorin viikkokirje. Joten hyvillä mielin kotiin.

10 työpäivää ja go go go

KUVA: Niin se taas alkaa myös järjestötyökin. Luokanopettajan päiväkirjan työryhmä kokoontuu illalla Sokos Hotelli Vantaalle käynnistämään lukuvuoden 2010-2011 päiväkirjatyön. Hieno ryhmä. Yhteistyötä on tehty jo yli 20 vuotta.

UUSI KUU, uusi viikko, uusi päivä. Kaksi viikkoa, ja kaiken pitäisi olla valmiina opettajille ja muulle henkilökunnalle. Maanantaina 17.8. on lukuvuoden suunnittelupäivä, jossa taas luodaan puitteet oppilaiden seuraavalle kouluvuodelle. Ja koulu alkaa sitten tiistaina 18.8. klo 9. Tarkasti ottaen minulla on yhdeksän työpäivää, ensi viikon maanantaina pidän vielä vuosilomapäivän.

TÄNÄÄN lähtee henkilökunnalle tämän lukuvuoden ensimmäinen rehtorin viikkokirje. Sitä varten on käytävä ne hienosti järjestetyt kansiot läpi. Lukkarien perusrakenne syntyy tänään, ja perjantaina ne ovat valmiit. Siitä lähdetään. Tänään lähetän myös koulunkäyntiavustajille ehdotuksen ensi vuoden työnjaosta. Toivotaan, että siitä tulee kaikkien kannalta kohtuullinen.

MUUTOIN kalenteri on vielä mukavan väljä. Ensi viikolla kokouksia jne. sitten riittääkin.

PS. Näin päivä sitten toteutui: Oli mukava päivä. Koulusihteeri laski rahoja. JJ ja Ulla sisustivat luokkaansa. Maalari kaunisteli mm. TN-luokkaa. Smartboardeja asennettiin, ja videotykkejä puhdistettiin. Hikoilimme Ullan kanssa koulunkäyntiavustajien työaikojen kanssa. Tehtäväjakoehdotus on nyt laitettu kommentoitavaksi.

Nyt kun avustajilta on -näin ohjeet luen- poistettu oikeus syödä koululounas verotusarvolla, heille tulee oikeus kuuden tunnin työpäivänä 30 minuutin palkattomaan ruokatuntiin- ja vastaavasti sen verran pidempään työpäivään. Haluavat tai eivät. Moni ei haluaisi. No, lopulta tauko auttaa varmaan jaksamisessa. Viikkokirjeen lähetän illalla, kun olen palannut Vantaan kokouksesta.

Lukkareiden perusteet jäivät huomiseen.

Elokuu tuli

KUVA: Swissotel oli komea hotelli, ja aamiainen oli jälleen uskomattoman hieno.

SUNNUNTAITERVEISET Tallinnasta. Tallinna oli ennallaan. Nyt tosin satoi turhan paljon. Viru-keskuksessa moni yritys oli joutunut vaihtamaan pienempään koppiin. Isoissa myytin kultaa jne. Kauppa kävisi- näin uskon- paremmin, jos olisivat malttaneet pitää hintoja halvempana.

MIELENKIINTOINEN juttu oli muuten pizza-pasta-salaattipaikka, jossa tarjoilijat oli korvattu ostokortilla. Kun tuli ravintolaan sisään sai "luottokortin". Sitten jonottamaan ruokaa. Kun se oli valittu, näytettiin korttia kuin espoolaisbussissa. Jos halusi juomaa, se haettiin kortilla toisesta jonosta. Kun ruoka oli valmis, mukaan annettu muovinen hälytin alkoi vilkkua, ja sitten sai hakea pizzan tiskiltä. Ulos pääsi vain kassan kautta. Hinta kahdesta pizzasta, cociksesta ja oluesta oli 225 kruunua- siis jotain 17 €. Hankalaa, mutta ilmeisesti tuottavuutta tehostavaa.

HÄÄPÄIVÄLAHJAKSI sain vaimolta "Matti Pellonpää"-kirjan. Haikea kirja. Palaan siihen.

Tampere luopuu esimerkkiruokailusta

ILTALEHDEN (alunperin Aamulehdessä) mukaan Tampereen kaupunki evää opettajilta ateriaedun. Tampere joutuu tekemään menoleikkauksia ja on päätynyt keräämään noin 400 000-500 000 euron säästöt poistamalla opettajille kuuluneen valvonta-ateriaedun. Muutos tulee voimaan heti syksyllä.

Vastaavan ratkaisun teki tiettävästi ensimmäisenä itänaapurimme Vantaa jo vuosia sitten. Ensi syksynä Espookin vähentää niiden opettajien määrä yläkouluissa, joilla on oikeus koululounaaseen vain verotusarvolla. NIinikään verotusarvolla syöminen loppuu suurelta osalta koulukäyntiavustajia.

KUVA: Suomalaisen koulun menestystarinan yksi selittäjä on oppilaille ilmainen koululounas. Suomalaisissa kansakouluissa koululounas otettiin käyttöön jatkosodan aikana 1943. Opettajilla on ollut tärkeä rooli kouluruokailussa. Aikaisemmin he annostelivat ruuan. Nyt kun annosteluun on löydetty muita ratkaisuja, opettajilla on on esimerkkiruokailijan tehtävä. Säädökset edellyttävät, että koululounas on ohjattu. Hyvinä aikoina se tarkoitti sitä, että kaikki opettajat söivät yhdessä oppilaitten kanssa. Jatkossa vain ne, joille on erityisesti määrätty tehtävä valvoa ja ohjata ruokailua.

Ratkaisua odottavia ongelmia

JOS päätös toteutetaan Tampereella totaalisti niin, ettei yksikään opettaja ole esimerkkiruokailijana, luvassa saattaa olla ongelmia. Varsinkin pienet lapset tarvitsevat apua ihan haarukoiden ja veitsien käytössä ja ruuan ottamisessa.

KUNTATYÖNANTAJA on hiljakkoin julkaissut kouluruokailun järjestämistä koskevat kantansa "KT tiedottaa palkka-asiamiehille 26.6.2009"-kirjeessä. Se on tärkeä kirje. Kirjeen mukaan:

(1) Opetushenkilöstöllä ei sinänsä ole oikeutta ruokailla työaikana. Työaikaa ei siis saa käyttää ruokailuun.
(2) Jos peruskoulun opettaja määrätään valvomaan tai ohjaamaan ruokailua ns. esimerkkiruokailijana, tapahtuu tämä välitunnin ja/tai tuntien aikana, jolloin ko. tehtävä sisältyy työaikaan. Tätä ei pidetä varsinaisesti ruokailemisena työaikana, vaan ruokailun valvomisesna tai ohjaamisena.
(3) Muilla kuin em. esimerkkiruokailijoilla ruokailu ei sisälly työaikaan.

HUH! Kuinka Tampere tämän kanssa elää? Tai tarkemmin tamperelaiset opettajat? Ilmeisesti tällä tarkoitetaan sitä, että opettajat eivät saa poistua koulusta ruokailemaan muualla. Omien eväitten syömistä välitunnilla ei kai ole mielekästä rajoittaa?

(4). Jos työnantaja määrää opettajan osallistumaan peruskoulussa ruokailuun valvojana tai ohjaajana (ns. esimerkkiruokailijana), ateriasta ei peritä korvausta, vaan se katsotaan verotettavaksi luontoiseduksi (josta maksetaan vain verotusarvo)
(5) Muissa tapauksissa työnantajan työpaikkaruokaloissa peritään pääateriasta korvaus (Tampereella 4,13 €).

Koululounas on ollut koulupäivän tärkeä yhteinen hetki. Harmi, että Tampereella on nyt tällaiseen päätökseen ajauduttu. Tiukoin sanoin kirjoitettuun ohjeeseen jää nimittäin ongelmia:
- Jos ei-esimerkkiruokailevilla opettajilla ei ole oikeutta ruokailla työaikana, niin kuinka he voivat ruokailla työaikana ruokalipulla?
- Jos ei-esimerkkiruokailevat opettajat eivät saa ruokailla työaikana, kuinka ihmeessä he jaksavat esim. seitsemän tunnin työpäivän?
- Aamulehdessä omia ratkaisujaan esittäneistä kouluista osa näyttää toimivan toisin kuin KT edellyttää. Valvova opettaja ei syö valvontansa aikaan. Eihän hän silloin ole esimerkkiruokailija? Ja toisaalta ostetulla ruokalipukkeella syövä opettaja velvoitetaan valvomaan oppilaita? Outoa. Onkohän näissä kouluissa tulkittu varsin tiukasti KT:n ohjetta (Kuntatyönantaja 3/2009, 21):

"Opettaja ei voi kieltäytyä työstä, joka kuuluu hänen tehtäviinsä, vaikka siitä ei makseta erillistä korvausta. Opettaja ei määrittele itse työtehtäviään, vaan sen tekee toimivaltansa puitteissa työnantaja (rehtori esimiehenä)"

Näin toimittaessa ongelmaksi nousee
- voidaanko opettaja määrätä työajallaan tekemään työ, josta VES määrää esim. verottoman ruokaedun, mutta tekemään se ilman tätä etua. Näinhän tilanne on, jos opettaja määrätään valvomaan ruokailua ilman että hänellä on esimerkkiruokailijan etu.

ASIA voi tuntua pikkujutulta. Varmaankin koululounas on edelleen tuolla noin 4 €:n hinnalla usein hintansa väärtti. Tamperelaisten opettajien palkoissa veroedun menettäminen ja lipukkeilla syönti tarkoittanee noin 80 €:n lisälaskua kuussa. Yhdestä näkökulmasta voidaan väittää, että kyseesä on 3 %:n palkanleikkaus.

KOKONAAN oma juttunsa on, syntyykö ratkaisusta aidosti toivotut säästöt. Aamulehdessä käytävässä keskustelussa arvellaan, että ainut säätstö syntyy raaka-ainekustannuksista, ja ne ovat juttujen mukaan n. 0,19 euroa/annos.

Toisen työviikon perjantaita

KUVA: Koulun-käyntiavustajia kesäpala- verissa. Margit, Sirja, Pirjo, Marjo ja Mireille. Kuvasta puut-tuu Joni.

PERJANTAIAAMUN ensimmäinen oikea työtehtävä oli pohtia palaveriin kerinneiden koulunkäyntiavustajien kanssa, mikä olisi paras tapa järjestää avustuspalveluita ensi lukuvuonna. Kaikki ymmärsivät tilanteen, ja olimme varsin yksimielisiä niistä periaatteista, joilla tehtävät tulisi jakaa. Kaikille kun ei riitä yhtä paljoa työtunteja. Lupasin laittaa käydyn keskustelun pohjalta maanantaina oman ratkaisuni sähköpostilla.

KUVA: Kuinka voimme auttaa selkää, pohdittiin opetustuokiossa.

PÄIVÄN toinen työtehtävä oli haastatella kaukaa Joensuusta tullutta ELA-opettajaehdokasta. Opetustuokio ja ehdokas oli mitä mukavin. Lapset olivat iloisia ja palkkiojätskit maistuivat.

Lopullinen päätös tehdään maanantaina 10.8. Näin sovimme yhteistuumin.

TALOSSA oli tänään töissä vain talonmies Kari ja minä. Hiljaista siis edelleen.

LOPPUPÄIVÄN käytänkin kuntatyönantajan uusiin ohjeistuksiin perehtymiseen. Niistä tarkemmin myöhemmin.

Lapsia löytyi opetustuokioon. Hienoa!

KUVA: Opetustuokio keväällä 2009.

PERJANTAINA klo 11-11.30 koululla kokoontuu pieni lapsiryhmä virkahaastatteluun kuuluvaan opetustuokioon. Palkkana on jätski.

Löytyi peräti seitsemän joutilasta lasta, jotka olivat tehtävästä kiinnostuneita. Kiitos.

Tänään olisi aihetta olla koulupedagogiikan Tarzan

KUVA... mutta onneksi on kokemusta pienestä pitäen. Kuva on Sysmästä kesältä 1955, ja kasvun tukikeppinä on serkku Pentti.

TAAS on torstai.

Tänään onkin oltava tosi ahkera, oikea Tarzan. Paperit oikeisiin kansiohin. Pöydät on saatava siistiksi. Tyhjäksi niitä ei näillä liaaneilla saa. Ja sitten on valmistauduttava huomisiin koitoksiin: koulunkäyntiavustuspalveluiden sopeuttamiseen ja ELA-opettajan työhaastatteluun.

PALAAN asiaan illalla, ja kerroin kuinka kävi.

Nyt on ilta.

Viidakko raivattu molemmin käsin, ja kansiot lähes valmiit. Avustajille lähetetty muistutuskutsu. Moni on töissä eikä pääse, mutta niin se usein on. Maalari viimeisteli yläkerran ikkunoita. Ensi viikolla kuulema valmista. Ulla poikkesi konttorilla. Boston oli ollut hieno ja sopivan kokoinen kaupunki.

Kotona pieni sukellus kasvatuksen käsitemaailmaan (vuorossa sivistyksen käsite), ja ruohonleikkuuta.

PS: Aamun Hesarissa on uutinen: Helsingin koulut luopuvat liitutauluista ja piirtoheittimistä. Kaikkiin luokkahuoneisiin saadaan uudet laitteet viimeistään ensi vuoden aikana. Kappas vaan. Espoo on tosin aloittanut vastaavan siirtymän Smartboardeihin jo vuosia sitten, mutta meillä vauhti on vähän hitaampi.

Keskellä toista työviikkoa

KAUNIS, hiostava päivä.

Nyt kun kansiot on tyhjennetty, on aika panna paperit takaisin kansioihin :-) No, osa vain. Ja uudella lailla asioita järjestäviin kansioihin. Kokoan hopean harmaat arjen käytäntömme vuosien varrelta yhteen kansioon, (ainakin) sadan projektimme jäämistöä toiseen, tärkeitä pykäläasioiota kolmanteen ja salaisia fileitä neljänteen.

LASTUN kuva kertoo, että löimme tänään JJ:n kanssa päät yhteen ja suunnittelimme salaohjelmaa henkilökunnan suunnittelupäiväksi. Sehän on maanantaina 17.8. Joudumme vielä haalimaan pari salaliittolaista. Hiljaista on muuten ollut. Kolme opettajaa on soitellut (Johanna, Sari K. ja Sirpa). Semmoinen muistaminen aina ilahduttaa. Ja monista kuulee naamakirjassa (facebook).

MAALARI viimeistelee hommiaan. Joku on tuonut smartboardit parakkiin. Ilmeisesti huomenna alkaa asennus. Uimaopetuksen koordinaattori lupaili ensi viikoksi tietoa uintivuoroista.

HUOMENNA on kansiohommat saatava valmiiksi, ja valmisteltava perjantainen avustajatapaaminen. Ja ela-opettajakandidaatin haastattelu. Olen kovasti yrittänyt haalia oppilaita opetustuokioon. Yksi on mahdollisesti tulossa :-)

TYÖPÄIVÄN päälle ajoin Hesaan ja varasin vaimolle ja minulle matkaliput viikonlopuksi Tallinnaan. Viimetipan matkoja ei saa maksaa netissä. On hääpäivä nimittäin.

ILLALLA uppouduin taas kasvatuksen käsitemaailmaan. Pohdin kasvatustyyliin liittyviä käsitteitä. Olen hyvin aikataulussa. 80 käsitettä on nipussa. 1-3 hiontaa päivässä, niin toinen tekstikierros on kuitattu ennenkuin koulu alkaa.

KYSELY: Koulujen varautuminen sikainfluenssaan

TÄMÄN BLOGIN oikeassa yläkulmassa on pitkästä aikaa kysely. Kantaa voivat ottaa kaikki asiasta kiinnostuneet. Kysymyshän on simppeli: Hötkyilläänkö sikaflunssan suhteen? (1) kyllä, (2) koulujen pitäsi valmistautua, (3) en osaa sanoa. Kysely on auki kuusi päivää.