Tänä pääsiäisenä löysin omasta kirjahyllystäni lukemattoman teoksen. Varmaankin äitini kuolinpesästä.
William Percival Crozier. (toim.).(2000/1938). Pontius Pilatuksen kirjeet. Jyväskylä: Atena-Kustannus oy. 158 s.
TEOS koostuu 33 kirjeestä, jotka roomalainen maaherra Pilatus kirjoitti filosofi Senecalle uransa ensimmäisistä ajoista Juudeassa. Jeesus tulee mukaan tekstiin kirjeessä 13, ja kirjeet loppuvat, kun Jeesus on haudattu.
Pilatus oli maaherra eli prefekti eli prokuraattori vuosina 26–36 jaa. pienessä Juudean provinssissa. Pilatus valvoi veronkantoa. Hän vastasi yhdessä juutalaisten viranomaisten kanssa laista ja järjestyksestä. Hän toimi tarvittaessa tuomarina ja päätti kuolemantuomioista. Maaherrana hänoli vastuussa alueensa verotuloista ja rauhan säilyttämisestä suoraan keisarille.
< Kuva Keisari Tiberius/muokattu Pinterestin mukaan
Pilatus oli sotaväkensä kanssa rannikolla Caesareassa, missä sijaitsi hänen hallinto-keskuksensa. Sieltä oli matkaa Jerusalemiin noin 120 kilometriä.
Tilanne Juudeassa
Aikanaan itsenäinen Juudea oli joutunut Rooman vallan alle vuonna 6 jaa. Vaikka Rooma oli hallinnut Juudeaa lähes 30 vuotta, kapinahenki eli voimakkaana. Pilatuksen maaherravuosina Juudeassa oli paljon levottomuuksia.
Juutalaiset kuvataan kirjeissä outona kansana, joka on yksimielinen siitä, että vain he ovat oikeassa. He ovat valittu kansa. Heidän uskonnollisia sääntöjään ei saa loukata.
Pilatus oli luonteeltaan sotilas eikä hän osannut arvostaa juutalaisten uskonnollista ja kulttuurillista omaleimaisuutta. Alku ei mennyt ihan hyvin. Pilatus joutui viemään pois kaupungista kilpiä joita koristi keisarin nimi, koska niissä viitattiin jumalalliseen Augustukseen
Kapinallisia ilmiannettiin ja vakoiltiin
Jeesusta ennen seurattiin mm. kiihoittaja Johannesta. Hänet tapettiin. Seuraava kiihottaja oli Jeesus. Pilatus kirjoitti:
"Muistat minun maininneen, että Galileassa on noussut toinen kiihottaja nimel-tään Jeesus. ….. Jeesus alkuaan tuli Galileasta käymään Johanneksen luona. Hän oli todella Juudeassa, kun uutinen Johanneksen vangitsemisesta levisi, ja silloin hän pakeni omaan maahansa. Siellä hän nyt pitää aivan samaa peliä kuin mestarinsakin. Hän kehottaa maanmiehiään nöyryyteen ... ja puhuu laajalti tulevasta valtakunnasta. Hän on esiintynyt myös ihmeitten tekijänä parantaen sairaita ja monenlaisia mielipuolia (niitä on paljon Galileassa), ja tämä tietenkin houkuttelee taikauskoista rahvasta. Antipas ei pitäisi tällaisesta missään tapauksessa, mutta todella levottomaksi hänet tekee se, että Jeesuksen ja Johanneksen seuraajien oli havaittu olleen keskinäisessä yhteydessä. Niin, todella hyvin viisasta, että hän on tehnyt lopun Johanneksesta ja tahtoo ottaa selon Jeesuksesta. Minulla on hyvä syy valittaa, jos hän antaa tämän jutun laajentua."
Pilatuksen kuva Jeesuksesta on varsin synkkä "Hän on esiintynyt myös ihmeitten tekijänä parantaen sairaita ja monenlaisia mielipuolia (niitä on paljon Galileassa), ja tämä tietenkin houkuttelee taikauskoista rahvasta." Jeesuksen oma perhekin oli huolissaan.
"Hän (Pilatuksen lähettämä Aleksander) pistäytyi Nasaretissa, josta mainittu Jeesus on kotoisin, ja kävi tämän vanhempien luona. Hän tapasi heidät kauhun vallassa. Antipaan asiamiehet olivat olleet heidän luonaan pitämässä risti-kuulustelua Jeesuksesta, ja he pelkäävät joutuvansa osallisiksi häntä kohtaa-vasta rangaistuksesta. Koko kaupunki ottaa osaa heidän levottomuuteensa. Perhe ystävineen näyttää seuranneen Jeesusta, joka liikkuu nopeasti paikasta toiseen, kuten kaikki nämä saarnaajat tekevät, ja tahtoneen mielellään viedä hänet pois ja teljetä lukkojen taakse suojellakseen häntä - tahi oikeammin itseään - ikävyyksiltä. He sanoivat Antipaan miehille, että Jeesus ei ollut täysin vastuunalainen teoistaan, hän oli aina ollut hieman omituinen ja aiheuttanut omaisilleen huolta, eivätkä he olleet koskaan kyenneet hillitsemään häntä. Semminkään he eivät voi sitä nyt, sillä hän ei ainoastaan kiellä heitä siitä jyrkästi, vaan häntä seuraava joukko kasvaa joka päivä eikä halua kuulla sanaakaan häntä vastaan. Siten nuo ihmisparat ovat aivan pakokauhun vallassa. Olen kirjoittanut Kaifaalle vaatien tietoa, onko Sanhedrin ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin."
Jeesus kiehtoi kanssa: "Koko Galilea näyttää olevan innoissaan saarnaajasta. Jokainen tuntee jonkun, joka on kuullut jostakusta toisesta, joka on parannettu jostakin taudista"
"Näin saarnaajan selvästi. Hän on merkillinen mies, riutunut ja ryppyinen, ikään kuin hänen intohimonsa tuli olisi hänet polttanut. Puhuessaan hän on täynnä itseluottamusta, käskevä, usein hurja. Joukko oli alussa äänekäs, takana olevat eivät voineet kuulla, ja tapahtui puheen katkaisua. Hän tukki heidän suunsa muutamin sanoin. Hän oli kuin kenraali legiooniensa keskellä, ja he tottelivat häntä kuin tavalliset sotilaat. Hän puhui koko ajan niin kuin olisi ajatellut, ettei yksikään voinut väittää häntä vastaan. Hän aloitti hiljaa, mutta sitten hänen äänensä nousi ja muuttui kovaksi ja kiivaaksi."
TEOS kuvaa mielenkiintoisesti jännitettä ja ristiriitaa, joka Jeesuksella itsellään ja hänen ihailijajoukollaan oli hänen roolistaan. Rahvas odotti Messiasta, joka johtaa Israelin itsenäisyystaistelua Messiaana. Hän kävi itse taistelua korkeaa papistoa vastaan. Pilatus kirjoittaa, mitä hänen tiedonantajansa olivat nähneet:
"Nyt seurasi mitä merkillisin näytelmä. Saarnaaja sanoi jotakin ympärillään oleville miehille, nämä juoksivat alas rantaan ja alkoivat vetää venettä esille, niin että hän saattoi mennä siihen takaisin. Kun ihmiset näkivät, että hän aikoi jättää heidät, he menettivät kaiken malttinsa. He syöksyivät eteenpäin huutaen ja valittaen ja ympäröivät hänet. Toiset heistä heiluttivat seipäitä, nuijia ja veitsiä. Eivät he uhkailleet häntä, se oli jotakin aivan toista. Muuta-mat heistä itkivät, monet heittäytyivät maahan hänen jalkoihinsa. Saatoin erottaa, että he huusivat samoja sanoja, joita olin kuullut heidän käyttävän valtatiellä katsellessaan järvelle. Kysyin Aleksanterilta, mitä he sanoivat. Minun oli pudistettava häntä olkapäästä, ennen kuin saatoin saada häneltä vastauksen. Hän oli kiihtynyt. 'Kuningas', hän sanoi. 'He huusivat: Israelin kuningas! Juutalaisten kuningas! Ja Messias!' En ole varma, mitä viimeksi mainittu sana tarkoittaa, mutta sinä sen tiedät. Saatoin nähdä, että saarnaaja vastusti. Hän ei tahtonut kuunnella heitä. Hän miltei työnsi heitä takaisin sanoin sekä elein. Olen varma, että hän sanoi heille heidän suuresti erehtyneen. Hän oli melkein suunniltaan. Hän käski polvistuneitten nousta ja aseitten heiluttajien laskea aseensa. Hän oli ankarampi ja päättäväisempi kuin oli ollut koko iltapäivänä. Samalla hän alkoi nopeasti astua alas järveä kohti, ikään kuin tahtoen päästä pakoon. Joukko seurasi hiljaa, masentuneena. He näyttivät pettyneiltä ja hämmentyneiltä."
Pääsiäinen Jerusalemissa noin 1990 vuotta sitten
Kirjeiden mukaan pääsiäisen aikaan Jerusalemissa kupli ja kiehui aina tavallista enemmän. Juuri siksi Pilatus oli sotaväkensä kanssa tällä kertaa kaupungissa eikä rannikolla Caesareassa, missä sijaitsi hänen hallintokeskuksensa.
Jerusalemiin oli saapunut jopa puoli miljoonaa pyhiinvaeltajaa. Ilmapiiri oli tavallistakin kiihkeämpi. Pilatus oli pääsiäisviikon alla kukistanut taas yhden juutalaisten kapinan ja teloituttanut 18 sen johtajista.
Pilatukselle tultiin kertomaan, että kapinallinen Jeesus oli käynyt mitä väkivaltaisimmin hyökäten pappien ja heidän tavaroittensa kimppuun. Hän tuomitsi koko temppelin uhritavarakaupan. "Hyvin järkevää, paitsi ei kylläkään hänen oman turvallisuutensa kannalta."
Juutalaisneuvoson kanssa oli sovittu, että Jeesus vangitaan.
Kuulustelu
Maaherran eteen tuotiin vangittu Jeesus. Pilatukselle hän merkitsi vain yhtä uutta kapinoitsjaa, jonka vaarallisuudesta totuus piti kaivaa esiin nopeasti ja tehokkaasti. Pilatus kirjoitti Senecalle:
"Myöhemmin kuulustelin ja tuomitsin vanki Jeesuksen. Kuulustelu oli lyhyt, mutta se suoritettiin asianomaisessa järjestyksessä ja muodollisuuksia noudattaen. Jeesusta syytettiin rauhan häiritsemisestä, tyytymättömyyden lietsomisesta ja siitä, että hän oli väittänyt olevansa juutalaisten kuningas. Oli todistuksia sekä meidän että juutalaisten puolelta, sekä Galileasta että kaupungista. Kaifas, Hannas ja johtavat saddukealaiset olivat etualalla, samoin muutamat fariseusten päämiehet."
Keskeinen kiistakysymys oli, mistä Jeesusta tuomitaan.. Juutalaisneuvosto Sanhedrin oli pidättänyt hänet ja kuulustellut häntä. Neuvoston mukaan Jeesus oli yllyttänyt juutalaisia vero-kapinaan Roomaa vastaan ja kutsunut itseään kuninkaaksi. Molemmat olivat tekoja, joista langetettiin kuolemanrangaistus. Pilatus edellytti että rikkomuksen syyn piti olla valtiollinen. Syytös Jeesusta vastaan rauhan häiritsemisestä todistettiin perusteellisesti, eikä hän voinut kieltää sitä.
Pilatus kuvaa kuulustelua:
"Tein hänelle kysymyksen, pitikö hän itseään vapauttajana. "Niin HE sanovat", hän vastasi osoittaen ylimmäistä pappia ja tämän lähimpiä lyhyellä ylenkatseen eleellä. Huomautin hänelle, että häntä syytettiin myös tekeytymisestä juutalaisten kuninkaaksi. Kysyin häneltä, pitikö hän itseään sinä. Hän antoi samankaltaisen vastauksen: "Niin SINÄ sanot."
Pilatuksen mukaan Jeesus oli rohkea ja päättäväinen, uhmaileva ja melkein ylimielinen. . Hän oli yksin, hylättynä ja joka puolelta hänen kuolemaansa tahtovien vihamiesten ympäröimänä. Hänen omat maanmiehensä luovuttivat hänet roomalaisille teloittajille, mutta hän oli tyyni ja päättäväinen.
Tuomio
Pilatuksella oli ongelma. Keisari jahtasi entisen suojattinsa Sejanuksen liittolaisia ja suosikkeja. Myös Pilatus kuului Sejanuksen ystäväpiiriin. Oli siis syytä pitää matalaa profiilia ja välttää juutalaisten valituksia. Hänellä ei ollut varaa joutua tutkinnan kohteeksi, sillä hänellä ei enää ollut arvovaltaista suojelijaa.
Armahdus?
Pilatus tasjosi mahdollsuutta vapauttaa Jeesus. Mutta ylipappien johtama massakuoro vapautti mieluummin Barabbaan. Pilatus pesi kätensä
Tuomion toimeenpano
Jeesus ristiinnaulittiin heti eräitten toisten vankien kera, jotka olivat odottaneet tuomionsa täytäntöönpanoa.
Ristille oli kiinnitetty: "Juutalaisten kuningas." Fariseukset olivat tästä kiukuissaan. Hehän odottivat juutalaisten kuningasta. Heitä suututti, kun he näkivät tuon kallisarvoisen arvonimen "Juutalaisten kuningas" pilkan alaisena. Se muistutti heitä liiankin peittelemättömästi heidän orjuudestaan.
Pilatus kijoitti Senecalle: "Lopetin heidän juttunsa lyhyesti. Minkä minä kirjoitin, sen minä kirjoitin. Tuomitsin hänet kuolemaan. Tietenkään en voinut tehdä mitään vähempää."
Kaduttiko Pilatusta?
Pilatuksen valinta oli oikea. Hän pysyi maaherrana vielä kolme ja puoli vuotta. Hänen uransa päättyi kuitenkin juuri niihin kahteen asiaan, joita hän yritti parhaansa mukaan välttää: juutalaisten kapinaan ja kanteluun.
Kirjan tekijöistä
KIRJAN kijoittaja- tai toimittaja, mitä titteliä hän itse käytti oli William Percival Crozier (1879 - 1944). Hän oli brittiläinen toimittaja. Vuonna 1912 Crozierista tehtiin uutistoimittaja ja vuonna 1918 sotakriitikko. Myöhemmin hän toimi myös ulkomaan toimittajana. Crozier kuoli Manchesterissä kotonaan 64-vuotiaana.
YLE toimitti vuonna 2001 tehostein elävöitetyn Radioteatterin luentasarjan, jossa on 22 osaa näistä kirjeistä
Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja
Tiedämme tosi vähän Pontius Pilatuksesta. Se on varmaa, että hän on historiallinen henkilö. Varmaa tietoa hänestä on niiltä kymmeneltä vuodelta, jotka hän toimi Juudean prokuraattorina. Aika on poikkeuksellisen pitkä, koska maaherrat yleensä toimivat viroissaan 3-4 vuotta.
Piilatus erotettiin virastaan, kun hän antoi teloittaa joukon samarialaisia. Nämä olivat etsineet aarretta Gerizimin pyhällä vuorella.
Tiberius palasi maaliskuussa 37 Roomaan. Tähän päättyvät asiatiedot Pilatuksesta. Vanhimmat alkukristilliset tekstit kertovat, että Pilatus joutui Tiberiusta seuranneen Caligulan epäsuosioon ja teki itsemurhan joko vuosina 37- 39 Galliassa, minne hänet oli määrätty maanpakoon. Joidenkin lähteiden mukaan itsemurha oli Caligulan määräys, toiset esittävät syyksi tunnontuskat, joita Pilatus poti osuudestaan Jeesuksen kuolemaan.
Entä nämä kirjeet? On väitetty, että kirjeet on sepitetty 300-luvulla tukemaan evan--keliumeja.
Uuden testamentin mukaan Pilatus oli yksi niistä, jotka päättivät Jeesuksen tuomit-semisesta ja teloittamisesta. Itse ajattelen teoksen suuntaisesti : Pääsyyllinen oli vallanhimoinen ylimmäinen pappi Kaifas, joka kiristi Pilatuksen antamaan kuolemantuomion: juuri tuolloin Roomaan tehty kantelu olisi voinut merkitä Pilatuksen oman kaulan katkaisemista.
Myös kuvani Jeesuksesta hämmentyi. Oliko hän sittenkin - nimenomaan ja vain -juutalaisen uskon puhdistaja?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti