Vieläkö muistat idean verkkokoulusta?

AIKANI kuluksi sukelsinvuoteen 1996. Uusia koululakeja valmisteltiin vimmaisesti. Keskeisimpiä tavoitteita oli rakentaa maahan yhtenäinen peruskoulu. 

Elokuun lopulla 1996 . Opetushallituksen edustajat esittelivät yhtenäisen peruskoulun malleja. Niitä oli  kaksi:
 Se ensimmäinen oli samassa kiinteistössä toimiva yhtenäinen koulu.

Mutta se toinen, joka on taidettu jo unohtaa, olisi ollut toteutuessaan varsinainen revoluutio. Sen nimi oli Verkkokoulu.

Verkkokoulu

Verkkokoulumallissa 
yhden kunnan tai kaupunginosan kaikki alakoulut (os. ala-asteet) ja
 se yksi yläkoulu (os. yläaste) olisi  yhdistetty hallinnollisesti yhdeksi kouluksi, jotka toimisivat eri rakennuksissa.  

Keskuskouluna oli ollut yläkoulu, jossa  yläluokkalaisia opettaisivat aineenopettajat. Entisistä alakouluista olisi  tehty ns.  lähikouluja, joissa ns. lähiopettajat (os. luokanopettajat) opettaisivat 
1.-3.- luokkia. Lisäksi  näissä lähikouluissa olisi esiluokka. 

Opettajia olisi käytetty joustavasti. Jo neljäsluokkalaiset 
opiskelisivat joitain päiviä keskuskoululla aineenopettajien johdolla. Vastaavasti isommat lapset voisivat tulla lähikoululle  tekemään itsenäisiä projekteja lähiopettajan valvoessa työskentelyä  toisella silmällä. 

Lisäksi  osa lähiopettajista voisi toimia keskuskoululla.  Kunhan tärkeissä aineissa: matematiikka, luonnontieteet, kielet,
taito- ja taideaineet opetus olisi asiantuntijan käsissä. Lähiopettajia tarvittaisiin keskuskoululla   hoitamaan kodin ja koulun yhteistyötä jne.

Matkat lähi- ja keskuskoulun välillä  tehtäisiin koulubussilla, ja jotta aika ei
menisi hukkaan, bussi olisi videobussi.

Tällä verkkokoulucompolla olisi (vain) kaksi rehtoria:  hallinnollinen ja pedagoginen. 
Tätä mallia kutsuttiin
 aluerehtorimalliksi.

LUIN tuon ajan muistiinpanoistani, etten innostunut verkko_koulusta. Pikemminkin kauhistuin.  Kirjoitin:

" Voi hyvä Sylvi!
 Kenen neronleimaus on silpoa parhaiten toimiva peruskoulun osa ja ajaa alas luokanopettajan  maailmanlaajuisesti korkeatasoiseksi kuvattu professio. Että heistä tehtäisiin apuopettajia,.  Mieleen tulee vahvasti viipurilainen luokan äiti- järjestelmä".

Esitys oli tehty ihan vakavissaan.  Mm. Opetus-hallituksen silloin tuore pääjohtaja Jukka Sarjala näki, että hanke  takaisi  maa-seudun koulujen säilymisen.Verkkokoulua
 oli  tarkoitus kokeilla jo lukuvuonna 1997-98.

Marraskuun puolivälissä 1996 tilanne näytti muuttuneen. Kun Luokanopettajaliitto oli pyytänyt  Martti Apajalahtea tulemaan esittelemään verkkokoulua Lo-liittovaltuustoon, 

opetushallituksen ylijohtaja Aslak Lindström oli kieltänyt  häntä menemästä. Huhujen mukaan OAJ ja Kuntaliitto olivat joutuneet niin pahaan hakaukseen asian tiimoilta, että opetushallitus oli  joutunut laatimaan kokonaan uuden suunnitelman.

Viikkoa myöhemmin saatiin kuitenkin uutinen: Ylijohtaja Aslak Lindström oli juuri esitellyt maailmalla ideaa verkkokoulusta. Ideasta käytiin keskusteluja ympäri maata.

LUOKANOPETTAJA-lehdessä 1/1997 julkaistiin juttu: "Peruskoulun parhaiten toimivaa osaa- ala-astetta- ei saa ajaa alas". Siinä kritisoitiin  tätä opetushallituksen uudistusideaa. Verkkokoulussa luovuttaiin koulunjohtajista. Koolla ollut valtuusto vastusti ideaa ennen muuta siksi. että se sotii uutta oppimiskäsitystä vastaan.

LUOKANOPETTAJA-lehdessä 2/1997  liiton puheenjohtaja Jarmo Salomaa palasi teemaan. Kun liitto oli nostanut suunnitelman verkkokoulusta julkisuuteen, oli noussut valtava kohu hallintoväen keskuudessa.  Kukaan virkamiehistä ei kuitenkaan ottanut vastuuta ideasta. Lehdessä kerrottiin, että opetushallitus oli allekirjoittanut 16.1.1997 asiakirjan, jossa käynnistettäisiin ideaa koskeva kehittämishanke vuosille 1997-2000. Liitto vastusti kokeilun käynnistämistä.

Seuraavista lehdistä en enää löytänyt keskustelua verkkokoulusta. Miten sen kävi? Käynnstyikö kehittämishanke?