Selonteon tavoitteena on ylivaalikautinen sitoutuminen koulutusinvestointeihin. Rahoituksen ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys ovat edellytyksiä koulutukselle ja tutkimukselle asetettavien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Lähes satasivuisessa selontekoraportissä käydään läpi koko koulutusjärjestelmämme aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutu-kseen ja tutkimukseen asti. Siinä luodaan sekä koulutuksen ”tilannekuva” että ”tavoitetila”.
Perusmissio on viitoittaa tietä kohti
2040-luvun tasa-arvoista ja laadukasta koulutusta kasvavien osaamisvaatimusten ja pienenevien ikäluokkien Suomessa.
Lausuntokierroksella selontekoluonnosta moitittiin siitä, ettei siinä riittävästi kuvata konkreettisia keinoja, joiden avulla saavutetaan korkealentoiset tavoitteet. Erityisesti kaivattiin lupauksia rahasta.
Tilannekuva
Tekstin mukaan suomalainen yhteiskunta on suurien haasteiden edessä. Näitä ovat väestörakenteen muutos, alueellinen eriytyminen, työelämän ja teknologian nopea kehittyminen. Ne edellyttävät uusia toimintatapoja ja -rakenteita kaikilla koulutusasteilla.
Vaikuttava lääkeaine on jatkuva oppiminen, työn ja osaamisen tiivis yhteistyö. jotka tuovat muutosturvaa yksilöille ja kilpailuetua yrityksille.
Tavoitekuva
Raportin mukaan Suomi pyrkii panostamaan kasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen, jotta keskeisten verrokki- ja kilpailijamaidemme kehityksestä ei jäädä jälkeen. Pitkän aikavälin tavoitteena on vahvistaa koulutuksen ja tutkimuksen voimavaroja ja edistää näin kestävää kasvua. Niiden pohjalta edelleen voidaan parantaa sivistys- ja hyvinvointipalvelujen laatua.
Tavoitteina on mm.
- Suomen koulutus- ja osaamistaso kohotetaan maailman kärkiluokkaan
- Oppijoiden hyvinvointi ja korkea koulutus- ja osaamistaso
- Koulutuksellisen tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden parantuminen.
- Varhaiskasvatuksessa lisätään lasten osallistumista varhaiskasvatukseen
- Peruskoulun oppimistuloksia porannetaan
- Toisen asteen ammatillista ja lukiokoulutusta lähennetään
- Peruskoulun päättäjistä lukioon lähes 60 prosenttia ja ammattikouluun runsaat 40 prosenttia.
- Korkeakoulutettujen määrä nostetaan vähintään 50 prosenttiin 25 - 34-vuotiaiden ikäluokasta; vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon.
- Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolmikertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista 75 prosenttia tulisi työllistyä Suomeen.
- Koulutuksen ja tutkimuksen avulla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista koko yhteiskunnassa.
- Maahanmuuttajille tarkoitetun vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen riittävyys ja saatavuus molemmilla kansalliskielillä varmistetaan.
- Tieteessä ja tutkimuksessa tavoitteena ovat ”maailmanluokan tutkimusympäristöt”
- Tiede-Tutkimus-Kehittämistoiminta: Nostetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kansainväliselle huipulle. "#Suomi on tulevaisuudessa innostava paikka tehdä tutkimusta, ja tutkimusympäristöt ovat maailmanluokkaa. Huippuosaajat muuttavat Suomeen ja parantavat Suomen osaamistasoa."
Vuonna 2040 Suomessa on laadukkaaseen ja vaikutta-vaan kasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin rakentuva sivistysperusta. Sen varaan rakentuu Suomen kansain-välinen kilpailukyky ja kansalaisten hyvinvointi. Kaikilla on oikeus oppia ja kasvaa sekä saada tarvitsemansa tuki ja ohjaus.
Keinovalikkoa
Koronasta johtuvat oppimis- ja hyvinvointivajeet pitää korjata. Korona-ajan oppilaista ja opiskelijoista ei saa tulla oppimisen menetetty sukupolvi.
Kantavaksi periaatteeksi nostetaan läpi elämän jatkuva oppiminen. Sen toteuttamista hankaloittaa maan epätasainen väestönmuutos eri alueilla. Koulutuksen saavutettavuuden rohtona on eri koulutusasteiden välinen yhteistyö, jota on määrä edistää toteuttaa lainsäädännön ja rahoituksen kokonaisuudistus, jolla turvataan sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertainen ja laadukas toteuttaminen koko maassa.
(Numerointi ja yhdistely MH:n )
Varhaiskasvatus ja perusaste
- Uudistetaan varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetuslainsäädäntö kokonaisuutena niin että vahvistetaan lasten kokonaisvaltaisen oppimispolun syntymistä ja helpotetaan joustavia siirtymiä varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen rakentamalla lainsäädännöllisesti, rahoituksellisesti, käsitteellisesti ja toimintakäytänteiden kannalta yhtenäinen hallinnollinen kokonaisuus. Varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetuslainsäädäntö kootaan selkeäksi kokonaisuudeksi.
- Koulutuksen rahoitusta vahvistettaan kohdentamalla ikäluokkien pienenemisestä säästyvä laskennallinen rahoitus varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämiseen.
- Rahoitusjärjestelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen sisältyy tarvepe-rusteinen rahoitus, ns. positiivinen erityiskohtelun rahoitus. Näin turvataan oppimisen tasa-arvoa.
- Koulutuksen tasa-arvo on valttikortti, jota ei ole varaa menettää.
- Koulutus ja tutkimus järjestetään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
- Alennetaan varhaiskasvatusmaksuja ja tehdään pitkällä aikavälillä varhais-kasvatus maksuttomaksi (vähintään 4 h/pv).
- Asetetaan varhaiskasvatukselle selkeät ja velvoittavat laatutavoitteet… Laatukriteerien valmisteluun osallistuisivat myös tutkijat.
- Edistetään varhaiskasvatus- ja kouluyhteisöjen hyvinvointia ja osallisuutta
- Ehkäistään kiusaamista vakiinnuttamalla ennaltaehkäisevä poikkihallinnollinen ammattilaisverkosto osaksi varhaiskasvatuksen ja koulujen toimintakulttuuria.
- Tehdään perusopetuslain muutos, joka loisi valtakunnallisemn ”sitouttavan kouluyhteistyön mallin”. Tarkoitus on ehkäistä kiusaamista, pudokkuutta ja poissaoloja ja tuetaan myönteisen, kouluun kiinnittymistä tukevaa koulukulttuuria . Työssä huomioidaan erityisesti kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen.
- Asetetaan peruskouluille ”selkeät ja velvoittavat laatutavoitteet”. Laatukriteerien valmisteluun osallistuisivat myös tutkijat.
- Vahvistetaan luku- ja laskutaitoa ja kiinnitetään. erityistä huomiotalasten ja nuorten kriittisen ajattelun taitojen kehittämiseen.
- Käynnistetään suomi/ruotsi toisena kielenä (S2) -opetuksen kehittämisohjelma vuosille 2021–2023. Ohjelman pohjalta vakiinnutetaan laadukas suomi/ruotsi toisena kielenä -opintopolku koulutusjärjestelmän kaikille kouluasteille.
- Vakinaistetaan niin sanotun positiivisen erityiskohtelun rahoitus oppimisen tasa-arvon nimissä.
- Nostetaan perusopetuksen oppimistuloksia ja kavennetaan oppimiseroja edistämällä varhaiskasvatus- ja kouluyhteisöjen hyvinvointia ja osallisuutta.
- Hyödynnetään digitalisaatiota
- Lähennetään toisen asteen ammatillista ja lukiokoulutusta. Muutetaan ammatillisten tutkintojen perusteita ja lukion opetussuunnitelmia niin, että ammatillisten tutkintojen osia tai yhteisten tutkinnon osien sisältöjä ja lukion opintojaksoja voidaan yhdistellä nykyistä joustavammin. Näin parannetaan koulutuksen saatavuutta, vastataan työelämän tarpeisiin ja lisätä tasa-arvoa. Ei aseteta yleissivistystä ja ammattisivistystä vastakkain. Hyödynnetään yhteistyötä ja poistetaan sen lainsäädännölliset ja muut esteet.
- Samalla vähennetään koulutusmuotojen eroihin perustuvien mielikuvien vaikutusta valintaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä.
- Silti lähdetään ammatillisen ja lukiokoulutuksen omista piirteistä ja tavoitteista Yleissivistäviä sisältöjä ammattikoulutuksessa tulisi selonteon mukaan vahvistaa, jotta ammattiin valmistuvien jatko-opintovalmiudet parantuisivat.
- Pidemmällä aikavälillä on määrä arvioida mahdollisuuksia toteuttaa osa ylioppilastutkinnon kokeista saamen kielellä.
- Ammatillisessa koulutuksessa yleissivistystä ja perustaitoja vahvistetaan ammatti-osaamisen hankkimista heikentämättä. Näin varmistetaan opiskelijoiden tosiasialliset mahdollisuudet jatko-opintoihin ja työuran aikaiseen osaamisen päivittämiseen.
- Uudistetaan erikoisammattitutkintoja usiten, että niistä luodaan joustavia ja räätälöitäviä osaamiskokonaisuuksia, joihin voidaan yhdistää myös muiden ammatillisten tutkintojen, lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen sisältöjä.
- Hyödynetään toisen asteen koulutuksessa uusia teknologioita ja toimintatapoja, jotta voidaan rakentaa kullekin henkilökohtaisia opintopolkuja.
- Syvennetään lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kumppanuutta työelämän kanssa koulutuksen osuvuuden ja laadun parantamiseksi
- Vahvistetaan toisen asteen koulutuksen kansainvälisyyttä lisäämällä opiskeli- joiden ja opetus- ja ohjaushenkilöstön yhdenvertaisia mahdollisuuksia fyysi- seen tai virtuaaliseen liikkuvuuteen
- Kehitetään edelleen ammatillisessa koulutuksessa henkilökohtaistamista riittävän opetuksen ja ohjauksen turvaamiseksi sekä opintojen aikaisen tuen varmistamiseksi siten, että siinä voidaan ottaa käyttöön ammatillisen koulutuksen luonteeseen soveltuva myönteisen erityiskohtelun. Valmistelussa otetaan huomioon kolmiportaisen tuen selvityksistä saadut kokemukset.
- Turvataan kaikille toisen asteen opiskelijoille heidän tarpeisiinsa vastaavat opiskeluhuollon palvelut sekä mahdollisuus henkistä ja fyysistä hyvinvointia tukevaan toimintaan oppilaitosyhteisössä yhdenvertaisesti maan kaikissa osissa. Kehitetään toimintatapoja ja tarvittaessa myös lainsäädäntöä ja rahoitusjärjes- telmiä. Opiskelijoiden hyvinvointia vahvistetaan kehittämällä osallisuutta ja oppilaitosdemokratiatoimintaa sekä pilotoimalla ns. matalan kynnyksen toimintatapoja. Vahvistetaan erityisesti yhteisöllistä opiskeluhuoltoa oppilaitoksissa.
Korkea-aste
- 50 % :n tavoite mahdollistetaan ylläpitämällä koulutuksen laatua.
- Osaajatarpeisiin vastaamiseksi vuosittainen uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä korkeakouluissa kasvatetaan nykyisestä kolminkertaiseksi eli 15 000:een vuoteen 2030 mennessä.
- Kehitetään korkeakoulujen valintoja tutkittuun tietoon perustuen. Myös korkeakoulut laativat omat suunnitelmansa, miten aliedustettujen ryhmien pääsyä korkeakouluun ja opintojen suorittamista tuetaan.
- Opiskelijoiden maahantulon sujuvoittamiseksi otetaan käyttöön kansallinen D-viisumi. Selvitetään myös ulkomaalaislainsäädännön uudistamista, jotta se tukisi tutkinnon suorittaneiden pysyvää jäämistä Suomeen.
- Etenkin avoimen korkeakoulutuksen roolia halutaan selkeyttää
- Vuoden 2021 loppuun mennessä hallituksen on määrä päättää erityisestä korkeakoulujen saavutettavuussuunnitelmasta. Epäkohtana pidetään sitä, että tietyille aloille, kuten lääketieteeseen ja oikeustieteeseen, valikoituu yhä paljon niitä, joilla on sosioekonomisesti hyvä kotitausta.
- Korkeakoulujen tulisi vuoteen 2030 mennessä toteuttaa myös yhteinen, avoin digiopintotarjonta.
- Kehitetään lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen yhteistyötä joustavien opintopolkujen näkökulmasta. Uudistetaan tarvittaessa lainsäädäntöä siten, että opiskelijoiden oppimista ja osaamista koskevaa tietoa voidaan hyödyntää koulutuksen järjestämisessä ja oppimisen tuke- misessa ihmisten tietoturvaa ja -suojaa loukkaamatta.
- Opettajien sekä muun kasvatus- ja opetusalan henkilöstön saatavuus ja osaaminen turvataan mm. henkilöstöä koskevaa tietopohjaa parantamalla, ennakoinnilla ja koulutusten oikealla mitoituksella sekä varmistamalla koulutuksen tutkimusperusteinen laatu. Selkosuomeksi: Tunnustetaan tarve peruskoulun opettajamitoitukseen tai ainakin sen selvittämiseen. Mitoitus voisi tarkoittaa sen säätelyä, montako oppilasta saa enintään olla yhtä opettajaa kohti.
- Opettajankoulutuksessa toteutetaan joustavia, jatkuvaa oppimista tukevia tapoja täydentää opettajien ja muun henkilöstön osaamista ja kelpoisuutta mahdollistamalla tutkintoen täydentäminen, monimuotokoulutus ja opettajien kaksoiskelpoisuuksien hankkiminen eri vaiheessa uraa.
- Toimeenpannaan kansallinen TKI-tiekartan (2020) tehokkaasti ja laadukkasti. Jo pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana vuonna 2017 laaditussa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa asetettiin tavoitteeksi nostaa tutkimuksen, kehittämisen ja innovaation (tki) menojen suhde kansantuotteeseen vähintään neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kun se nyt on alle kolme. .
- Kehitetään työttömyysturvajärjestelmää siten, että työttömillä on nykyistä paremmat mahdollisuudet opiskella työttömyysetuutta menettämättä.
- lisätään koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi matalan kynnyksen koulutuksia ja tukitoimia, hakevaa toimintaa sekä moniammatillista ohjausta ja palveluja.
Rahoitus
SELONTEKO linjaa, että ”yhteiskuntana Suomi sitoutuu investoimaan koulutukseen, eikä Suomella ole varaa jättää panostamatta kasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen ja jäädä keskeisten verrokki- ja kilpailijamaidemme kehityksestä. Selonteossa ei kuitenkaan aseteta kovin kunnianhimoisia eikä ainakaan tarkkoja tavoitteita koulutuksen rahoitukselle tai sille, kuinka rahoitus saataisiin esimerkiksi pohjoismaiselle tasolle.
Koulutusmenojen suhde kansantuotteeseen oli vuonna 2017 Suomessa 5,2 prosenttia. Osuus oli sekä OECD- että EU-maiden keskiarvoa suurempi, mutta peienmpi kuin muiden Pohjoismaiden luku. Suomen koulutusmenojen bruttokansantuoteosuus on vuodesta 2012 pienentynyt jonkin verran OECD-maita ja Pohjoismaita enemmän.
Osa koulutuksen rahoitustarpeesta 2020-luvulla on siis määrä kattaa ikäluokkien pienentymisestä säästyvillä määrärahoilla, jotka suunnattaisiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon parantamiseen. Tasa-arvorahoitus vakiinnutettaisiin eli siitä tulisi tilapäisen avustuksen sijaan osa pysyvää budjettirahoitusta.. Rahoituksen painopistettä on muutenkin määrä siirtää perusrahoitukseen ja pitkäjännitteisen kehittämisen tukemiseen avustushakujen eli ”hankehumpan” sijaan. Rahoitus ottaisi huomioon nykyistä paremmin myös kuntien vaihtelevat olosuhteet. Opintuen opintorahaa aiotaan korottaa, jos valtiontalous sallii. Myös opiskelijan omia tulorajoja on määrä korottaa, jotta opiskelu ja työssäkäynti helpottuisivat.
Rahoituksen vaikuttavia keinoja on myös tukea toisen asteen koulutuksen järjestäjien yhdistymisiä niin, että niitä olisi vastedes oleellisesti nykyistä vähemmän ja niissä olisi enemmän opiskelijoita.
Korkeakoulutukseen ja opintososiaalisiin etuuksiin luvataan suunnata lisäysten vaatimat taloudelliset lisäresurssit.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenojen osalta on hyväksytyn tki–tiekartan toimenpitein tavoiteltava 4 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön että työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoihin tulisi saada pysyväluonteisia lisäyksiä, jotta asiassa myös edettäisiin
Tutkimustoiminnan kehittäömiseksi tarvitaan julkisten panostusten lisäksi yrityksiä, joista nyt vain kapea joukko sijoittaa tuntuvasti tutkimukseen.
LÄHTEITÄ
https://minedu.fi/-/koulutuspoliittinen-selonteko-tasa-arvoinen-ja-laadukas-koulutus-valttamatonta-kasvavien-osaamisvaatimusten-ja-pienenevien-ikaluokkien-suomessa
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162995
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti