Kokouksen jälkeen päivitetty versio.
Demareista edusti ypöyksin Martti. Heini oli kipeä, ja varansa toisessa kokouksessa. Maria G. oli Brysselissä.
Tässä nostoja.
3§ Selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta ja lausunnon antaminen
ESITYS oli, että lautakunta merkitsee tiedoksi selostusosan mukaiset selvitykset (toimenpiteistä, joihin ryhdytään) tarkastuslautakunnan arviointi-kertomuksessa esitettyihin toimialaa koskeviin kannanottoihin ja antaa ne lausuntonaan vuoden 2023 arviointikertomuksesta.
Tarkastuslautakunta oli nostanut esiin ongelmia mm.
- Tulostavoitteiden mittaamisessa. Niitä ei oikein pystytä arvioimaan.
- On pulaa henkilökunnasta - keinoksi esitetään mahdollisuuksia pätevöityä koulutuksen avulla. Järjestelyeriä tulisi kohdentaa työvoimapula-aloille.
- Tapaturmia, väkivaltaa ja uhkatilanteita on vähennettävä. Vastauksen mukaan ohjeita ei noudateta.
- Tilojen pitäisi olla fiksuja (omin sanoin MH).Vastauksen mukaan ne ovatkin.
- Kaikille lapsille vaaditaan heidän tarvitsemaansa tukea (inkluusio). Vastauksen mukaan lakia noudatetaan. Rahaa puuttuu mm. vieraskielisten tuesta.
- Nuorisotyötä pitäisi hyödyntää. Vastauksessa viitataan siihen, että hankerahat ovat hankerahoja.
6§ lausunnon antaminen hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyvistä laeista.
Säädöksiä ollaan siis muuttamassa, niin että luovutaan nykyisestä ns. kolmiportaisesta (yleinen, tehostettu ja erityinen) tuesta ja tilalle tulisi ministerin mukaan selkeämpi jako ennakoiviin ja oppilaskohtaisiin tukitoimiin. Tavoite on vähentää byrokratiaa. Pidennetty oppivelvollisuus muuttuisi varhennetuksi oppivelvollisuudeksi (mm. kehitysvammaiset).
Tosi laajaa tekstimateriaalia oli Kotolassa käyty läpi perinpohjin.
ESITYS oli, että toimiala antaa valmistellun lausunnon. Niin tehtiin ja tehtiin myös joitain muutoksia.
Lausunnossa kehuttiin useita asioita:
- Tarkoitus on varmistaa riittävät resurssit ja vähentää hallinnollista työtä (ennakoivista tukitoimista ei tarvitsisi tehdä hallintopäätöstä; suunnitelma ja arvio –asia-kirjojen määrä vähenisi neljästä yhteen)
- erotetaan yleinen, kaikkiin oppiaineisiin tai oppimisen vaikeuksiin kohdentuva ennakoiva tukiopetus sekä opetuskielen tukiopetus selkeämmin toisistaan erillisiksi tukimuodoiksi. Tukea opetuskielen oppimisen.
- Konsultatiivisen sairaalaopetuspalvelun lisääminen perusopetuslakiin vakiinnuttaisi hanketoimintaa (mutta Espoo ei voi konsultoida koko Läntista Uuttamaat ilman resurssointia)
- Oppilaan vapautettaminen suorittamasta perusopetuksen oppimäärää joko osittain tai kokonaan olisi viimesijainen toimi.
- Myös Jopossa voi antaa oppilaskohtaista tukea
- Erityisluokanopettajalla on oltava monialaiset opinnot
- Jollei opiskele uskontoa, vvt saa olla pienempi.
Toisaalta siinä nostettiin esiin myös useita huolenaiheita:
- Perusopetuslaki 2§:säädettäisiin niin, että yhden opettajan opettamassa opetusryhmässä voisi olla enintään 5 erityisopettajan opetusta oppilaskohtaisena tukitoimena saavaa oppilasta. (Espoo epäilee > voi johtaa esim. toiseen kouluun sijoittamiseen, ei voida integroida erityisopetuksesta). Espossa on 662:ssa ryhmästä 1686:sta yli 5 tehostetun ja erityisen tuen oppilasta > tarvittaisin Espooseen satoja uusia opettajia ja tiloja) Jos yli 5, kenen kanssa annetaan tukea? Tästä keskusteltiin paljon, ja tekstiä muokattiin,
- Huolta oppilashuollon osuudesta - ei yhteisöllinen opiskeluhuolto riitä
- Ja korvaavien toimien riittämättömyydestä (koulupäivän lyhentäminen esim) > paljon poissaolevat, rikkinäinen tausta mamuilla.
- Ja kustannusarvioiden tasosta
- Huolta esiopetuksessa saatavasta tuesta
- Vsop:sta luopumisesta. (Espoo suosittelee sanallista arviointia, ei arvosana maximia 7).
- Espoo kysyy: tuoko ajatus varhennetusta oppivelvollisuudesta lisäarvoa? Milloin oppilas lakkaa olemasta varhennetun oppivelvollisuuden oppilas?
- Espoo kysyy ennakoivan tukiopetuksen mieltä ja suosittelee eriyttämistä (Hmm. tässä taitaa unohtua, että ennakoiva tukiopetus löytyy jo vanhoista opseista).
- Espoo kysyy: Kuinka tukiopetusta annetaan tuntien aikana?
- Espoo kysyy: Tuleeko sitä antaa lomamatkan vuoksi.
- Espoo kysyy: Voidaanko edelleen vapauttaa jonkin oppiaineen opetuksesta?
- Espoo kysyy: Pitääkö koulunkäynnin ohjaajien antamasta tuesta edelleen tehdä päätös (yleensä tukevat ryhmää)
- Espoo kysyy: Eikö ennakoiva tuki ole outoa vammaisten lasten osalta?
- Espoo kysyy: Miten toimitaan, jos vanhemmat vastustavat tuen antamista.
- Espoo kantaa huolta: Espoo on yksi sairaalakunta: Mistä saadaan resurssit siihen, että konsultoiva sairaalakouluopetus voi auttaa muita kuntia?
- Espoo ehdottaa S2-kielestä luopumista. Jollei niin päätös siirosta opetuksenjärjestäjälle. Tästä puhuttiin ja tekstiä esitettiin hiotettavaksi.
- Myös yksityisille kouluille velvoite järjestää tukea.
- Kelpoisten erityisopettajien määrä tulee varmistaa. Espoo ehdottaa yhtä erityisopettajan nimikettä.
7§ Investointikehys 2025–2034
ESITYS oli , että esittely merkitään tiedoksi. Lopullinen versio hyväksytään elokuussa. Tilapula todettiin krooniseksi. Seuraavan 10 vuoden aikana tullaan tarvitsemaan useita uusia peruskoulurakennuksia ja kymmeniä uusia tiloja varhaiskasvatukselle.
8§ Kasvun ja oppimisen toimialan palveluverkkoperiaatteiden hyväksyminen
ESITYS oli, että lautakunta hyväksyy toimialan palveluverkko-periaatteet. Niiden mukaan koulujen koko kasvaa ja entistä useampi koulu on yhtenäiskoulu. Esityksen mukaan. Isot rakennukset ovat mahdollisia, (vain) kun tontti sen sallii.
9§ Espoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman tarkistaminen 1.8.2024 lukien
Säädökset ovat muuttuneet. Mm. Kaitaan lukiosta tulee Matinkylän lukio. Esityksen mukaan.
Listalla oli myös oikaisuvaatimuksia ja päätösten laillisuusvalvontaa.
Esityksen mukaan mentiin. Kokous oli hyvin yksimielinen ja keskusteleva. Se päättyi klo 21.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti