Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Rakastan veroja, mutta

RAKASTAN veroja. Maksan myös mielelläni omani, kunhan ne on arvioitu oikein.

Diagnoosi:

Viime verovuosi oli niin tulojen kuin menojenkin osalta meille monelle  opettajalle täysin poikkeuksellinen. Olisin kaivannut selkeitä ohjeita, miten poikkeusvuoden todelliset ylimääräiset tulonhankinnan kulut voisi vähentää. En löytänyt. Ehkä muut ovat?

Minun on palautettava oma veropaperini viimeistään aprillipäivänä. Kirjasin muistiin yön hiljaisia hetkiä varten oman vero-suunnitelmani joka on ihan -var så god -käytettävissä.

Reseptit

OHJE 1: Käy läpi saamasi ehdotus. Jokaiselle suomalaiselle on valmiiksi tehty 750 €:n vähennys kuluista, joita on aiheutunut, että syntyy tuloja.

OHJE 2: Käy läpi nämä allo olevat perinteisesti opettajille menoja aiheuttaneet ja verottajan vähennyksiksi hyväksymät kulueräryhmät ja pohdi, onko kuluja sittenkin yhteensä enemmän. Työhuonevähennystä lukuunottamatta menoista täytyy olla kuitti tai muu selvitys esim. ajopäiväkirja.

1. Ammattikirjallisuus ja lehdet

Oletko ostanut alan kirjoja? Tai omilla rahoillasi päiväkirjan tai kalenterin? Oletko Luma-opettajana tilannut esim. Tiede-lehden?

2. Kulut omien työvälineiden käytöstä

a) Vekottimet

Opettajalla on oikeus vähentää kulut, jos hän on hankkinut opetuksessa käytettäviä laitteita, huoltanut tai korjauttanut niitä. Niinikään saa vähentää ns. kontttoritarvikkeita: kyniä, tulostin musteita, kansioita...

Laitteet esim. padin saa vähentää kerralla, jos hinta on alle  1000 €. Muutoin poisto on 25 % vuodessa.

b)Puhelin- ja internetkulut

Moni opettaja on ollut etäopetuksessa. Näiltä ajoilta  - ainakin- voi vähentää 50 prosenttia, jos niitä on  käytetty  osin työtarkoituksiin.

c) Suojavaatetus    

Perinteisesti mm. TN-opettavat ovat voineet vähentää näitä kuluja. Itse vähensin aikanaa 170 €.

d) Liikuntaa opettavien erikoisvarusteet 

On saanut niinikään vähentää.

3. Työhuonevähennys  

JOS on tehnyt etätöitä täysipäiväisesti yli puolet viime vuodesta, verotettavasta tulosta voi tehdä 900 euron suuruisen työhuonevähennyksen. Sen lisäksi voi vähentää kuluja itse maksetuista työvälinehankinnoista, kuten vaikkapa työpöydästä tai erillisestä tietokoneen näytöstä.

JOS etätöitä on tehnyt alle puolet ajasta, verotettavasta tulosta voi tehdä 450 euron suuruisen vähennyksen ja lisäksi vähentää työvälinehankinnat ja internetyhteyden kuluista puolet.

4. Muut kulut

a) Opintomatkat

Nämä ovat olleet varmasti vähissä. Mutta tammi-helmikuun aikana niistä saattoi tulla kuluja.

b) Opetustaidon ylläpitämiseksi käydyt kurssit ja muut opetukseen liittyvät menot

Nämä ovat olleet varmasti vähissä. Mutta tammi-helmikuun aikana niistä saattoi tulla kuluja.

c) Jäsenmaksut - muut kuin OAJ

d) Muut tulonhankkimiskustannukset

Tämä on kaatoluokka.

5. Työmatkakulut

Pääsääntö on halvin, julkinen liikenne. Korona-pandemian aikana itse ehdottaisin vetoa-mista tartuntavaaraan maaliskuusta alkaen. Erityisesti riskiryhmäläiset-  kannattaa vedota riskiin- ja esittää oman auton käyttöä a´025 €/km - jos niin olette tehneet. Vespan jne. osalta  0,16 euroa kilometriltä.

Jollei, on hyvä muistaa, että 11.9 alkaen voi vähentää julkisissa kulkuneuvoissa maskin 2 €/pv.

Muistetaan, että jos on tehnyt osin etätöitä, työmatkakuluja voi vähentää vain niiltä päiviltä kuin työpaikalla on todellisuudessa käynyt.

Epidemia-ajan poikeus: maskikuluina voi vähentää kaksi euroa päivää kohti niiden päivien osalta, kun on käynyt työpaikalla julkisilla välineillä. Vähennyksen saa kuitenkin vain 13. elokuuta jälkeen tehdyistä matkoista. Silloin THL antoi suosituksen maskien käytöstä.

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

Päivän aforismi

 

Dr. Martti. Lääkkeitä kouluun. Osa 1: Kokeet

 

LAPSENA halusin lääkäriksi, kun Lauri-serkkukin halusi. Nooh. En edes pyrkinyt. Mutten olisi päässytkään. Niinkuin en päässyt teatterikouluun enkä oikeustieteelliseen. Rupesin ajamaan paketti-autoa ja menin alokkaaksi armeijaan. RAUK jäi kesken, koska  Haapaniemen Rauno ja minä päätimme pyrkiä luokanopettajiksi. Kelpasimme sinne molemmat. Valmistuimme. Menimme kouluun töihin. Minä olisi siellä 37 vuotta. Ja nyt saan eläkettä.

Kaukaa näkee paremmin. Eläkeläinen usein halua  kirjoitella nuoremmille hyvää tarkoittavia reseptejä, joiden viimeinen myyntipäivä on kyllä saattanut usein mennä ohi. 

Niinpä  aloitan tässä  uuden blogilastussarjan "Lääkkeitä kouluun". Palaan siis lapsuuden toive-ammattiin, noin vertauskuvallisesti.Teen ensin oire-diagnoosin potilalle: Miksi koulu on tällä kertaa kipeä. Ja sitten "määrään" lääkkeen.  Ensimmäinen sairaus on...

Diagnoosi:

ARVIOINTIFOBIA

MUUTAMAN viime vuoden ajan opettajat ovat saaneet pahoja näppylöitä vuoden 2014 perusteiden arviointiluvusta no 6. Ja lisää rupia tuli, kun kunnat keksivät omasta pääs-tään  lisää ja lisää vääräoppisia tulkintoja. Hallinto sitten katui ja teki parannuksen. Tekstiä korjailtiin. Ja opettajien vuosien opstyö turhattiin. Mutta sotku jäi opettajien päähän

.

Lääke :

Peep Koort 1966. Koulunkokeet. Helsinki: Otava

FOBIAAN auttaa syvä hengitys ja ahdistavan kokemuksen yksinkeraistamnenj a sanallistaminen selkosuomella. Ei helppo tehtävä professori Peep Koortille, joka puhui ensin viroa, sitten ruotsia ja lopuksi suomea.

Mutta hyvän kirjan kirjallisista tietokokeista hän kirjoitti opettajille about 60 vuotta sitten. Ensipainos ilmestyi vuonna 1962 Uppsalassa. Miksi se on hyvä? Se tekee 72 sivullaan arvioinnin ja eriyisesti kokeen roolia  tällaiselle  tyhmällekin ymmärrettäväksi.

Mikä on koe?

Jokaisessa kokeessa on ainakin yksi kysymys.  Kysy-misen syy määrittelee kokeen tyypin. Jos sen pohjalta on tarkoitus antaa arvosana karsinnan pohjaksi, koe on prognostinen.. Jos tarkoitus on selvittää oppilaiden tiedoissa olevat puuteet ja ottaa ne opetukessa huomion, koe on oppilasdiagnostinen. 

Koortista tärkein  oli juuri diagnostisen koe. Sen tuli  olla suhteellisen helppo. Kaukonäköisen opettajan oli tutkittava oppilaiden lähtätaso heti lukuvuoden alussa pitämällä helpohko, edellisen lukuvuoden tietoja kertaava koe. Koort kirjoitti myös päättävästä diagnoosista; jossa oppilaan loppukokeessa saavuttamaa tulosta verrattiin hänen lähtökohtiinsa;  Olinko  tulosten suunta ollut vakaa, nouseva vai laskeva?

Oli vielä yksi koetyyppi. Opettajadiagnostinen. Jos oppilaat eivät opi, vika voi olla myös opettajan tavassa opettaa.

Miksi pitää kokeita?

Koortin mukaan kokeet oliva todistusten ja, tutkintojen ohella koulun ehkä tehokkaimpia motivaatiota aikaansaavia keinoja. Koko luokka oli niissä aktiivisesti työssä. Kokeissa oli yhtäläiset mahdollisuudet näyttää tietojaan, myös hiljaisilla ja ujoilla .Ne voivat antaa oppilaille  arvokkaan,  hyvää mieltä herättävän onnistumisen tunteen. 

Tietokokeilla oli kaksoisluonne: Ei ollut muita menetelmiä, jotka toisaalta saisivat aikaan läheskään saman oppimistehon ja toisaalta loisivat jännittyneisyyttä sekä omakohtaista työhön antautumista.

Millainen on hyvä koe?

Oli  siis kahdenlaisia kokeita, diagnostisia ja prognostisia. Kummankaan ei pitäisi olla  rasittavia. Diagnostisia, lyhyitä kokeita voisi olla joka päivä. Prognostisia kokeita  ehkä 4 kertaa vuodessa.

Hyvä koe oli  sommiteltu oikein. Siinä oli monipuolisia tehtävätyyppejä: valintatehtäviä, vaihtoehtotehtäviä, yhdistelytehtäviä, järjestelytehtöviä, luokittelutehtäviä, kertomuksia, joissa on virheitä, lyhyitä ja pikkiä esseitä. Ongelmanratkaisua...

Kokeen arvostelu

Ihanne oli, että arvostelu olisi objektiivista. Mutta subjektiivista se oli. Virhelähteitä olivat:

• Haloefekti eli naamakerroin.
• Yhteisvaikutus: opettaja yliarvostaa omankaltaisiaan vastauksia,  
• Tasovaikutus: hyvässä luokassa annetaan huonompia arvosanoja kuin heikossa,
• Empimisvaikutus: epävarma opettaja käyttää asteikon keskiväylää.
• Kontrastivaikutus: toiset opettajat vaativat enemmän itseltään ja myös oppilailtaan.  

Koort pohtti kahta erilaista parannusmallia. Toinen oli  suhteellinen. Kun luokka oli heterogeeninen, voitiin käyttää myös  suhteellista  arvostelua, jossa otetaan lähtökohdaksi oppilaan omat edellykset. Bonuspisteet rohkaisivat heikkoja oppilaita.Toinen oli Gaussin käyrä.- hän ei tosin nimennyt käyrän kehittäjää.

Koort päättää teoksen pohtimalla, mikä olisi kokeiden asema tehokkaassa opetus-tapahtumassa, jonka hän vaiheistaa näin:

1. valmistelu 
2. pääkohtien esittäminen ja jäsentely  
3. omaksuminen
4. soveltaminen.

Vaiheita 1-3 tukee hänestä diagnostinen koe. Vaihetta 4 loppukertaus  ja päätteeksi pidettävä prognostinen koe. Ei huono.

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Sivistyspedagogiikka

 

TÄMÄ vihkonen löytyi Finlandia-nettidivaristta. Oli pakko ostaa:

Niemelä, Seppo. 2014.  Johdatus sivistyspedagogiikkaan. Kansalaisfoomi. 31.s

EN ollut koskaan törmännyt käsitteeseen sivistys-pedagogiikka.  Kun googlettaa sanan, saa 364 osumaa, ja lähes kaikki viittaavat FT Niemelään. 

OMATEKOINEN käsite osoittauttui oikein  mielenkiintoiseksi. Se on selvästi "ase", jolla haluttiin palauttaa aikuiskasvatusta takaisin sivistystehtävään ja palauttaa kunniaa alkuperäiselle vapaalle sivistystyölle. Mutta hyvän työkalun se antaa meille muillekin opettajille.

Pedagogiikka vaatii uusimista!

NIEMELÄ siteeraa Bengt Holmströmiä: "Nykykoulu tuottaa ylikoulutettuja alisuoriutujia." Koulu on hyvä antamaan opetusta, mutta sen kyky herättää halu itsensä kehittämiseen on huono.

"Vanhalla" tavalla opettavaa Niemelä kutsuu opettajajohtoiseksi ja  välityspedagogiseksi  opettajaksi.  Hänen roolinsa tiivistyy hyvin ruotsinkielen sanaan: Undervisning, alaspäin ohjaaminen. Akiivinen tietäjä jakaa tietoa passiiviselle tietämättömälle. Pitää kokeita ja tenttejä, kertoo, mikä on oikein ja mikä väärin ja antaa todistuksia.

"Uudella " tavalla opettava sivistyspedagogi kulkee rinnalla,  tasavertaisena  keskustelukumppanina. Ilman etukäteen määrättyä oppimäärää.  

ITSE asiassa tämä uusi pedagogiikka ei ole uutta. Niemelä nostaa esiin Antiikin Sok-rateen, joka keskittyi kumppaninsa oman oppimisprosessin käynnistämiseen. Hän nostaa esiin valistuksen ajan  J.-J. Rousseaun, joka uskoi jokaisessa olevan potenttian kehkeytyvän  luonnollisesti samaan tapaan kuin siemenestä tulee kasvi. Ja N.F.S. Grundtvigin jonka kansanopistossa ei hyväksytty  oppimääriin perustuvaa opetusta kokeineen, tentteineen, todistuksineen.

SUOMALAISISA filosofeista hän muistuttaa J.V. Snellmanista, jolle sivistys oli luova itsekasvatusprosessi. Joka sukupolvelle tulee välittää oleellinen ja paras siitä, mitä ihminen on saanut aikaan kultttuuihistoriana aikana. Jo tämä perinteen omaksuminen on luovaa. Snellmanhan puhui siitä, että oli rakentanut itse oman päänsä. Kun näin on, jokainen meistä  jättää tradition jälkeensä toisenlaisena, kuin millaisena olemme sen saaneet. 

Mutta sivistysprosessi ei pääty tähän. Sivistys ei ole jokin kiinteä oppimäärä. Sivistys on uutta luovaa toimintaa, kuten Pauli Siljander on kirjoittanut. Sivistys muuttuu jatku-vasti, etsii levottomasti uutta ja pyrkii usein vastakohtien kautta ponnistaen parempaan maailmaan.  Sivistys on olemassa olevan ylittämistä. Sivistystyö ei ole ensisijaisesti menneen luovan työn välittämistä. Niin tekemällä tulee oppineita, ei sivistyneitä. On opittava antamaan muutokseen oma persoonallinen panos.

Sivistyspedagogi opettaa toisella tavalla. Hän uusii pedagogiikkaa niin, että se herättää ja auttaa opiskelijoita löytämään oman  luovuutensa, intohimonsa ja "oman juttunsa" sekä ajattelemaan omintakeisesti. Oleellista on löytää oma kiinnostuneen uteliaisuuden alue. Tämä edellyttää opiskelijoilta omaehtoisuutta.

Omaehtoisuus?

Sivistyspedagogiikassa keskeinen käsite on omaehtoinen oppiminen vastakohtanaan  opettajaehtoinen oppiminen. Omaehtoisen oppimisen käsitesukuun kuuluvat: itsekasvatus, itsen kehittäminen, itsen toteutuminen ja persoonallisuuden kehittäminen.

ITSEKASVATUSTA pohtinut Kirsti Sivonen näkee sen "komplementeiksi" vieras-kasvatuksen ja yhteisökasvatuksen. Oleellista on, kuka  määrittää tavoitteet.

Sivistyspedagogiikassa on kolme periaatetta:

• konstruktivismi
• dialogiset suhteet - mahdollistavat vapauden
• pedagoginen suhde - Hermann Nohlin käsite 1920-luvulta ja
• pitkäaikaisesti toimivan vertaisryhmän  keskinäinen vuorovaikutus. 

Pedagoginen suhde on opettajan ja oppilaan välinen suhde, jota kuvaa tasavertaisuus, pedagoginen rakkaus ja tahdikkuus.

Vertaisyhmän vuorovaikutus on se paja, jossa oma ajattelu kehittyy. Se vaatii osallisuutta. Ensin kuuluu johonkin > sitten tuntee kuuluvansa > ja sitten osallistuu. Ryhmässä omat ajatukset ja mielipiteet, niihin saatava palaute ja vertaisryhmän keskustelu ovat parasta itsenäisen ajattelun ja omaehtoisen toiminnan koulua. Opettaja korostakoon avoimuutta, kysymistä ja haastamista, Hyviä keinoja ovat mm. opintopiiri ja   internaattipedago-giikka.

Sivistysprosessissa ei lopputulosta tiedetä etukäteen. Uutta tietoa luodaan yhteisessä tiedon hank-kimisen prosessissa.

Niemelän sivistyskäsite mahtuu  pitkälti yleiseen ajatukseen sivistyksestä jatkuvana prosessina, jossa traditiota säilytetään, uusinnetaan ja uudistetaan. Jossa sivistys on liikettä. Jossa sivistys on  halua ja kykyä kulkea eteenpäin totuuden ja oikeuden tietä. Ja kuten Jarmo Toiskallio on kuvannut:  "Sivistys on päätymätön prosessi, jossa itseymmärrys  syvenee."  Sivistyksessä on kyse sekä yksilön että yhteiskunnan hyvästä  - ei siis vain hyödystä.  

Kirjoittajasta 

FT Seppo Niemelä (1946 - 2015) oli suomalainen toimittaja, Alkio-opiston opettaja, järjestöjohtaja mm. Maaseudun sivistysliiton johdossa vuodet 1991–2003.Vuodet 2003–2007 hän oli valtion kansalaisvaikuttamisen ohjelman johtaja.

Niemelää on kuvattu suomalaisen sivistysaatteen uudis-tajaksi ja puolestapuhujaksi. Hän väitteli tohtoriksi 65-vuotiaana otsikolla Sivistyminen. Väitöskirja käsitteli pohjoismaisten kansansivistysliikkeiden perusteita ja pedagogiikkaa.  

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Päivän viisastelma

 

Päivänsankarin aforismi

 

Luokanopettajista leivottu maistereita vuodesta 1979 alkaen

 

1979 suomalaisyliopistoissa toteutettiin merkittävä  tutkinnonuudistus, jonka osana myös luokanopettajan tutkinnosta tuli akateeminen loppututkinto. Ensimmäinen heistä valmistui keväällä 1983.

MINULLA on ilo kuulua Helsingin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa toimivaan OpeUra- tutkimus-hankkeeseen, jossa seurataan ensimmäisten Helsingistä valmistuneiden maisteriluokanopettajien uran vaiheita koulutukseen hakeutumisesta eläkkeelle siirtymiseen. Muut ryhmän jäsenet ovat emeritusprofessori Pertti Kansanen, dosentti Riitta Jyrhämä ja KT Pekka Rokka.

LUOKANOPETTAJA-lehti julkaisi helmikuun numerossaan aukeaman jutun tästä tutkimuksesta. Miksi nämä nuoret  halusivat juuri luokanopettajiksi vai halusivatko? Ja millaisia urapolkuja he ovat valinneet? 

Suomen luokanopettajien jäsenet ovat saaneet paperilehden kotiin. Muut voivat lukea artikkelin netissä:

https://issuu.com/luokanopettajat/docs

kunhan seuraava numero on huhtikuussa ilmestynyt. 

JA jos kaikki menee hyvin, siinä  numerossa on toinen juttu OpeUran tuloksista. Nyt kysytään, kuinka tyytyväisiä  maisteriluokanopet ovat uran tässä vaiheessa siihen, että aikanaan hakeutuivat luokanopettajiksi? Ja jos he olisivat nuoria, lähtisivätkö he yhä opiskelemaan luokanopettajaksi?  

KUMMASSAKIN jutussa on kiinnostavia, yllättäviäkin tuloksia. Huhtikuun lehti tulee luettavaksi nettiin syyskuun puolivälissä.

TOSI mukava olo. Työstin tänään ryhmän valitsemat kuvat julkaisukuntoon. Hieno hanke on seisonut nyt muutoin pandemian vuoksi jo vuoden.

   

Päivän viisastelu 3

 

Päivän viisastelu 2

 

Päivän viisastelu

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Huomenna opettajille esittäytymään

Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistys järjestää TEAMS-kuntavaalitilaisuuden lauantaina 13.3. kello 10.30-11.30. 

Tilaisuuden ohjelma on seuraava:

10.30 – 11.00 Ehdokkaiden esittely samassa TEAMS-kokouksessa

Jokainen  ehdokas saa esittäytyä yhden minuutin verran.  

11.00 – 11.30 Ehdokkaat keskustelevat ryhmissä opettajien kanssa

Ehdokkaat on jaettu 5 ryhmään. Niissä jokainen saa tuoda esille omia kantojaan koulutukseen liittyvissä asioissa. 

Opettajatkin on jaettu  etukäteen 5 ryhmään. Puolen tunnin aikana he saavat myös vaihtaa ryhmää.  EKOAY:n hallituksen edustaja jakavat puheenvuoroja.  

Ryhmät ovat seuraavat:

1. Keskusta + Kristillisdemokraatit 

• Tommi Virtanen (Keskusta), 
• Linda Kupila (Keskusta), 
• Kaarina Järvenpää (Kristilliset), 
• Hannu Laaksonen (Kristilliset) 

2. Kokoomus  

• Pekka Lempiäinen, 
• Henrik Vuornos, 
• Eero Kling, 
• Satu Mollgren, Kauniainen
• Virva Wahlstedt, Kauniainen

3. Perussuomalaiset + Vasemmisto + Ruotsalainen kansanpuolue 

• Henna Kajava (Perus), 
• Mika-Erik Walls (Vas), 
• Mari Rummukainen (Vas), 
• Krister Holmlund (RKP) 

4. Sosialidemokraatit 

• Martti Hellström, 
• Helena Tommola, 
• Hannu Suntio, 
• Helena Tiitinen-Levijoki, 
• Markku Sistonen 

5. Vihreät  

• Saara Hyrkkö, 
• Inka Hopsu, 
• Aki Saariaho, 
• Timo Kilpiäinen 

 

Päivän aforismi

 

EKOAYN yhteistyötapaaminen

Terveisiä TEAMS-sessiosta!

Espoon ja Kauniaisen opettajien ammattiyhdistyksellä on vuosikymmenien perinteet yhteistyöstä päättäjien ja virkamiesjohdon kanssa. Huippujuttu on ollut vuosittainen Itämeren laivaseminaari, joka järjestettiin viimeisen kerran syksyllä 2019. Lokakuussa 2020 oltiin vielä satamassa turvaetäisyyksillä saman pöydän äärellä.  Nyt teamsitellään.

Siis tänään oli 90 minuutin teams-yhteistyötapaaminen. Paikalla oli EKOAY:n ja sukon johtoa sekä poliitikkoja Kokoomuksesta, SDP:stä, Vasemmistosta ja Vihreistä .Oli valtuutettuja ja ovalan porukkaa. 

Jutun juoni eteni niin, että ay-väki nosti esiin opettajien huolia, ja muut ottivat kantaa ja heittivä myös kehittämisdeioita.  Täysin yksimielisiä oltiin, että kouluilla on tosi isoja ongelmia. Koronavuosi on ollut tosi rankka. Oppilashuollon väkeä ei saada. Hyvää keskustelua käytiin siitä, että nykyinen tapa jolla koulut saavat budjettinsa ei ole reilu. Keskeneräisinä käyttöönotetut hallinnonohjelmat tekevät rehtoreista kansliatonttuja.

Tarvittaisiin lisää resursseja, mutta samaan aikaan Espoon talous on lujilla ja vielä lujemmalla, jos sote ajetaan läpi nykymallilla. Ovala on tehnyt lisäbudjettiesityksen. Peukkuja sille. 

Yli puolet ajasta keskusteltiin   Lähikoulu-projektista. Kuinka kaukana tai ainakin hämmentäviä olivatkaan hankeväen, kentän ja poliitikkojen näkemykset pilotin ja siitä tehdyn väliraportin todellisuusvastaavuudesta. Huh.  

Sanoin ääneen- varmaan turhan vahvasti kuten usein teen–että minulle oli syntymässä kuva, että jos esitetty kritiikki hankeen puutteiden poisjättämisestä raporista on totta, niin raportti on feikki, ja sehän olisi  uskomatonta. Sitten Teams kuumeni täysin :-)

Sitten loppui aika.  

Päivän aforismi

 

Lautakunnan kokous 10.3.2021

Päivitetty kokouksen jälkeen 

Listan kuumin teema: selvitys lähikoulupilotista jätettiin pöydälle, kun esittelijän mikrofoni ei  toiminut kunnolla.   Selvitys olisi ilmeisesti pöydätty muutoinkin.

Toinen lämmin aihe oli  Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:n avustushakemus.  Yhdistys  pyysi Espoolta  677 772 euron avustusta pian valmistuvan uuden koulunsa kalustamiseen. Velvollisuutta antaa rahaa  ei ole. Virkamiesesitys = EI voitti äänin 7-6 lisäysesityksen, jossa olisi luvattu jonkin verran apua. Hakemus hylättiin.

Lautakunnalle esiteltiin  vastaus valtuustoaloitteeseen, jossa toivottiin kouluille  yhtenäisestä toimintamallia kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyyn.  Espoon  "Yhdessä vahvaksi yhteisöksi - Ei kiusaamiselle”- mallissa on 14 toimenpidettä. Lautakunta hyväksyi  vastauksen,  vaikka ei se nyt ihan yhtenäinen malli ole.

Kipinöitä hieman sinkoili  jäsenten kesken, kun  käsitelitin Sivistystoimen lausuntoaa Kiviruukin osayleiskaavaehdotuksesta, Puheenjohtaja halusi antaa ohjeita kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Puheenjohtajan esityksestä lautakunta toivoi, että Kiviruukin palveluverkon aluevaraukset ovat riittävät huomioimaan läntisen Espoon päiväkoti, koulu ja lukiotarpeet pitkälle tulevaisuuteen. Kaava lähetettiin eteenpäin.

Espoolle annettiin kiitosta siitä, että kaupunki jatkaa 5-vuotiaitten maksutonta esiopetusta - toki pienelle ryhmälle - vaikka virallinen kokeilu päättyy. 

Kehuja virkamiehet saivat suomenkielisen opetuksen tulosyksikön toimintakertomuksesta vuodelta 2020. Kyseessä on 64-sivuinen julkaisu, joka kertaa koronavuoden tapahtumia. Vakavaa huolta siinä herätti erityisesti yläkouluikäisten tyttöjen pahoinvointi ja  krooninen pula koulupsykologieista. Joka 5. virka on täyttämättä.

Niinikään kiitosta tuli lausunnosta Opetushallitukselle ns. tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteiden luonnoksesta. Tämä TuVa liittyy opetusvelvollisuuden pidentämiseen. Lausunnossa kiinnitettiin huomiota tärkeisiin asioihin: kieli- ja opiskelutaitojen oppimista on vahvistettava. Peruskoulu on suoritettava loppuun.

Lautakunta pyysi valmistelemaan toimenpide-esityksen yrittäjyyskasvatuksen vahvistamiseksi  espoolaisissa kouluissa.

.....................................................................................................

Alkuperäinen teksti

Espoon opetus-ja varhaiskasvatuslautakunta on kutsuttu tänään jo vuoden neljänteen kokoukseensa.

Lista on tällainen.

Kommentit Lobsterilla

1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 

2. Pöytäkirjan tarkastajan valinta 

3. Sivistystoimen lausunto (Kiviruukki) osayleiskaavaehdotuksesta, alue 4 840400

Virkamiesesitys: Osayleiskaavasta annetut lausunnot eivät kuulu opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan toimivaltaan. Heh.

4. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tarkistaminen ja viisivuotiaiden

Virkamiesesitys: Kyseessä siis 5-vuotiaiden lasten maksuttoman 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksen kokeilu, joka päättyy. Espoo jatkaa toimintaa. 

5. Viisivuotiaan maksuton 20 viikkotunnin varhaiskasvatus  palvelusetelillä tuotetussa varhaiskasvatuksessa (kh-asia)

Virkamiesesitys: Perheen omavastuuosuus vähennetään palvelusetelin lapsikohtaisesta enimmäisarvosta.  Palvelusetelipäiväkodeissa voi olla 5-vuotiaita lapsia, jotka osallistuvat ainoastaan maksuttomaan 20 viikkotunnin varhaiskasvatukseen. Esitys: palvelusetelin arvo on puolet (kerroin 0,5) palvelusetelin enimmäisarvosta.

6. Lausunto tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteista  

Virkamiesesitys: Opn on  pyytänyt  lausuntoa tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteiden luonnoksesta. Liityy oppiveloollisuden pidentämiseen. (TUVA) yhdistää  ns. kymppiluokam, lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen (LUVA) ja ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA) nivelvaiheen koulutuskokonaisuudeksi.  Sito kysyy mm. 

- Miten  Tuva,  jos opiskelukielen taito ei ole riittävä 

- Mietin? Koulutuksen järjestäjä voi perustellusta syystä ottaa myös ilman päättötodistusta olevan opiskelijan? Ilman todistusta ei voi hake 2. asteelle. Mahdollisuus suorittaa perusopetus???

- Eikö pitäisi olla ryhmät  - erikseen aikuisille ja nuorille?

- Kielitaitoa!!!

- Mikä on minimi opintoviikkomäärä, johon on osallistuttava?

- Eikö velvollisuutta antaa erityisopetusta?

7. Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:n avustushakemus  

Virkamiesesitys: Kannatusyhdistys  pyytää  677 772 euron avustusta uuden koulun ensikertaiseen kalustamiseen. Velvollisuutta tähän ei ole.  Ei hyväksytä.

8. Valtuustoaloite kouluille yhtenäisestä toimintamallista 20 kiusaamisen/väkivallan ehkäisyyn, tilanteiden hoitoon ja viranomaisyhteistyöhön

Virkamiesesitys: Espoossa on jo suomenkielisellä puolella malli  "Yhdessä vahvaksi yhteisöksi - Ei kiusaamiselle". 14 toimenpidettä: 

• ... seurataan oppilaiden ja opiskelijoiden arkea ja jaksamista. 
• ... on välineet, joilla toimia.
• ... on säännöt, jotka auttavat sekä ennaltaehkäisemään kiusaamista että puuttumaan siihen jämäkästi ongelmien jo alettua.
• ... jatkuva ryhmäyttäminen 
• ... yläkoulun ja toisen asteen koulutuksen aloittavilla  on tietoa opiskeluhuollon palveluista.  
• ... kaikilla oppilailla ja huoltajilla on tiedossaan ja käytettävissään helppo tapa ilmoittaa huomioista kiusaamiseen liittyen.
• ... tunnistetaan eri toimijoiden roolit kiusaamisen ehkäisyssä. Toiminta kuuluu kaikille  
• ...  on ymmärrystä ja osaamista restoratiiviseen lähestymistapaan. Restoratiivinen lähestymistapa korostaa kohtaamiseen, keskusteluun ja yhteistyöhön perustuvaa myönteistä prosessia, jossa pyritään osapuolten välisen ymmärryksen lisääntymiseen. Se vahvistaa valmiutta haastavien tilanteiden sovitteluun rakentavasti, osallisuutta vahvistaen.
• Kiusaamisen kohteeksi joutuneella on nimettynä turvallinen aikuinen, joka auttaa ja tukee eteenpäin.
• kaikki otetaan mukaan kiusaamisen ehkäisyyn.  
• Kiusatuksi tulleella op on mahdollisuus jakaa kokemuksiaan ja saada vertaistukea muilta.
• ..saa erityisesti nivelvaiheissa ja siirtymätilanteissa tukea ja ohjausta.  
• Huoltajilla on tiedossaan, miten ... kiusaamista ehkäistään ja miten siihen puututaan.
• ... on selkeä toimintatapa kiusaamiseen puuttumiseen. Sovittu toimintamalli on oppilaiden, huoltajien sekä kaikkien koulun aikuisten tiedossa.

9. Erityisen tuen lähikoulupilotti  

pykälä jäi pöydälle, koska esittelijän laitteet eivät toimineet

Virkamiesesitys : Väliarviointi  erityisen tuen lähikoulupilotista merkitään tiedoksi. Ks.

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2021/03/lahikoulupilotti-jakaa-mielipiteita.html 

10. Selitys hallinto-oikeudelle määräaikaisia virkasuhteita koskevassa asiassa

Asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

 

11. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön toimintakertomus vuodelta2020

Kyseessä on 64-sivuinen julkaisu, joka kertaa vuoden tapahtumia

Omia kysymyksiäni ja kommenttejani

- Mikä on 70-20-10 -mallin osaamisen tuki- ja kehittämistyössä 

- Espoossa 33 eri oppiaineiden ja erityisten osaamisalueiden kehittäjäopettajaa. Hienoa!

- Espoossa 17  espoolaista ops-agenttia

- Espoossa 3 alueellista varhenneun kielenopeuksen tutoria,. Hyvä!

- Oman äidinkielen opetusta annettiin 40 eri kielessä. 

- Lukuvuoden 2019-2020 itsearviointikyselyt:

• Hyvinvointikartan tulokset osoittivat, että 5.-luokkalaiset voivat kokonaisuutena hyvin. 5. ja 8. luokan MOVE!-testauksen mukaan oppilaiden fyysinen toimintakyky on pääosin hyvä, useilla indikaattoreilla mitattuna parempi kuin koko maassa. 
• Huolenaiheet liittyvät erityisesti yläkouluikäisiin tyttöihin, hyvinvointitulokset kaikilla mittareilla heikommat kuin pojilla tai alakoululaisilla. Yläkoulun tytöillä on erityisesti tunne- elämään, masennukseen, ahdistuneisuuteen ja uneen liittyviä huolenaiheita.  
• Vieraskieliset oppilaat taas kokevat muihin oppilaisiin verrattuna enemmän kiusaamista ja yksinäisyyttä sekä muun muassa ravitsemusasioihin ja seksuaaliterveyteen liittyvää huol
• Kaikkien oppilaiden osallisuudessa on viel paljon kehitetävää
• Oppilaiden ja huoltajien mielestä etäopetusjakso sujui pääosin hyvin.Pieni osa oppilaista ja huoltajista vastasi kuitenkin etäopiskelun sujuneen huonosti.
• ALLU-testit  2. ja 4. luokan oppilaille: ulokset olivat hiukan edellistä vuotta paremmat. Tyttöjen ja poikien lukutaidon ero 4. luokalla on kuitenkin edelleen suuri
• Pisa 2018: 14 %:lla oppilaista lukutaito on peruskoulun päättövaiheessa niin heikko, että se ei riitä opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen.
• Peruskoulujen henkilöstökysely  tammikuussa 2020. Opettajat viihtyvät työssään ja työyhteisössään hyvin. Koulujen johtamisen koetaan olevan pääosin hyvää, joskin tilanne vaihtelee kouluittain ja kouluasteittain. Alakoulun opettajia kuormittaa työssä eniten muuhun kuin oppituntien pitämiseen liittyvän työn määrä.
• Rehtorikyselyn mukaan rehtorit ovat tyytyväisiä esimiehiinsä, mutta opetustoimen ja linjojen johtamiseen liittyvät tulokset olivat rehtorikyselyssä vaihtelevia. 

12.Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset

Useita uusia rehtoreita on taas valittu. Onneksi olkoon tervetuloa:

Friisilä:Eeva Lumiaro  

Jupperi:Pi Yli-Penttilä

Latokaski : Tuula Kristiina Merenheimo   

Lähderanta: Päivi Anneli Parkkinen   

Matinkylä: Anssi Iivonen   

Niipperi Riitta Kekäle  

Perkkaanpuusto: Tuomo Mikael Mäkitalo 

Kolme uutta  virka-apulaisrehtoreita on myös valittu. Onneksi olkoon tervetuloa:

Rastaala;  Mirja-Riikka Helena Kilponen

Saunalahti: Aliisa Ranta

Kilonpuisto  Kati Sippola

13. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen viranhaltijoiden sekä varhaiskasvatusjaoston päätökset

14. Englanninkielisen opetuksen valintakokeen ajankohdan siirtäminen  

Virkamiesesitys: Pidetään myöhemmin

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Lähikoulupilotti jakaa mielipiteitä. Osa 2

SAIN osaan paljon hyviä ajatuksia Facebookin keskustelypalsoilla. Kiitos kaikille.

TÄSSÄ aakkosittain ohjeita/kysymyksiä asian puimiseen.

AINEENOPETTAJAT

yhteistyö on haasteellista aineenopetuksessa.k Mist yhteissuunnitteluaika ja  ja sen korvaaminen?

ELOT

Miksi heidän toimenkuvansa on muutettu ja samalla lisätty opetusvelvollisuutta.

ERITYISOPETAJA

Miten onnistua, jos vain yksi erityisopettaja ja hänkin onollut pois marraskuusta maaliskuuhun eikä päteviä sijaisia ole?

Olisiko Espoo ensimmäinen suuri kaupunki, joka noudattaisi erityisopetuksen kelpoisuusehtoja?

3-PORTAINEN TUKI

Yleinen tuki+tehostettu tuki ei eräissä kouluissa tarkoita yhtään mitään.  Tuen kolme eri porrasta pitäisi olla selkeät ja samat koulusta/rehtorista/erityisopettajasta riippumatta.

LISÄRESUSSI

Onko tulossa?  Reilusti koulunkäynnin ohjaajia, erityisopettajia, psykologeja ja paljon pakollista koulutusta opettajille.


LUOKANOPETTAJA

Luokanopettajana en koe olevani aina tarpeeksi pätevä nykyistenkään luokkien opettamiseen. 

MENETELMÄT

Erityisen/tehostetun tuen oppilaat ovat harvoin jos koskaan samasta puusta veistetyt: Menetelmiä tarvitaan useita ja aikaa kohtaamiselle.

OPETTAJAPULA

Haastavampien alueiden kouluihin voi olla kohta mahdoton saada päteviä opettajia ainakaan pidemmäksi aikaa.

OPPIMATERIAALI

Tarvitaan oppimateriaalia, jossa on eriyttäminen huomioitu riittävän hyvin

PAPERITYÖ

Teettää tolkuttomasti työtunteja, kun oppilaalle haetaan erityistä tukea tai siihen tehdään muutoksia. 

PIENI/ISO LUOKKA

Iso luokka ei vain aina ole jokaiselle lapselle paras paikka - jotkut lapset ansaitsevat ja tarvitsevat pienemmän ryhmän ja koulutetun erityisopettajan kokoaikaisen tuen.

PILOTTI

Onko tämä oikeasti nää pilotti? Vai onko se jo määrätty?

RESURSSIT

Mikä on keskimääräinen resurssi?

RYHMÄ

Ryhmässä ei voi olla runsaasti tuettavia. Jo nyt opetusryhmissä voi joillain alueilla olla esimerkiksi kolmasosa s2-oppilaita ja tämän lisäksi tehostetun tuen oppilaita ja myös joku erityisen tuen oppilas. 

TOTETUS

Toteutus on kentällä huono ja siihen suurin syy on resurssien puute sekä koulujen epätasa-arvoinen asema. On kouluja, joissa on vain   yleisopetuksen luokkia (yhden tai kahden elan koulut). 300:lle oppilaalle  kuraattori- ja psykologiresurssia alle 1pvä/viikko. Psykologia ei keväällä ole käytössä heidän hankalan tilanteen vuoksi. Avustajat sidottu sairaille lapsille. Resurssiopettaja vaihtuu yhtä päätä. Käytännössä  Eli luokanopettaja on   yksin ja riittämätön.  Henkilökunta valmiiksi kisäväsynyttä,

 

Lähikoulupilotti jakaa mielipiteitä

ENSI keskiviikkona Espoon opetus-ja varhaiskasvatuslautakunnan listalla on tosia isoja tunteita herättäneen ns. lähikoulupilotin esittely. Lyhyesti pilotissa  on kysymys kouluille vapaaehoisesta kokeilustta, jossa eräitä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on siirrretty alueellisista erityisluokista oman alueensa  koulun yleisopetuksen luokkiin. Kyse on siis integraatiosta jopa inkluusiosta.

LAUTAKUNTA pyysi vuoden alussa kirjallista selvitystä, jossa  kuultaisiin kokeilussa mukana olleita rehtoreita, opettajia, oppilaita ja heidän vanhempiaan. Suomenkielisessä opetuksessa  otettiin haste vastaaan; tehtiinkin seurantakysely.  Samalla haastateltiin otantana - tai tarkasti ottaen  näytteenä. pilottiryhmien opettajia ja oppilaita sekä kysyttiin huoltajien mielipiteitä pilotin onnistumisesta oman lapsen näkökulmasta. Viimeisestä ryhmästä saatiin tosi vähän vastaajia. Outoa.

Väliarviointiraportissa on 7sivua.  Nostan sieltä  ja pilottikoulujen suunnitelmista tähän itselleni talteen kokousta varten minua kiinnostavia pointteja.

MIKSI?

Tarkoitus on vahvistaa hallitusti niiden oppilaiden oikeutta lähikouluun joilla on oppimisessa vaikeuksia. Kokeilu perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja opetussuunnitelman tahtotilaan.

MITEN  OPETUSTA ON KONKREETISTI PILOTISSA  JÄRJESTETTY?

Käytössä eri kouluissa on ollu mm.  näitä työkaluja:

• Arvokas-ryhmät
• Avustajapalvelut,
• Avustajien lukujärjestykset laaditaan tuen tarpeen mukaan.
• Eriyttäminen: Eri tasoisille oppilaille eriytetyt oppituntisisällöt
• Havainnollistaminen
• Istumajärjestys 
• Joustava opetusjärjestelyt ja samanaikaisopetus
• Kertaaminen, 
• Kiva 
• Kodin ja koulun vuoropuhelu kasvatustyön tukena
• Kokeiden/näyttöjen mukauttaminen
• Kollegan työn seuraaminen tai rinnalla tekeminen,
• Kouluissa on muutettu toimintatapoja mm. luokanopettaja ja erityisluokanopettaja parina
• Lasten vahvuudet kartoitus; opetuksessa lähdetään oppilaan vahvuuksista liikkeelle
• Luokanvalvojuuden tueksi ”käsikirja”
• Mikäli oppilas on tarvinnut tukevampaa ratkaisua, on  päätetty myös erityisluokkasijoituksesta.
• Miten menee -tunnit
• Monipuoliset opetusmateriaalit
• Myönteisiä kohtaamisia ja positiivista palautetta
• Oppilas, jolla on oppimisen erityisvaikeuksisa sijoiteaan oppilaiden oman alueen muiden lasten kanssa samaan luokkaan
• Oppilaskohtaiset tukivälineet
• Oppituntien palkitus
• Ryhmitellään kaikki integroidut oppilaat samalle luokalle ja hyödynneään siinä erityisluokanopettajan resurssia.
• Ryhmäytyspäivät
• Yhteisesti sovitut, yhteiset säännöt kaikissa tilanteissa ja paikoissa.
• Ys- ajalle varataan riittävästi aikaa yhteiseen keskusteluun.

OPPIVATKO  OPPILAAT PILOTISSA PAREMMIN?

Selvitystä varten vertailtiin 8. luokan matematiikan, englannin ja S1/S2-oppimäärän arvosanojen keskiarvoa. Kaikissa ryhmissä keskimääräinen keskiarvo oli pudonnut viime keväästä, mutta näin tapahtui myös EVY-luokilla-. Oppimisen kannalta ei kumpikaan opetusmuodoista ollut parempi kuin toinen. 

VOIVATKO OPPILAAT PILOTISSA PAREMMIN?

Pilottioppilaiden mielipiteitä selvitettiin otantahaastatteluna, ja otantaryhmänä - siis näytteenä- toimi integraatio-oppilaita. He kertoivat opiskelun sujuvan kaikilla hyvin ja heillä kaikilla on kavereita. Kouluun heillä oli pääasiassa mukava tulla, joskin yksi vastaajista kertoi olevansa mieluimmin kotona kuin koulussa. Oppilaat kokivat saavansa riittävästi tukea oppitunneilla ja oppilaat kertoivatkin, että he eivät keksi mitään, mitä tukea he tarvitsivat lisää koulussa. Kaikki oppilaat olivat vahvasti sitä mieltä, että haluavat opiskella mieluummin yleisopetuksen luokassa kuin erityisluokalla. Yksi oppilaista opiskeli erityisluokalla vielä 7. luokalla eikä haluaisi palata pienryhmään.

Eräs haastateltu alakoulun oppilas koki olevansa pienessä ryhmässä yksinäinen ja yksin. Isossa ryhmässä hän sai uusia ystäviä, myös rinnakkaisluokalta. 

MITEN TYYTYVÄISIÄ REHTORIT OVAT?

Rehtorit olivat kaikkein tyytyväisin henkilöstöryhmä. Ks. alla.

MITEN TYYTYVÄISIÄ OPETTAJAT OVAT?

Kyselyyn vastasi 194 henkilöä. Väittämiin saatujen vastausten keskiarvot olivat asteikolla 1-4 :

• Rehtorit 3,23
• Erityisluokanopettajat 2,97
• Laaja-alaiset  erityisopettajat  2,86
• Luokanopettajat 2,75
• Aineenopettajat  2,58   

Kysymyksen oppilaan kolmiportaisen tuen järjestämisestä lähikoulussa asteikoll 1-5 saatiin seuraava keskiarvot 

Rehtorit 3,92

Erityisluokanopettajat 3,44

Laaja-alaiset  erityisopettajat  3,41

Luokanopettajat 3,11

Aineenopettajat 2,5 

Opettajien tyytyväisyys vaihteli siis kovasti. Aineenopettajat olivat tyytymättömämpiä. Miksihän eriyisopettajat olivat opettajaryhmistä tyytyväisimpiä?

- Tämä pilotti on Espoon erityisopetuksen kimaltavin helmi. 

- Inkluusio on tätä päivää ja se pitää hyväksyä. 

- Se on iso asia, että erityisen tuen oppilas voi olla mukana yleisopetuksessa ja saada siellä tukea.

MITEN TYYTYVÄISIÄ VANHEMMAT OVAT?

Integroitujen oppilaiden huoltajat (2,96) sekä luokan muiden oppilaiden huoltajat (2,67) suhtautuivat pääosin lähikoulupilottiin myönteisesti. Ilmapiiri oppilaiden kesken luokassa on hyvä (2,88) ja oppilaiden opiskelu yleisopetuksen ryhmässä sujuu hyvin (2,46). En löytänyt raporista, oliko asteikko 1-4 vai jokin muu.

Huoltajat olivat tyytyväisiä siihen, että lapsilla on useampi aikuinen luokassa tukena ja turvana. Yksikään integraatio-oppilaan huoltaja ei toivonut lastaan pienryhmään. 

- Erään oppilaan vanhemmat kommentoivat, että ensimmäistä kertaa oppilas lähtee mielellään kouluun.

MUITA AJATUKSIA

• Aineenopettajalta ja erityisopettajalta puuttuu yhteinen suunnitteluaika. Yhteisellä suunnittelulla voitaisiin vielä parantaa opetuksen laatua.Onnistuminen vaatii erityisluokanopettajan mukanaolon ryhmässä silloin, kun erityisen tuen oppilaita on paljon. Yksin ei ryhmän opetus olisi onnistunut millään. Myöskään pelkkä ela-resurssi ei olisi ollut riittävä kaikkien et- ja tt-oppilaiden tukemiseen.  
• Ei sovi oppilaille, joilla on käyttäytymisvaikeuksia.
• Haastavaa on ollut, jos toinen opettaja on poissa, sillä sijainen ei tunne oppilaita
• Huoli on, että saavatko kaikki sitä tukea, mitä tarvitsevat ja onko asiat kirjattu oikein.
• Inkluusioluokalla soisi olevan vain erityisen tuen ja yleisen tuen oppilaita. Jos näiden lisäksi useita tehostetun tuen oppilaita, niin paletti alkaa olla liian vaativa.
• Jos yhmässä on tehostetun tuen oppilaita, joille on haettu et-päätöstä, mutta sitä päätöstä ei saatu. He jäävät ilman lisäresurssia. 
• Materiaaleja selkosuomeksi enemmän,
• Ongelma: päivät, jolloin erityisluokanopettaja puuttuu.
• Oppilashuolto ei käytännössä ole ollut mukana, koska henkilöitä on jatkuvasti puuttunut ja/tai vaihtunut.
• Tarvitaan  tietoa ja tiedon jakamisa  (koulutus); mm. Opettajien vahvan tiimityön kehittäminen ja vahvistaminen.

YHTEENVETONA selvityksen tekijät toteavat;

• Jotta onnistutaan tarvitaan oikeanlaisen asenteen löytyminen. Valitettavasti pilotissa käy ilmi, etteivät kaikki opettajat suhtaudu erilaisuuteen aina positiivisesti. Puheen tasolla erilaisuutta, tässä tapauksessa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita.
• Haasteeksi inkluusion kannalta nousi jonkin verran esiin myös koulun tilat ja henkilökunnan kelpoisuus.
• Henkilöstön yhteissuunnittelua ja työnjakoa tulee kehittää
• Koulun yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän roolia integroitujen oppilaiden oppimisen edistämisessä tulee nostaa; Toivotaan oppilashuollon asiantuntijoiden jalkautumista luokkiin.
• Nykyisillä resursseilla pystytään huolehtimaan riittävästi oppilaiden yksilöllisistä tarpeista. 
• Opettajat tarvitsevat aiempaa enemmän erityispedagogiikan taitoja ja kokemusta erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa toimimisesta.
• Resurssit eivät korvaa inkluusion mahdollistavan toimintakulttuurin merkitystä. 

  ”Koulun tasolla ihmetyttää lautakunnassa ja valtuustossa oleva hämmennys inkluusiosta. Perusopetuslaki velvoittaa järjestämän riittävän tuen oppilaan lähikouluun. Näin on jo myös tehty monessa espoolaisessa koulussa ennen lähikoulupilottiakin ja hyvin tuloksin.”

KOKO asiakohta löytyy tästä linkistä:

https://espoo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2021270-9

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Hyviä koulu-uutisia Espoosta

Muistio opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksesta 3.3.2021

Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta kokoontui vuoden  neljänteen  nyt ylimääräiseen kokoukseensa jälleen teamsillä. Lista ei ole pitkä, muttei  kokouskaan. Olimme harvinaisen yksimielisiä.

Lautakunta hyväksyivarhaiskasvatuksen käyttösuunnitelman. Tulosidonnainen palveluseteli otetaan käyttöön 1.8.2021.

Sukon osalta käyttösuunnitelmaa ei nielty ihan sellaisenaan. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta totesi, että vallitsevassa maailmanlaajuisessa koronapandemiatilanteessa opetustoimen on kurottava umpeen mittavaa oppimisen vajetta. Nyt ei ole mahdollista kohdistaa sopeutustoimia opetukseen. Koronapandemian aiheuttamat haasteet, toisen asteen maksuttomuus ja tilakustannusten nousu pakottaisivat kohdistamaan leikkauksia suoraan opetukseen.  Se ei käy.

Niinpä lautakunta esitti kaupunginhallitukselle lisätalousarviota. Suomenkieliseen perusopetukseen tarvitaan lisää 2,9 milj. euroa ja lukiokoulutukseen 700 000 euroa. Mikäli etäopetus jatkuu ja sen seurauksena syntyy säästöjä muun muassa kouluruokailusta, siivouksesta sekä kuljetuksista, lautakunta edellyttää, että syntyneet säästöt kohdistetaan täysimääräisesti vuoden 2021 aikana oppilashuollollisiin palveluihin. Lisäksi lautakunta esittää 600 000 euroa kakkosluokkalaisten iltapäiväkerhotoimintaan.

Vastoin lautakunnan syksyllä 2020 käsittelemää talousarviota, kakkosluokkalaisten iltapäiväkerhotoiminta oli rajattu ulos talousarviosta. Iltapäiväkerhotoiminnan mahdollistaminen on tärkeää pienten koululaisten turvallisen iltapäivän varmistamiseksi ja vanhemmille työssäkäynnin helpottamiseksi. 

Muilta osin lautakunta hyväksyi suomenkielisen opetuksen tulosyksikön käyttösuunnitelman vuodelle 2021. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikölle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Virkamiehet jättivät päätökseen eriävän mielipiteensä.

TOINEN kova pykälä oli  Kilon koulun väistöratkaisu. Yksimielisesti päädyttiin tällaisen malliin. Tämä  yksinkertaistus on omani.

• Syksyn kutoset  Monikko > yläkoulu    - 1  väistökoulu
• Syksyn vitoset Monikko > 6.lk Perkkaa  - 2  väistökoulua
• Syksyn  neloset Monikko >  5.lk  Monikko  > 6. lk.  Laajalahti > Kilo  - 2  väistökoulua
• Syksyn kolmoset Monikko > 4.lk Perkkaa > 5.lk  Perkkaa > Kilo - 2 väistökoulua
• Syksyn kakkoset Lintumetsä > 3.lk  Perkkaa>  4.lk  Perkkaa > Kilo - 2 väistökoulua
• Syksyn ykköset Lintumetsä > 2. lk Lintumetsä > 3.lk Laajalahti> Kilo - 2 väistökoulua

Tässä vaihtoehdossa millekään koulussa jatkavalle luokka-asteelle ei tule opetuspisteen vaihtoa sekä kesällä 2022 että kesällä 2023

Lautakunta esitti kuitenkin syvän huolensa väistöratkaisun vaikutuksista koulun ja koululaisten arjen sujuvuuteen ja velvoitti  virastoa selvittämään ja tarpeen mukaan tuomaan lautakunnan päätettäväksi uuden väistöratkaisun. Lautakunta pyysi myös  selvitystä nykyisen Kristillisen koulun (Karapellontie 11) käyttötarkoituksen jatkamisesta väistötilana. 

LISTAN ulkopuolelta nousi esiin  toisen asteen opetuksen järjestely ensi viikolta alkaen.  Eivätkö opettajat saa hoitaa etäopetusta kotoa käsin, niinkuin hallituskin toivoo. Miksi? Olimme saaneet kirjeen eräältä koululta: 

"Hyvät Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenet,

 Essissä oli tänään tieto, että opettajat tulisivat koulurakennukseen töihin, vaikka oppilaat olisivatkin etänä. Tämä tieto on pöyristyttänyt meitä työyhteisössämme. Meillä ei ole kaikille tiloja työskennellä koululla. Lisäksi osa opettajistamme kulkee julkisilla töihin, kuuluu riskiryhmään tai/ja on raskaana. Emme ymmärrä päätöstä ollenkaan. Meillä on todella hyvät ja tehokkaat etätyökäytänteet sekä yhteistyöhön opettajien kesken että opettaaksemme.

Jos teillä on valtaa vaikuttaa asiaan kokouksessanne tänään, pyydän teitä vakaasti harkitsemaan, mikä on oikeasti järkevää.”

NYT ohjeet tullaan kojaamaan niin, että ne opettajat, joille se on mahdollista, voivat opettaa etänä kotoa käsin. Kaikki eivä voi, koska mm. erityisen tuen oppilailla on oikeus lähiopeukseen. Huomenna on luvassa  asiasta uudet ohjeet.