Kokeneen peruskoulumiehen monologeja pedagogiikasta ja koulupolitiikasta. Vielä vanhemmat lastut osoitteessa http://marttifi.wordpress.com/
Kirjoja
Kirjoja
lauantaina, kesäkuuta 29, 2024
perjantaina, kesäkuuta 28, 2024
Viikkoraportti 25
(+) Viimeinen kokouskin hoidettu. Vespa kii(l)tää. (-) Ei taida olla huolia? Paitsi, että kesäkuusta on sulanut jo yli puolet.
![](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjTEHlBhXqeCBKmHJAk5hQDYqvsNDcGnysjVaqKmm-kgsZ8zYK08de2hyphenhyphen4ea9tXFr8apv_9qXyiWHXrPLYbjkersrD-mfbpguYYFHS_UzanwJTTWqpaW7MpJPjb-rlUv_RJOC6Aq96wq9siYoenNFgvubQqvlEuTc6EeQgN4ciKvs4sMYzzWvQmg/w90-h57/Na%CC%88ytto%CC%88kuva%202024-06-18%20kello%2019.17.24.png)
Sitten vähän oikeita hommeloita ensi viikkoa ajatellen. Yliopiston tunnus saatiin sekin toimimaan. Elokuussa jo tarvitaan.
Huikea keli. Aamiainen. Altaalle. On se jännää, että ihmiset nousevat keskellä yötä varaamaan allastuoleja pyyhkeillään. Eivätkä tule altaalle. Välipalaksi pari slicea pizzaa. Muutamalle valkoviinilasilliselle. Lueskelemaan sitten uudelleen altaalle. Illallinen noutopöydästä taas maittava. Sitten muusikkoparin pop-konserttia brandy-lasi kädessä.
torstaina, kesäkuuta 27, 2024
keskiviikkona, kesäkuuta 26, 2024
tiistaina, kesäkuuta 25, 2024
maanantaina, kesäkuuta 24, 2024
Ollaanko kavereita? Vai vanhempi ja lapsi?
Paalasmaa, Jarno (2024). Vapaus ja rajat. Kaveri-vanhemmuudesta kasvattajaksi. Helsinki: Viisas Elämä
On aina upeaa, kun ilmestyy kirja kasvatuksesta. Ja vielä upeampaa kun kirja kotikasvatuksesta.
Jarno Paalasmaan teemana on tammikuussa 2004 julkaistussa kirjassaan kotikasvatuksen eräs "ohentuma" : kaverivanhemmuus. Siitä on toki puhuttu vuosikymmeniä. Kirjoittajaa huolestuttaa, että tämä kasvatustyyli on yleistynyt. Puhutaan siis kasvatuksesta, jossa vanhempi toki välittää lapsesta ehkä paljonkin, mutta ei halua tai osaa asettaa lapselleen tämän kehityksen vaatimia rajoja. Konkreetisti: vanhempi
kyselee lapsensa mielipidettä kaikkiin asioihin, perustelee joka asiaa, neuvottelee, luovuttaa ja antaa lapsen lopulta päättää asioista, jotka eivät kuulu senikäisen lapsen päätettäviksi. Tällainen vanhempi ei ole ymmärtänyt rajojen ja vapauden oikean suhteen merkittävyyttä.
Kaverivanhemmuudesta on haittaa
Paalasmaan mukaan tämä kasvatustyyli on lapselle haitallinen.
Lapselle tulee turvaton olo, mikä puolestaan voi johtaa levottomuuteen tai jopa häiriökäyttäytymiseen. Tutkimusten mukaan tahtonsa jatkuvasti läpi saanut lapsi voi kasvaa sosiaalisesti kömpelöksi, taipuvaiseksi itsekkyyteen ja impulsiivisuuteen. Rajojen puute ja alituinen lapsen ehdoilla meneminen voi näkyä lapsen elämässä vaikeuksina mukautua yhteiskunnan sääntöihin ja ohjeisiin. Pahimmillaan lapsesta tulee tyrannilapsi.
Tällainen kotikasvatus johtaa ongelmiin myös koulussa. Koululaisella on vaikeuksia suhtautua koulun sääntöihin ja ohjeisiin. Hän ei ole tottuneet tekemään itselleen vaikeita ja epämukavalta tuntuvia asioita. Joidenkin on vaikea hyväksyä pettymyksiä, toisilla on vaikeuksia kunnioittaa opettajaa ja muita koulun aikuisia. Opettajien työhön ei kuitenkaan kuulu neuvotella jokaisen oppilaan kanssa erikseen esimerkiksi välitunnille tai ruokailuun menosta.
Aikuisena näin kasvatetulla voi joutua vaikeuksiin sosiaalisissa suhteissa ja auktoriteettien ja sosiaalisen elämän pelisääntöjen kanssa.
Paalasmaan mukaan kaverivanhemmuus on sitä haitallisempaa, mitä pienempiä lapset ovat. Kaverivanhemmat ikään kuin pakottavat lapsia aikuistumaan liian nopeasti.
Vaihtoehtona riittävän hyvä vanhemmus
Paalasmaa tarjoaa tilalle riittävän hyvän vanhemmuuden mallia (kasvattajuutta ). Riittävän hyvä vanhempi on läsnä, antaa aikaa. Hän on turvallinen, lempeä, mutta johdonmukainen kasvattaja. Hän kunnioittaa lastaan. Hän motivoi ja harjoituttaa pitkäjänteisyyttä ja pettymyksen sietokykyä. Hän luo rutiineita, sääntöja ja rajoja- mutta osaa myös käytää niitä joustavasti, johdonmukaisesti lapsen ikäkauden mukaisesti.
Oleellista on etsiä (kulloinkin) oikea tasapaino vapauden ja rajojen suhteelle. Hyvää kasvatusta ei ole ilman rakkautta, ei ilman vapautta, mutta ei ilman rajojakaan.
Turvallinen, lempeä ja johdonmukainen aikuinen tuo lapsille toivoa, turvaa ja selkeyttä elämään. Lapsi oppii tärkeitä taitoja kuten kykyä sietää vastoinkäymisiä ja pettymyksiä.
Lapsi saa olla lapsi.
Konkreetisti: Kasvattajana riittävän hyvä aikuinen asettaa rohkeasti rajoja varsinkin pienen lapsen arkeen. Hän arvostaa lapsen mielipidettä, mutta tekee aikuisena itse päätöksen. Vanhempi määrää suunnan ja lapsi tahdin (esim. raivokohtaus karkkikaupassa: OK ostetaan, mutta syödään vasta karkkipäivänä).
Entä murrosikäisten kasvatus?
Myös isommat lapset hyötyvät siitä, että vanhempi on vanhempi, eikä kaveri. Mutta konsepti on tuolloin vähän toisenlainen. Rajojen ja vapauden akselilla vapauden määrä lisääntyy. Tasapainon kun tulee joustaa ikäkauden (itseohjautuvuuskyvyn MH ) mukaan.
Aikuinen komentaa teiniä rakentavasti. Lapsi tulee kuulluksi ikävaihettaan vastaavalla tavalla. Murrosikäiselle kasvattajana riittävän hyvä vanhempi antaa enemmän vapautta ja ottaa teinin jo mukaan päätöksentekoon. Taitoajattelu toimii. Aikuinen voi kysyä esim. jatkuvasti myöhästyvältä lapselta/nuorelta, millaista tukea hän tarvitsee, jotta pystyisi tulemaan ajoissa kouluun. Kasvattajana riittävän hyvä aikuinen sanoittaa teinille omia näkökulmiaan ja muistuttaa pelisäännöistä. Hän ilmaisee myös tunteensa, kun joutuu huonon käytöksen kohteeksi. Käskyt kannattaa rajoittaa kaikkein tärkeimpiin asioihin. Rangaistuksiin Paalasmaa ei usko, seurauksiin kyllä.
Paalasmaan kasvatusajattelun taustalla näyttää olevan tuttu rajat-rakkaus- reviiri-ajattelu, joka saa- kuten tiedämme- teoreettista tukea mm. Decin ja Ryanin mallista ihmisen kolmesta perustarpeesta 1) onnistua (vaatii rajoja) ,2) saada olla oman toimintansa agentti (vaatii autonomaa) ja 3) kokea saavansa hyväksyntää itselleen tärkeiltä (vaatii rakkautta).
Sukellus filosofian käsitemaailmaan
Kirjan kahdessa ensimmäisessä osassa Paalasmaa tarkastelee kasvatusta praktisesti. Kolmassa osassa hän tekee sukelluksen kasvatuksen filosofiseen käsitemaailmaan. Mitä mm. käsitteet: kasvatus, sivistys, vapaus ja rakkaus tarkoittavat ja miten ne liittyvät toisiinsa? Hän poimii kasvattajan ajattelun työkaluiksi ydinviisauksia. Siteerauslistalla on klassikoista mm. Ahlman, Cygnaeus, Dewey, Freinet, Hedel, Hobbes, Kant, Krohn, Montessori, Neill, Nietzche, Pestlozzi, Salomaa, Snellman, Steiner ja tuoreimmista ajattelijoista Martela, Salonen ja Värri.
Käsitteet osoittautuvat kompleksiksi ja ennen muuta kasvatuksen ja vapauden suhde - Kuten Kant jo aikoja sitten ns.kasvatuksen paradoksissaan paljasti: Kuinka ihmeessä vapaaksi voi tulla pakolla? Itse tulkitsen asiaa vanhan kasvatusalan sanan kurin etymologian pohjalta: Kuri on tarkoittanut polkua, jotka pitkin lehmät keväällä saivat rynnätä niitylle oltuaan talven suljettuina navettaa. Rajoilla turvataan tie kasvussa vapauteen ja vastuuseen, kunnes on kevät.
Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja
Napakka, selkeä teos. Jos jotain toivoisi lisää, niin sen esiin nostamista vielä vahvemmin, että lapset ovat samanikäisinäkin erilaisia yksilöitä. Paalasmaa on steinerilainen, joten olisi ollut kiinnostavaa lukea, toisiko tuohon kasvatussuuntaan kuuluva ajattelu erilaisista temperamenteista jotain kiinnostavaa tähänkin kasvatusteemaan.
Kirjoittajasta
Jarno Paalasmaa on kasvatuskysymyksiin erikoistunut tietokirjailija, kasvatusvaikuttaja ja väitöskirjatutkija. Hän on Vantaan steinerkoulun rehtori ja itsekin perheen isä (joka on omien sanojensa mukaan välillä lipsunut rajoista kiinnipitämisestä).
sunnuntaina, kesäkuuta 23, 2024
torstaina, kesäkuuta 20, 2024
keskiviikkona, kesäkuuta 19, 2024
Viisas neuvo neuvottelijalle: Kuuntele ensin
tiistaina, kesäkuuta 18, 2024
maanantaina, kesäkuuta 17, 2024
sunnuntaina, kesäkuuta 16, 2024
Viikkoraportti 24
(+) Kaksi kolmesta viimeisestä kevätkauden kokousksesta hoidettu. Auto kiukkuili vähän vähemmän. Vespan saa maanantaina. Mr. Teo yökylässä. (-) Viileää.
Viileä päivä. Vähän satoikin. Hitaasti ylös. Sitten shoppailemaan. Käytiin syömässä Ison Omenan Rossossa vallan maukas pekonisienipasta. Vaalipohdintoja A-studiosta. Ylen uutisillä oli uusi violetti studio.
Aamupala. Teolla ei treenejä. Kierreltiin minigolfkenttiä: Espoonlahti, Taivallahti, Tapiola... Käytiin jännässä Tommi Toijan taidenäyttelyssä. Rakettispaghettia. Huilailua.
Puoliaurikoinen aamu. Aamupalat. Sitten kohti Kaivopuistoa. Se minigolf-rata oli vielä testaamaatta. Lounaaksi rakettispaghettia ja Ukille kaupan kinkkukiusausta. Pikku huiluu ja sitten klo 14.30 Teolla alkoi futisturnaus Myyrmäessä. Liikunnan riemua riitti klo 19.30:een. Sitten vielä grillimakkara. Mamma ja Pappa ja Milton hakevat sitten äijän kotiin, kun lento Ruotsista tulee.
maanantaina, kesäkuuta 10, 2024
Kasvun ja oppimisen lautakunnan kokous 12.6.2024
Kokouksen jälkeen päivitetty versio.
Demareista edusti ypöyksin Martti. Heini oli kipeä, ja varansa toisessa kokouksessa. Maria G. oli Brysselissä.
Tässä nostoja.
3§ Selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta ja lausunnon antaminen
ESITYS oli, että lautakunta merkitsee tiedoksi selostusosan mukaiset selvitykset (toimenpiteistä, joihin ryhdytään) tarkastuslautakunnan arviointi-kertomuksessa esitettyihin toimialaa koskeviin kannanottoihin ja antaa ne lausuntonaan vuoden 2023 arviointikertomuksesta.
Tarkastuslautakunta oli nostanut esiin ongelmia mm.
- Tulostavoitteiden mittaamisessa. Niitä ei oikein pystytä arvioimaan.
- On pulaa henkilökunnasta - keinoksi esitetään mahdollisuuksia pätevöityä koulutuksen avulla. Järjestelyeriä tulisi kohdentaa työvoimapula-aloille.
- Tapaturmia, väkivaltaa ja uhkatilanteita on vähennettävä. Vastauksen mukaan ohjeita ei noudateta.
- Tilojen pitäisi olla fiksuja (omin sanoin MH).Vastauksen mukaan ne ovatkin.
- Kaikille lapsille vaaditaan heidän tarvitsemaansa tukea (inkluusio). Vastauksen mukaan lakia noudatetaan. Rahaa puuttuu mm. vieraskielisten tuesta.
- Nuorisotyötä pitäisi hyödyntää. Vastauksessa viitataan siihen, että hankerahat ovat hankerahoja.
6§ lausunnon antaminen hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyvistä laeista.
Säädöksiä ollaan siis muuttamassa, niin että luovutaan nykyisestä ns. kolmiportaisesta (yleinen, tehostettu ja erityinen) tuesta ja tilalle tulisi ministerin mukaan selkeämpi jako ennakoiviin ja oppilaskohtaisiin tukitoimiin. Tavoite on vähentää byrokratiaa. Pidennetty oppivelvollisuus muuttuisi varhennetuksi oppivelvollisuudeksi (mm. kehitysvammaiset).
Tosi laajaa tekstimateriaalia oli Kotolassa käyty läpi perinpohjin.
ESITYS oli, että toimiala antaa valmistellun lausunnon. Niin tehtiin ja tehtiin myös joitain muutoksia.
Lausunnossa kehuttiin useita asioita:
- Tarkoitus on varmistaa riittävät resurssit ja vähentää hallinnollista työtä (ennakoivista tukitoimista ei tarvitsisi tehdä hallintopäätöstä; suunnitelma ja arvio –asia-kirjojen määrä vähenisi neljästä yhteen)
- erotetaan yleinen, kaikkiin oppiaineisiin tai oppimisen vaikeuksiin kohdentuva ennakoiva tukiopetus sekä opetuskielen tukiopetus selkeämmin toisistaan erillisiksi tukimuodoiksi. Tukea opetuskielen oppimisen.
- Konsultatiivisen sairaalaopetuspalvelun lisääminen perusopetuslakiin vakiinnuttaisi hanketoimintaa (mutta Espoo ei voi konsultoida koko Läntista Uuttamaat ilman resurssointia)
- Oppilaan vapautettaminen suorittamasta perusopetuksen oppimäärää joko osittain tai kokonaan olisi viimesijainen toimi.
- Myös Jopossa voi antaa oppilaskohtaista tukea
- Erityisluokanopettajalla on oltava monialaiset opinnot
- Jollei opiskele uskontoa, vvt saa olla pienempi.
Toisaalta siinä nostettiin esiin myös useita huolenaiheita:
- Perusopetuslaki 2§:säädettäisiin niin, että yhden opettajan opettamassa opetusryhmässä voisi olla enintään 5 erityisopettajan opetusta oppilaskohtaisena tukitoimena saavaa oppilasta. (Espoo epäilee > voi johtaa esim. toiseen kouluun sijoittamiseen, ei voida integroida erityisopetuksesta). Espossa on 662:ssa ryhmästä 1686:sta yli 5 tehostetun ja erityisen tuen oppilasta > tarvittaisin Espooseen satoja uusia opettajia ja tiloja) Jos yli 5, kenen kanssa annetaan tukea? Tästä keskusteltiin paljon, ja tekstiä muokattiin,
- Huolta oppilashuollon osuudesta - ei yhteisöllinen opiskeluhuolto riitä
- Ja korvaavien toimien riittämättömyydestä (koulupäivän lyhentäminen esim) > paljon poissaolevat, rikkinäinen tausta mamuilla.
- Ja kustannusarvioiden tasosta
- Huolta esiopetuksessa saatavasta tuesta
- Vsop:sta luopumisesta. (Espoo suosittelee sanallista arviointia, ei arvosana maximia 7).
- Espoo kysyy: tuoko ajatus varhennetusta oppivelvollisuudesta lisäarvoa? Milloin oppilas lakkaa olemasta varhennetun oppivelvollisuuden oppilas?
- Espoo kysyy ennakoivan tukiopetuksen mieltä ja suosittelee eriyttämistä (Hmm. tässä taitaa unohtua, että ennakoiva tukiopetus löytyy jo vanhoista opseista).
- Espoo kysyy: Kuinka tukiopetusta annetaan tuntien aikana?
- Espoo kysyy: Tuleeko sitä antaa lomamatkan vuoksi.
- Espoo kysyy: Voidaanko edelleen vapauttaa jonkin oppiaineen opetuksesta?
- Espoo kysyy: Pitääkö koulunkäynnin ohjaajien antamasta tuesta edelleen tehdä päätös (yleensä tukevat ryhmää)
- Espoo kysyy: Eikö ennakoiva tuki ole outoa vammaisten lasten osalta?
- Espoo kysyy: Miten toimitaan, jos vanhemmat vastustavat tuen antamista.
- Espoo kantaa huolta: Espoo on yksi sairaalakunta: Mistä saadaan resurssit siihen, että konsultoiva sairaalakouluopetus voi auttaa muita kuntia?
- Espoo ehdottaa S2-kielestä luopumista. Jollei niin päätös siirosta opetuksenjärjestäjälle. Tästä puhuttiin ja tekstiä esitettiin hiotettavaksi.
- Myös yksityisille kouluille velvoite järjestää tukea.
- Kelpoisten erityisopettajien määrä tulee varmistaa. Espoo ehdottaa yhtä erityisopettajan nimikettä.
7§ Investointikehys 2025–2034
ESITYS oli , että esittely merkitään tiedoksi. Lopullinen versio hyväksytään elokuussa. Tilapula todettiin krooniseksi. Seuraavan 10 vuoden aikana tullaan tarvitsemaan useita uusia peruskoulurakennuksia ja kymmeniä uusia tiloja varhaiskasvatukselle.
8§ Kasvun ja oppimisen toimialan palveluverkkoperiaatteiden hyväksyminen
ESITYS oli, että lautakunta hyväksyy toimialan palveluverkko-periaatteet. Niiden mukaan koulujen koko kasvaa ja entistä useampi koulu on yhtenäiskoulu. Esityksen mukaan. Isot rakennukset ovat mahdollisia, (vain) kun tontti sen sallii.
9§ Espoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman tarkistaminen 1.8.2024 lukien
Säädökset ovat muuttuneet. Mm. Kaitaan lukiosta tulee Matinkylän lukio. Esityksen mukaan.
Listalla oli myös oikaisuvaatimuksia ja päätösten laillisuusvalvontaa.
Esityksen mukaan mentiin. Kokous oli hyvin yksimielinen ja keskusteleva. Se päättyi klo 21.