ESPOON opetus-ja varhaiskasvatus-lautakunta teki keskiviikkona päätöksen ensi lukuvuoden ekaluokalaisen maksimimääristä eri kouluissa. Otaniemessä sijaitsevaan Kivimiehen kouluun osoitettiin vain 11 oppilaspaikka, mikä tarkoittaa yhdysluokkaa. Koulun nykyisten oppilaitten vanhemmat kauhistelevat yhdysluokkaideaa. Toisaalta sen ymmärtää, kun nyt koulussa on kaksi luokkaa, joissa on yhteensä 25 oppilasta Huikeaa luxusta. Toisaalta ei.
MINUA pyydettiin facebookissa perustelmaan päätösä esittelemällä tutkimuksia, jotka osoittavat, että yhdysluokka on toimiva metodi. Kokosin niitä tähän. Mutta sitä ennen hieman taustaa,
Mikä yhdysluokka on?
Yhdysluokalla tarkoitetaan opetusyhmää, jossa on oppilaita kahdelta tai useammalta vuosiluokalta. Oppilaat opiskelevat eri vuosiluokalle määrätyn oppimäärän mukaan. He ovat myös eri-ikäisiä. Yhdysluokan vastakohtia ovat erillisluokat eli vuosiluokat. Jos kaksi saman luokka-asteen luokkaa yhdistetään esim. opettajaparille, kyse ei ole yhdysluokasta,
Yhdysluokkien historiaa
Yhdysluokista alettiin puhua vasta, kun ns. luokkaopetus- ts. opetus, jossa opettaja opetti ja edettiin opettajan tahdissa - oli syntynyt 1800-luvulla. Sitä ennen kukin oppilas opiskeli omaan tahtiinsa ja kävi hakemassa hyväksynnän osaamiselleen koulumestarilta. Luokka-opetuksessa tilanne muuttui, ihanteeksi nousi yksiläksyinen järjestelmä ja homogeeninen luokka. Kaikki tekivät samaa yhteen tahtiin.
Yhdysluokan alkuaiohion voi pitää vuoro-opetuskoulua, jollaisia oli Suomessakin 1800-luvun alussa. Ne olivat hätäratkaisuja, joissa voitiin opettaa suuria, jopa satojen oppilaiden joukkoja pienellä opettajamäärällä. Vuoro-opetuskoulussa varttuneemmat oppilaat auttoivat opettajaa johtamalla nuorempien oppilaiden luku- ja kirjoitusharjoi-tuksia pienissä ryhmissä. Opetusjärjestelmän kehittivät englantilaiset Andrew Bell ja Joseph Lancaster 1700- ja 1800-lukujen taitteessa köyhien kouluksi.
Yhdysluokkia oli nimenomaan maaseudun kansakouluissa, ei juurikaan oppikouluissa. Yhdysluokan muodostaminen oli taloudellinen ratkaisu muodostaa opetusyhmä, kun oppilaita oli kohtuullisen vähän.
”Wanhaan aikaan” oppiaineiden opetus yhdysluokissa järjestettiin karkeasti kahdella tavalla, joko vuorokursseina tai rinnakkaiskursseina.
Vuorokurssijärjestelmä otettiin käyttöön 1904, ja sitä saatetaan yhä noudattaa joissain kouluissa. Vuorokurssijärjestelmässä opettaja opettaa vuorovuosina jonkin aineen, esimerkiksi ympäristö- ja luonnontiedon kolmannen ja neljännen vuosikurssin sisältöjä koko luokalle. Ja seuraavana vuonna taas toisinpäin.
Rinnakkaiskurssijärjestelmässä opettaja opettaa vuorotellen saman tunnin aikana eri vuosiluokan oppilaita, ja toinen puoli luokkaa tekee sinä aikana ns. hiljaista työtä.
Yhdysluokat peruskoulussa.
Suomi siirtyi peruskoulun vuosina 1972- 77. Peruskoulussa on yhä yhdysluokkia, ja ne ovat pääasiassa alaluokkia (1.–6.) ja erityisluokkia.
Tavallisesti yhdysluokiksi yhdistetään luokkapari: ensimmäinen ja toinen luokka, kolmas ja neljäs luokka sekä viides ja kuudes luokka. Hyvin harvinaiissa yksiopettajaisissa kouluissa esim. saaristossa on samassa luokassa voinut toimia kuusikin luokka-astetta yhtä aikaa.
Yhdysluokkia alettiin 1990-luvulla muodostaa isoihinkin kouluihin puhtaasti pedagogisista syistä Tälläista yhdysluokkaa voidaan pitää opetusmetodina. Monissa kouluissa kokeiltiin ns. vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua. Sen ideana on, että eri-ikäiset oppilaat opiskelevat yhdessä, ja kukin saa edetä niin pitkälle opinnoissa kuin ehtii ja osaa. Vuosiluokaton eteneminen on yhä mahdollista..
Tutkimustuloksia yhdysluokista
Vuosikymmenien ajan on haluttu selvittää, mikä opetusmetodi olisi kaikkein paras. Tutkimustehtävä on vain hyvin vaikea. Tuloksiin kun vaikuttaa moni muukin asia kuin metodi - jollaisena yhdysluokkaa voidaan pitää. Mm. opettajan ja oppilaiden ominaisuudet. Luotettava vertailu edellyttäisi, että kahdessa luokassa kaikki muut tekijät voitaisiin vakioida. Tehokkuuden mittaaminen on hyvin vaikeaa myös siksi, että koulu-opetuksella on yhtä aikaa useita tavoitteita.
Maailman kuulu tutkija John Hattie (2009) on selvittänyt eri tekijöiden vaikutusta oppimiseen todella laajojen meta-analyysien tuloksien avulla. Meta-analyysi tarkoittaa, että aineistona ova aiemmat tutkimustulokset.
Hattie, J.A.C. (2009). Visible learning: A synthesis of over 800 meta-analyses relating to achievement. London: Routledge.
Hattie, J.A.C. (2012). Visible learning for teachers: Maximizing impact on learning. London: Routledge.
Suomalaisia tutkielmia
GOOGLETTAMALLA löysin kolme suomalaista gradua yhdysluokista:
TERVONEN, M.. 2019. Toimiva yhdysluokka. Yhdysluokkaopettajien menetelmiä pro gradu -tutkielma Turun Yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Rauma.
Tervosen mukaan yhdysluokan vahvuuksina nousivat esille muun muassa yhteisöllisyys, vertaisoppiminen sekä oppilaiden omatoimisuus. Näitä vahvuuksia hyödyntäen haastatellut opettajat toteuttivat hyvää ja toimivaa yhdysluokkapedagogiikkaa.
........
MUSTANOJA, M.:2008. Opettaja on niinku ameeba. Tapaustutkimus erään pirkanmaalaisen koulun yhdysluokkapedagogiikasta. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma, 69 sivua.
Mustanojan mukaan yhdysluokan opetuksessa vahvuudet oppilaan kannalta ovat sosiaalisten taitojen kehittyminen ja itsenäiseen työhön oppiminen. Opettaja saa laajemman näkökulman luokka-asteisiin ja oppisisältöihin. Heikkoutena opettajan kannalta pidettiin kiirettä ja väsymistä, mutta oppilaan kannalta heikkouksia ei mainittu.
............
HANNALEENA GRANAT:2012. Kyläkoulun yhdysluokka sosiaalisen kasvun kenttänä. Tapaustutkimus kahden kyläkoulun yhdysluokkien vaikutuksesta oppilaiden sosiaalisessa kasvussa.Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma, 58 sivua.
Granatin utkimustulosten mukaan kyläkoulun yhdysluokilla oppilaat saavat erinomaiset lähtökohdat sosiaaliseen kasvuun ja kehitykseen. Oppilaiden työskennellessä eri-ikäisistä koostuvassa ryhmässä, heidän sosiaaliset taidot saivat hyvät kehittymisen edellytykset. Oppilaat harjaantuivat heterogeenisessä ryhmässä luontevasti auttamaan toinen toistaan, ottamaan toiset huomioon sekä saamaan ikäisekseen hyvät yhteistyötaidot, vaikka ryhmässä oli taidoiltaan paljonkin toisistaan eroavia oppilaita.
Lisäksi kyläkoulun yhdysluokat antoivat hyvät edellytykset prososiaalisen käyt-täytymisen kehittymiselle; oppilaat oppivat luontevasti huolehtimaan toinen toisistaan ja etenkin yhdysluokan vanhemmat oppilaat huolehtivat ihailtavasti luokan nuoremmista. Lisäksi oppilaat harjaantuivat eri-ikäisistä koostuvan ryhmän ansiosta asettamaan toisten edun oman edun edelle ja luopumaan näin pelkästään oman navan tuijottamisesta. Lisäksi kyläkoulun yhdysluokan oppilaiden minäkuva kehittyi positiivisesti, sillä etenkin taidoltaan heikommat oppilaat saivat onnistumisen ja osaamisen tunteita saadessaan auttaa kyläkoulun yhdysluokan nuorempia oppilaita nuoremmille oppilaille suunnatuissa tehtävissä.
Myöskään kiusaamista ei juuri tutkimuksessa olleissa kyläkoulun yhdysluokilla ilmennyt, sillä oppilaat olivat tottuneet siihen, että luokassa on monen eritasoista osaajaa, mitä kukaan ei pitänyt poikkeavana seikkana. Niin ikään kyläkoulun yhdysluokilla oppilaat harjaantuivat säätelemään omia tunteita tilanteiden mukaan sekä ymmärtämään myös muiden tunteita vaikka ne erosivat omista tunteista. Tässäkin heterogeenisellä ryhmällä oli ratkaiseva merkitys, sillä isompien oppilaiden ollessa emotionaalisesti kehittyneempiä antoi tämä hyvän mallin luokan nuoremmille oppilaille irtaantua omasta navasta ja ottaa myös toisen tunteet huomioon.
Toimiminen eri-ikäisistä koostuvassa ryhmässä vaikutti myönteisesti myös oppilaiden moraalikäsityksen kehit- tymiseen, sillä jatkuva vuorovaikutus eri-ikäisten kanssa opetti lapsille hyvää ja oikeanlaista suhtautumista sekä moraalisesti reiluja pelisääntöjä toisten ihmisten kohtaamisissa. Etenkin vanhemmat oppilaat opettivat ja muistuttivat nuorempia oppilaita päivittäin siitä, mikä on oikeutettua ja yhdessä sovittujen sääntöjen mukaista, jolloin pienempien oppilaiden käsitys siitä mikä on oikein, kehittyy.
Kyläkoulujen yhdysluokilla oppilaiden moraalikäsitys kehittyi myös siksi, että yhdysluokissa oppi- laat saivat väistämättä enemmän vastuuta tehtäviensä etenemisestä ja työrauhan säilymisestä. Tämän ansiosta oppilaat oppivat kantamaan itse toiminnan seuraukset ja näin pohtimaan ja harkitse- maan toimintaansa tarkkaan.
Lopuksi
Suomessa yhdysluokkaopetuksen etuja on korostanut erityisesti jo edesmennyt professori Matti Koskenniemi.
Koskenniemen mukaan opetusryhmien tulisi koostua eri-ikäisistä lapsista, jotka edistävät toistensa kehitystä. Heterogeeninen luokka tarjoaa sosiaaliselle kehitykselle enemmän mahdollisuuksia kuin homogeeninen. Peter Petersenin tapaan hän piti lasten kehityksellisiä eroja tärkeänä pedagogisena voimana. Perhemallia muistuttavassa yhdysluokassa vanhemmilla oppilailla oli mahdollisuus tukea nuorempia ja nuoremmilla taas saada harjoitusta tuen vastaanottamisessa.
Yhdysluokilla on Suomessa yli 100-vuotinen historia takanaan. Vaikka pieniä kouluja on viime vuosina lakkautettu, yhdysluokilla on yhä kannattajia. Niiden etuina pidetään vertais-, malli- ja samanaikaisoppimista. Yhdysluokkien kannattajien mukaan eri-ikäiset oppilaat vaikuttavat myönteisesti toistensa itsetuntoon, identiteettiin ja minäkuvaan. Monet tärkeät taidot ja tiedot opitaan luonnollisissa olosuhteissa, kun esiin nousevat ongelmat ratkaistaan yhteistoiminnallisesti.
Yhdysluokilla on myös omat kielteiset puolensa, joista yksi tärkeimmistä on korkea oppilaskohtainen hinta. Eräiden tutkijoiden mukaan yhdysluokkapedagogiikka (”multi-age” ja ”multi-grade”) on kokenut uuden tulemisen jo kansainvälisesti, ja he toivovat, että näin tapahtuu myös Suomessa. Koska merkittävä osa oppilaista käy kouluaan yhdys-luokissa, yhdysluokkapedagogiikan kehittämistyö ansaitsisi enemmän huomiota.
Mielenkiintoisesti Sekä Sanna Marinin hallitus että OAJ ovat ajamassa ns. joustavan alkuopetuksen ideaa, jossa esiluokka ja luokat 1-2 toimivat yhdessä. Näin yhdys-luokkamallilla mahdollistetaan se, että opetuksessa voidaan paremmin kuin nyt ottaa huomioon oppilaiden erilaisuus. Nohevat ekaluokkalaiset voivat opiskella toka-luokkalaisen kanssa ja tukea tarvisevat tokaluokkaiset ekaluokkalaisten kanssa. Tavoite on varmistaa oppiminen ja estää syrjäytyminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti