Tradition siirron rinnalle uutta luovaa oppimista

Lastu julkaistu aikaisemmin
osoitteessa: 
https://pikkuyrittajat.fi/blogi/

Vieraskynä: 
marraskuu 9, 2018 

V ähintääkin vuodesta 1994 alkaen Suomessakin on havahduttu siihen, että perusopetuksen pedagogiikka ei saa jämähtää paikoilleen.  Yhtenä keskeisenä ajovoimana, driverina, on ollut  työelämän raju muutos. Perinteiset työelämätaidot: ahkeruus ja  kerran opitut taidot eivät enää riitä. Jo alakoululaisten haluttaisiin oppivan ns. tule-vaisuustaitoja. Opetussuunnitelmassa niitä kutsutaan laaja-alaisen osaamisen taidoiksi.

Samalla on ajauduttu mediassa melkoiseen kiistelyyn. Erityisesti vastakkain tuntuvat olevan ne, joiden mielestä koulun tärkein tehtävä on antaa vahva yleissivistys ja ne, jotka etsivät myös koulutyöhön tavoitteita tulevaisuuden työelämän tarpeista. Edellisille koulun ensisijainen tehtävä on kasvattaa sivistyneitä, hyviä ihmisiä. Jälkimmäiset ovat varmoja, että digitalisaatiosta tulee uusi normaali. Heidän tavoitteensa on oppilaiden onnistuminen elämässään ja erityisesti työelämässään. Tulevaisuudessa.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen on ottanut kiistassa sovittelevan roolin. Hänen mukaansa koululla on kaksi perustehtävää. Toinen on antaa uusille sukupolville se tietotaito ja kulttuuriperintö, joka edellisillä on ollut. Ja toinen on antaa lapsille ne taidot, joiden avulla hän kykenee kohtaamaan tulevaisuuden. Heinosen mukaan elämme aikaa, jossa tulevaisuus on entistä epävarmempi, ja siksi jälkimmäisen tehtävän painoarvo kasvaa.

Uutta luova oppiminen on tulevaisuuden oppimista

Noin 150 vuoden aikana olemme kehittäneet  kouluun  työtapoja ja tekniikoita nimenomaan tradition siirtoon.  Monet niistä ovat yhä hyvin käyttökelpoisia. Osaamme ohjata oppilaita  lukemaan tekstiä ajatuksella ja painamaan tärkeitä asioita mieleen. On edelleen asioita, jotka on opittava perinpohjin, jopa ulkoa.

Mutta nämä työtavat eivät anna riittäviä valmiuksia esim. kokonaan uuden tiedon luomiseen.  Kuinka auttaa oppilaita rakentamaan ei vain itselleen vaan aidosti uutta tietoa, yksin ja yhdessä toisten oppimiskumppanien kanssa? Näitä taitoja opeteltaessa opettajan on annettavaa tilaa oppilailden omalle toiminnalle.

Yksi jo tehokkuutensa osoittanut työtapa on lasten oma pop-up-yritystoiminta. Pikkuyrittäjät saavat harjoitella todella monia tärkeitä taitoja: keksimistä, yhdessä tekemistä, vuorovaikutusta, vastuunottoa… He oppivat tutkimalla, tekemällä ja aidoista kokemuksista. He voivat käyttää hyväkseen koulussa ja vapaa-ajalla oppimiaan perustaitoja ja omia vahvuuksiaan. Oppimisesta tulee aitojen, itselle merkityksellisten kysymysten ratkomista – toki aikuisten avulla. Oppiminen siirtyy pulpeteista ja koululuokista oikeaan elämään.

Tällaista oppimista kutsutaan myös syväoppimiseksi. Syväoppimisessa vaikuttavina lääkeaineina ovat mm. autenttisten, itselle merkityksellisten ongelmien ratkaiseminen tutkivalla otteella, itseohjautuvasti ja  yhteistoiminnallisesti.

Suomalainen koulu on kiistatta yksi maailman parhaista. Maailma muuttuu kuitenkin yhä kiihtyvällä vauhdilla ja koulun tulee rohkaistua  laajentamaan  keinovalikkoaan  arvokkaan  tradition siirtoon sopivasta pedagogiikasta   uutta luovaan oppimisen pedagogiikan suuntaan.  Mm. perusopetuksen monialaiset oppimiskokonaisuudet tarjoavat tähän hienon harjoittelualustan.


Martti Hellström