Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

lauantaina, toukokuuta 28, 2016

Kuinka Espoo ratkaisee koulujen sisäilmaongelmat?

Päivän Länsiväylässä kerrotaan, että nyt oirehtivat Aarnivalkean koulun
opettajat, jotka eivät uskalla kertoa nimiään. Huh. 
OLIN kolmen ensimmäisen allekirjoittajan joukossa, kun merkittävä joukko (57)  kaikista Espoon valtuustoryhmistä teki Kaupungin- hallitukselle "valtuusto- kysymyksen koulujen sisäilma- ongelmien ratkaisemiseksi sekä tarvittavan lisätilan rakentamiseksi kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin".

Kysymyksessä muistutettiin mm., että vuonna 2012 tehdyssä valtuustosopimuksessa edellytettiin, että Espoossa laaditaan sisäilmaongelmaisten koulujen ja muiden tilojen korjaussuunnitelma ja kunnossapitosuunnitelmat, että korjausprosessia tehostetaan ja että laaditaan pitkän tähtäimen ohjelma, jota arvioidaan vuosittain ja jossa näkyy koko elinkaaren vaikutus käyttötalouteen ja rahoituskuluihin, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) sekä vaikutus tuottavuuteen. Valtuustosopimuksen kirjauksista huolimatta koulujen korjausvelkaa ei ole saatu hallintaan. Toinen haaste on vastata oppilas- ja opiskelijamäärien kasvuun. Opiskelijamäärät tulevat Espoossa kasvamaan vuoteen 2020 mennessä 3300 oppilaalla. Tästä johtuen tarvitaan koulutilaa noin 9-10 koulun verran.

VIRKAMIEHET (Maija Lehtinen ja Olli Isotalo) ovat nyt laatineet vastaukset esitettyihin kysymyksiin- ja asia on kaupunginhalllituksen listalla 30.5. Käyn seuraavassa vastauksia läpi.

1. Millainen suunnitelma on tehty potentiaalisten sisäilmakohteiden hallitusta korjaamisesta (koulut ja päiväkodit) talouden tasapainotus- tuottavuusohjelman (tatu) yhteydessä laadittavaan 10 vuoden investointisuunnitelman pohjaksi? Paljonko korjauksiin on osoitettu vuosittain rahaa?

Vastauksessa kerrotaan, että koulujen ja päiväkotien hallitun peruskorjaamisen ajoittamisen apuna toimii yhteistyössä sivistystoimen kanssa  laaditut priorisointiselvitykset. Koulujen priorisointi on laadittu vuonna 2007 (päivitys 2014)  ja päiväkotien priorisointi vuonna 2013.

Espoossa väestöön suhteutettu korjausvelkaa on nyt  457 euroa ja perusparannustarve 653 euroa / asukas. Vantaalla velkaa on vähemmän, Helsingissä enemmän. (mutta se ei paljon tässä auta) Suurin  perusparannustarve on 1960 - 1980 valmistuneissa päiväkodeissa ja kouluissa.

Yhdeksi keinoksi vastata ongelmaan virkamiehet esittävät salkuttamista (ts. rakennukset luokitellaan  4-6 koriin huomioiden tuleva käyttötarve sekä rakennusten tekninen kunto. Sitten päätetään, mistä  voidaan luopua purkamalla tai myymällä),

Sähköinen huoltokirja on otettu käyttöön ja seuraavaksi käynnistetään rakennusten kohdekohtaisten huolto-ohjelmien laadinta ja kunnossapidon pitkän tähtäimen PTS-suunnittelu.

Palveluverkkoa aiotaan kehittää, mikä  johtaa pienien yksiköiden vähenemiseen ja tilojen monikäyttöisyyden tehostamiseen ja käyttöasteen parantamiseen (miten käyttöastetta nostetaan? Vuoroluvulla?) 

PTS-suunnitelmien ennakoidaan paremmin rakennusten korjaamiseen tarvittava määräraha tulevaisuudessa. Korjaustoiminnan painopistettä siirretään  ennakoivaan kunnossapitoon. Tämä vaatii kuitenkin nykyistä enemmän korjausmäärärahoja sekä sen, että peruskorjauksia ei investointikaton vuoksi lykätä liian montaa vuotta eteenpäin.... Menettelytapaohjeita sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi on päivitetty.

2. Miten 10 vuoden investointisuunnitelmassa tullaan huomioimaan oppilasmäärän kasvun tuoma tilantarve? Paljonko tähän on osoitettu vuosittain rahaa?

Aiempien vuosien aikana kasvanutta korjaustarvetta on vaikea saada lyhyellä aikajänteellä alenemaan, joten elinkaarta jatkaviin hankemäärärahoihin tarvittaisiin vuosittain lisärahoitusta. Nykyinen määräraha on 6,7 milj. euroa, joka kohdistetaan akuuteimpiin korjauksiin. Jotta saisimme aikaa korjata tilannetta, elinkaarta jatkaviin korjauksiin tarvittaisiin lisää vähintään 50 %.

Valtuuston asettama investointikatto johtaa voimakkaaseen investointien priorisointiin ja karsintaan.  Korjausvelka kasvaa. Tämä johtaa entisestään kasvaviin sisäilmaongelmiin ja väistötilojen tarpeeseen. Investointilistauksesta puuttuu useampia tärkeitä hankkeita. Investointikatto tulee ylittymään.

3. Selvitetään eri väistötilajärjestelyjen vaihtoehdot ja kustannukset. Mitä maksaisi esimerkiksi hankkia kaupungin omistukseen väistötiloja, joita voidaan tarpeen mukaan siirtää paikasta toiseen?

Vastauksen mukaan Tilapalveluilla on tällä hetkellä vuokrattuna leasing-sopimuksilla kaksi väistötilaa, jotka  lunastetaan myöhemmin kaupunglle. Näiden väistötilojen kuukausivuokra on 116 764 euroa / kk (alv 0 %) ja niiden lunastushinta on 3 009 352 euroa.Väistötiloina toimivat myös Kutojantien ja Rehtorintien kiinteistöt. Kutojantie on vuokratila, jonka keskivuokra 11,64 euroa / m2/ kk. Rehtorintie on suoraomisteinen koulutila.

4. Päätöksenteon pohjaksi laaditaan arvio koulujen korjaus- ja uudisrakentamisen vaatimasta rahasummasta seuraavan 10 vuoden aikana erilaisilla skenaarioilla (oppilasmäärien kasvu, korjaustarve, uusien koulujen määrä, väistötilojen määrä).

Virkamiehet vastaavat: Jos palveluverkon ja  kohteen kuntoarvion mukaan esitetyt kaikki sivistystoimen investointihankkeet haluttaisiin toteuttaa, investointikaton tulisi olla vuonna 2017 noin 5 milj. euroa, 2018 noin 18 milj. euroa, vuonna 2019 noin 44 milj. euroa, vuosina 2020 - 2021 noin 35 milj. euroa, vuonna 2022 noin 17 milj. euroa ja vuonna 2026 noin 4 milj. euroa suuremmat.  Sivistystoimen ilmoittaman toimialan hanketarpeen ja investointikattohintojen välillä on eroa vuosina 2017 - 2026 yhteensä noin 132 456 milj. euroa.

5. Miten suunnitellussa korjaustahdissa pysytään, jos investointiohjelman ulkopuolelta tulee ennakoimattomia väistöjä? Esimerkiksi Niipperin koulu ja Jousenkaaren koulu eivät sisälly vuoden 2016  talousarviossa hyväksyttyyn 2020 ulottuvaan investointiohjelmaan.

Vastauksen mukaan yllättävät korjaukset siirtävät aina muita suunniteltuja korjauksia vuosia eteenpäin. Jotta voisimme reagoida yllättäen nouseviin korjaus- ja väistötarpeisiin,  määrärahareserviä tulisi olla vähintään noin 10,0 milj. euroa / vuosi.

6.  Miten talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa on huomioitu kasvava elinkaarta pidentävien korjausten tarve? Talousarvioon varattu summa on osoittautunut riittämättömäksi tarpeellisten korjausten määrään nähden eikä ennakoimattomia hätäväistöjä ole pystytty välttämään.

Vastauksen mukaan elinkaarta jatkaviin investointeihin on varattu vuosittain noin 7 milj. euroa/vuosi. Investointiohjelmaan tullaan esittämään lisämäärärahaa vuodesta 2019 alkaen elinkaarta jatkaviin korjauksiin. Vaikeutena on, että korjaukset laajenevat kun rakenteita lähdetään avaamaan ja tutkimaan. Korjauksia joudutaan usein rajaamaan, jotta annetuissa määrärahoissa pysytään. Kohteiden ollessa käytössä, korjausten tekeminen on hankalaa ja vaatii erityisjärjestelyjä.

7. Päätöksenteon pohjaksi selvitetään korjausrahoituksen erilaiset vaihtoehdot, ml. koulujen korjaus- ja uudisrakennusrahasto, yhtiöittäminen ja muut mahdolliset mallit, joissa kaikki tai osa kouluista siirretään rahoitettavaksi erillään vuosittaisista käyttömenoista (Espoon koulut Oy, Ruotsin mallin selvittäminen)

Virkamiesten mukaan on tilattu selvitys, jossa Espoo toteuttaa neljän koulun, noin 100 milj. euron peruskorjaushankkeen ja tutkii hankkeelle vaihtoehtoisia toteutus- ja rahoitusmalleja. Erityisesti tutkitaan onko ulkopuolisen toimijan suunnittelema, toteuttama, rahoittama ja ylläpitämä kokonaisuus (Espoo vuokralaisena) kokonaistaloudellisesti edullinen suhteessa tällä hetkellä käytössä oleviin investointihankkeiden toteutus- ja rahoitusmalleihin. Tämä selvitys valmistuu syksyyn mennessä.
Tarkastelussa on erilaisia  toteutus- ja rahoitusmallea (perinteinen, elinkaarimali, kiinteistösijoittaja...)

8. Selvitetään hankintojen jakamista pienempiin kokonaisuuksiin sekä norminpurkumahdollisuutta kilpailutuksissa siten, että mahdollistetaan monien suunnittelijoiden ja rakentajien osallistuminen koulujen korjaus- ja uudisrakennushankkeisiin.

Vastauksen mukaan tavoitteena on oikea  kilpailu. Ongelmana on, ettei työ kiinnosta. Esimerkiksi  suuret rakennusliikkeet pitävät päiväkotihankkeita pieninä, eivätkä osallistu kilpailuun.
Kilpailutuksissa saamamme tarjoukset ovat olleet hyvin lähellä julkisuudessa ilmoitettuja hankehintoja. Yksittäisiä Hankehintoja ei tulisi esittää julkisesti. Talousarvion laadintavaiheessa  emme pysty havainnoimaan kaikkia tulevia hankkeen hintoihin vaikuttavia seikkoja kuten esimerkiksi pohjaolosuhteiden vaikutusta. Näin investointikustannukset hyvin usein ylittyvät ja niille haetaan lisärahoitusta. Olemme voimakkaasti lisänneet hankkeiden suunnittelunohjausta ja tavoitteena on saada aikaan aikaisempia edullisempia mutta laadukkaita hankkeita.

Yhteenvetoa

Minusta vastaus on rehellinen ja surullinen. Elinkaarta jatkaviin korjauksiin tarvittaisiin lisää vähintään 3,5 miljoonaa/vuosi. Investointeihin tarvitaan lisää vuodelle 2017 noin 5 milj. euroa- ja 10 seuraavan vuoden aikana yhteensä 133 miljoonaa, siis keskimäärin 13 miljoona/vuosi.

Ei hyvältä näytä, jollei löydetä lisää rahaa tai uusia luovia ratkaisuja. Yksi on valvonnan lisääminen. Toinen on maaperältään parempien tonttien varaaminen kouluille. Paineet kesäkuun kehysneuvotteluja kohtaan lisääntyvät.

Ks. tarkemmin: http://espoo04.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Ei kommentteja: