TÄNÄÄN minulla on ilo pohtia huikean innovatiivista teosta:
Toivola, Marika, Peura, Pekka ja Humaloja, Markus. (2017 ). Flipped learning. Käänteinen oppiminen. Helsinki: Edita.
EIKÄ kerta jää tähän yhteen, vaan palaan käänteiseen oppimiseen ainakin virl' toisen kerran.
Tässä ensimmäisessä lastussa hillitsen oman Hitlerini ja keskityn oikeasti ja ihan konkreettisesti ymmärtämään, millaiseen tapaan järjestää opetus toisin kuin tavallista on Toivola, Peura ja Humaloja meitä innostavat.
Toisessa, myöhemmin julkaistavassa lastussa yritän sitten taustoittaa kirjan ideoita aikaisempien innovaattoreiden kokeiluihin, psykologian ja didatiikan viisauksiin, vuoden 2014 opetusuunnitelman peruseisiin ja omaan tapaani ajatella opetusta. Konstruktivistina uskon, että vain vertaamalla uutta jo omaksumaani vanhaan, voin oikeasti oppia.
Mutta nyt mennään kirjan ehdoilla. Esitän ensin fiktiivisen opetustapahtuman jonka olen konstruoimaan tekstin pohjalta. Olen tehnyt siihen pari muutosta saatuani palautetta Marika Toivolta ja Markus Humaljoelta.
Mielelläni kuulen muiltakin, olenko ymmärtänyt käänteisen oppimisen praktiikan oikein. Sen jälkeen esitän kokoamani poiminnat opettaja ja oppilaitten pedagogisista rooleista niinkuin ne kirjan pohjalta olen ymmärtänyt Myös tämän osan suhteen kuulen mielelläni, olenko ymmärtänyt käänteisen oppimisen roolitukset oikein.
Fiktiivinen opetustapahtuma
Opettaja on ottanut luokkansa kanssa käyttöön käänteisen opetuksen idean. Alkamassa on juuri uusi oppimisjakso (joka voi koskea yhtä tai useampaa ainetta). Opettaja on aloittanut hyvissä ajoin jakson suunnittelun, koska hänen vastuullaan on nimenomaan oppimisen edellytysten organisointi. Tällä kertaa hän toteuttaa jakson yksin eikä yhdessä koulun opettajatiimin kanssa.
Opettaja on luonut ensin itselleen jaksosta kokonaiskuvan ja selkeyttänyt ja kirjannut oppimiselle tavoitteet. Hän on rakentanut oppilaille ns. oppimispolun. Se on ohjeisto, mitä jakson aikana pitää opiskella (=oppia), mitkä ovat oppimateriaalit, mitä apuvälineitä on käytössä, miten oppiminen näytetään opettajalle ja kuinka jakson aikainen oppiminen tullaan arvioimaan. Tällä kertaa oppimispolku tehdään vihkoon, ja se toimii myös oppimispäiväkirjana, johon oppilaat kirjaavat kokemuksiaan jne.
Maanantaina alkaa uusi jakso. Nyt opettajat osallistaa oppilaat mukaan suunnitteluun. He perehtyvät omissa itse muodostamissaan mutta heterogeenissa tiimeissä jakson oppimispolkuun, josta löytyy ”urakalle” kaikki tarpeellinen ohjeistus myös konkreetit minimitavoitteet. He pohtivat, kuinka vaativan tavoitetason kukin valitsee. Teksti on kirjoitettu niin että oppilaat myös ymmärtävät ne. Oppimateriaalina on tällä kertaa pari oppikirjaa, u-tube- videoita ja opettajan kehittämä peli.
Kun oppilaat ovat selailleet oppimispolkua, opettaja teettää ryhmillä erilaisia yhteisoppimista vahvistavia harjoitteita.
Säännöt kerrataan: Opettaja ei pidä lainkaan yhteisiä opetustuokioita. Opettaja luottaa oppilaisiin, kunnioittaa heidän erilaisuuttaan ja hyväksyy sen, että kaikki eivät opi samoja asioita. Opettaja ei (teoriassa) juurikaan kontrolloi läksyjä. Käytännössä hän joutuu niin tekemaan (Markus Humalojan tarkennus 7.12: " Osa oppilaista tarvitsee tukea saavuttaakseen ymmärryksen, mitä tämä vastuu on, ainakin alakoulussa. Ja toki se kehityksen mukaisesti on ihan ymmärrettävää. "). Hän ei myöskään yritä nostattaa motivaatiota lupaamalla palkintoja.
Sitten oppilaat valitsevat jaksosta opiskeltavia sisältöjä, työtapoja ja tehtäviä, joita ratkomalla asiat on tarkoitus oppia. Opettaja kiertelee, ja pysähtyy välillä keskustelemaan joidenkin tiimien kanssa. Tavoitetasoa valittaessa opettaja ohjaa joitain oppilaita syvällisempään pohdiskeluun ja oikean tyyppisten kysymysten etsimiseen. Näin hän pyrkii näin varmistamaan, että jokaisella oppilaalla on ikä- ja osaamistasoonsa peilattuna aito mahdollisuus itseohjautua ja saavuttaa onnistumisen kokemuksia.
Oppilaat tutkivat ja pohtivat asioita yksin ja yhdessä. Tiimeissä käydään keskinäistä keskustelua, jolloin uudet käsitteet selkeytyvät ja kukin ymmärtää, mitä ymmärtää ja mitä ei. Kukin tekee omaa työtään, tavoitteena ei ole yhteinen lopputuotos. Toisia saa auttaa. Uudet sähköiset välineet yhteisöllistävät oppimista; niillä tehdään mm. yhteisiä muistiinpanoja.
Kukin oppilas tekee oman tasoisiaan - jopa seuraavan luokkatason- tehtäviä itse valitsemassaan järjestyksessä, etenee omaa luontaista tahtiaan ja valvoo omaa oppimistaan. Periaatteessa oppilas saa osoittaa osaamistaan myös alueella, jossa opettaja ei osaa lähtökohtaisesti tukea tiedollisesti oppilaan oppimista.
Jos tulee ongelmia, ensisijaisesti kaverit auttavat ja jolleivat ehdi, niin opettajalta saa apua. Opettaja tukee oppilaita oikea-aikaisesti. Muutoin opettaja on taustalla.
Opettaja keskittyy (teoriassa) pääasiassa pitämään luokan oppimisympäristön sellaisena, että se tarjoaa haasteita ja virikkeitä. Hän seuraa, että ilmapii on oppimismyönteinen ja että kaikki kunnoittavat toistensa erilaisuutta kunnioittavana. Hän seuraa myäs oppilaiden tunnetiloja ja ottaa tunteet tarvittarssa puheeksi. Käytännössä muutoin alisuoriutuvat oppilaat täystyöllistävät opettajaa (Marika Toivosen täsmennys 7.12).
Oppilaat saavat liikkua luokassa, ja ilmapiiri on epämuodollinen. Uuden oppimista tapahtuu muuallakin kuin luokkatilanteessa ja luokkahuoneessa. Oppilaat saavat varsinaisten tehtävien ohessa tehdä myös omaehtosia projekteja.
Jakson aikana oppilaat neuvovat, auttavat ja opettavat toisiaan. He antavat myös rakentavaa palautetta itselleen ja toisille. Jakson aikaisen itsearvioinnin apuna voidaan käyttää myös harjoituskokeita.
Oppilaat saavat itsearvioinnin tueksi palautetta myös opettajalta niin osaamisestaan kuin itsearvioinnissa onnistumisestakin. Palauteessaan opettaja tukee yksilöllistä oppimista, itseohjautuvuutta ja oppimisen itsesäätelyn kehittymistä. Hän haluaa tukea jokaisen oppilaan terveen itsetunnon kehittymistä ja pystyvyyden tunnetta. Opettajan on vuorovaikutustilantessa hyväntahtoinen mutta myös inspiroiva.
Jakson lopuksi oppiminen arvioidaan sovitulla tavalla esim. kokeella. Näytön jälkeen opettaja tarkastelee arviointikeskusteluussa yhdessä oppilaan kanssa, miten hyvin oppimiselle asetetut tavoitteet on saavutettu. Ymmärrys siitä, miten osaminen kehittyi suhteessa tavoitteisiin sillä työmäärällä, jota oppimiseen investointiin, auttaa oppilaita asettamaan itselleen oppimstavoitteita seuraavan oppimisjakson alussa. Tässä vaiheessa opettaja voi myös ”haastaa ” oppilasta.
Opettajan ja oppilaan roolit
Opettajan uusi rooli
Opettaja EI ole malli, jota jäljitellään. Hän ei pidä yhteisiä opetustuokioita. Hän ei pyri sitouttamaan oppilaita jäljittelemään omaa toimimtaansa ja lopulta sisäistämään omaa ohjaustaan Hän ei siirrä tietoa eikä opeta koko luokkaa. Hän ei pureksi teoriaa oppilaille helposti ymmärrettäävään muotoon. Hän ei tuputa. Hän ei eriytä. Hän Ei muodosta ryhmiä. Hän ei kontrolloi oppimista siinä mielessä, onko esimerkiksi määrätyt tehtävät tai läksyt tehty. Hän ei kilpailuta. Hän ei anna palkintoja.
Käänteisessä oppimisessa opettaja on arvioija, auttaja, edistäjä, esimerkki, haastaja, harjoittaja, itsesäätelyn opettaja, kanssaoppija, laadunkehittäjä, luottaja, mahdollistaja, motivoija, oppija, organisoija, oppimisen ja oppimisprosessin ohjaaja, oppimisympäristön rakentaja, palautteen antaja, "prosessien juoksuttaja", ryhmäyttäjä, suunnittelija, toteuttaja, tukija,
Arvioija.
Opettaja antaa (edelleen) arvosanat vrt.s90 Jakson päätteeksi opettajan on yhdessä oppilaan kanssa tarkastetava, miten hyvin oppilas on saavuttanut oppimiselle asetetut tavoitteet. Ymmärrys siitä, miten osaminen kehittyi suhteessa tavoitteisiin sillä työmäärällä, jota oppimiseen investointiin, auttaa oppilaita asettamaan itselleen oppimstavoitteita seuraavan oppimisjakson alussa 95
Auttaja.
Opettajan tehtävä on jäädä taustalle ja olla apuna silloin, kun oppija apua kaipaa.
Edistäjä.
Oppimisen näkökulmasta opettajan tärkein tehtävä on edistää oppimista. Hän tietoisesti edistää oppilaiden metataitojen oppimista (Opettaja tietoisesti vaikuttaa oppilaan lähikehitys vyöhykkeen laatuun).
Esimerkki.
Opettaja on se, joka omalla toiminnallaan ja esimerkillään johtaa oppimisen lisäksi myös oppimisen edellytysten syntymistä ja säilymistä.
Haastaja.
Opettajan rooli on ohjata oppilaita syvällisempään pohdiskeluun ja oikean tyyppisten kysymysten etsimiseen.
Harjoittaja.
Oppilaita voi ohjata esim. yrittämään oppimispolun ensimmäisten tehtävien tekoa siten, että tukeutuvat ensisijaisesti omaan tiimiinsä ja pyytävät opettajalta vasta apua, jos kukaan heistä ei osaa tai ei ehdi sillä hetkellä autta.
Itsesäätelyn opettaja.
Epämuodolinen oppimisympäristö sopii hyvin suurimmalle osalle oppilaita, mutta joillekin se ei selkeästi ole paras mahdollinen. Tällaisten oppilaiden kohdalla ei ole oikein muuta mahdollisuutta kuin ottaa opettajana vastuuta heidän itsesäätelystään ja opettaa heille sitä ihan kädestä pitäen..
Kanssaoppija.
Käänteiseen oppimiseen kuuluu oleellisesti oppimisen vapaus; oppilas saa osoittaa osaamistaan myös alueella, jossa opettaja ei osaa lähtökohtaisesti tukea tiedollisestu oppilaan oppimista- mikä toisinaan johtaa siihen, että opettajasta tulee kanssaoppija oppilaan rinnalla.
Laadunkehittäjä.
Opettaja kehittää oppilaan lähikehitysvyöhykkeen laatua.
Luottaja.
Opettaja luottaa oppilaisiin.
Mahdollistaja.
Opettaja pyrkii luomaan oppimisen mahdollisuuksia.
Motivoija.
Oppilaita motivoidaan tulemaan osaksi oppivaa yhteisöä.
Oppija (Marika Toivosen lisäys 7.12)
" Opettaja on mitä suuremmassa määrin myös oppimassa. Varmaa on, että tähän kelkkaan kun hyppää, näkee ettei asiat menekään ihan niin kuin aluksi suunnitteli. Flippaaminen paljastaa ennen kaikkea alisuoriutujat ja pakottaa opettajat puuttumaan näkemäänsä. Ikävän usein kuulee, kuinka opettajat sanovat, ettei tästä tullut mitään juuri näiden alisuoriutujien vuoksi ja oli pakko palata ns. perinteiseen. Itse taas ajattelen, että niin kauan kuin minun on pakko puuttua alisuoriutumiseen enkä anna heidän vain siipeillä mukana, olen tekemässä oikeita asioita. En tarkoita, ettei voisi tehdä muuten oikeita asioita kuin flippaamalla, mutta missään nimessä opettaminen ei flippaamalla helpotu."
Oppimisen ja oppimisprosessin ohjaaja.
Onnistuneessa oppimisen ohjauksessa oleellisimmat työkalut ovat tavoite ja palaute. Ohjauskeinoja ovat mm. arvointikeskustelut. Luottamus. Kontrollin vähentäminen. Oppimispolut. Opettajan tehtävänä on ohjata oppimisprosessia sellaiseksi, että oppilaalla on ikä- ja osaamistasoonsa peilattuna aito mahdollisuus itseohjautua ja saavuttaa onnistumisen kokemuksia.
Oppimisympäristön rakentaja.
Toimiva arkkitehtuuri. Ajanmukaiset opetusvälineet. Mahdollisuus osallistua. Mutta tärkeintä ihmissuhteet. Opettaja on se, joka omalla toiminnallaan ja esimerkillään johtaa oppimisen lisäksi myös oppimisen edellytysten syntymistä ja säilymistä. Oppimismyönteinen ja oppilaiden erilaisuutta kunnioittava ilmapiiri . Esim. Vertaisarvioinnin tärkein tehtävä on tukea toisten oppimista, ei sen arvosteleminen.
Tämä oppimisympäristö on oppilaskeskeinen oppimiskulttuuri, jossa oppimista tarkastellaan yksittäisen oppilaan edellytysten kannalta, ei samana kaikille. Käänteinen oppiminen johtaa heterogeenisessa oppilasaineksessa väistämättä tilanteeseen, jossa kaikki eivät tule oppimaan kaikkea. Opettajan tehtävä on rakentaa otolliset olosuhteet oppilaan motivaation syntymiselle. Rakentaa omaehtoisuutta ja motivaatiota tukeva oppimisympäristö; epämuodollinen ilmapiiri, mahdollisuus liikkua; Monipuolinen, hyväntahtoinen mutta inspiroiva vuorovaikutus tukee sisäisen motivaation muodostumista). Turvallisuus. Hyväksyntä. Mahdollisuus lmaista itseään.
Opettaja pitää oppimisympäristöä oppimissuuntautuneena, eikä anna sen vääristyä pätemis- tai välttämissuuntautuneeksi
Organisoija.
Opettajalla suuri vastuu oppimisen edellytysten organisoinnista,
Palautteen antaja.
Oppilaat kaipaavat itsearvioinnin tueksi myös opettajalta palautetta niin osaamisestaan kuin itsearvioinnissa onnistumisestakin.
”Prosessin juoksuttaja”.
Opettajan on merkittävä rooli siinä, minkälaiseksi oppimisympäristö muodostuu ja minkälaisessa tunnetilassa oppilaat luokassa toimivat. Opettaja keskittyy oppimisen prosessiin ei lopputulokseen
”Ryhmäyttäjä”.
Opettaja ryhmien toiminnan mahdollistajana ja tukijana Peura teettää uudelle oppilasryhmälle harjoitteita, joiden tavoitteena on muodostaa keskusteluyhteyksiä ja saada heidät pohtimaan luottamukseen ja turvallisuudentunteeseen liittyviä asioita (esim. Mikä lisää/vähentää tiimin keskinäistä luottamusta) .Tärkeää saada oppilaat keskusyelemaan keskenään, perustelemaan näkemyksiään ja ohjaamaan toisiaan.
Suunnittelija.
Lukuvuosi, oppimisjakso, viikko (esim viikkourakka). Opettaja luo itselleen jaksosta kokonaisukuvan ja selkeyttää oppimisen tavoitteet. Tavoitteet kirjataan. Rakennetaan oppimispolku, joka toimii myös oppimispäiväkirjana. Oppimispolussa on ohje, mitä pitää opiskella, mitkä ovat oppimateriaalit, mitä apuvälineitä on käytössä, miten oppiminen näytetään opettajalle ja kuinka jakson aikainen oppiminen arvioidaan. Oppilaalla on oltava ohjeet pidemmälle kuin vain yhdeksi tai kahdeksi oppitunniksi kerrallaan.
Totuttaja.
Opettaja totuttaa oppilaat omaehtoiseen ja oma-aloitteseen oppimiseen sekä tukee oppilaan valinnanvapautta myös pedagogisessa mielessä.
Tukija.
Opettaja tukee yksilöllistä oppimista ja oppilaiden itseohjautuvuutta ja oppimisen itsesäätelyn kehittymistä. Opettaja tulee jokaisen oppilaan terveen itsetunnon kehittymistä. Opettaja tukee oppilaan valinnanvapautta myös pedagogisessa mielessä. Opettaja tukee oppilaiden toimijalähtöistä sitoutumista. Opettaja tukee oppilaan omaehtoista oppimista. Opettajan monipuolinen, hyväntahtoinen mutta inspiroiva vuorovaikutus tukee oppilaan sisäisen motivaation muodostumista. Opettajan monipuolinen, hyväntahtoinen mutta inspiroiva vuorovaikutus tukee oppilaan sisäisen motivaation muodostumista. Opettajan tehtävänä on oppilaan oikea-aikainen tukeminen, joka suuntautuu oppilaan lähikehityksen vyöhykkeelle.
Vapauttaja.
Opettaja vapauttaa hänet opiskelemaan omalla tasollaan.
Oppilaan uusi rooli
Oppilaalla EI ole enää turistin osaa opettajan valmiiksi suunnittelemassa maailmassa.
Oppilas on ”Oman oppimisensa omistaja”. Hän on auttaja, itse- ja vertaisarvioija, ohjaaja, opettaja (toisten), tiedon kuluttaja ja tuottaja, vastuunottaja.
Luokasta löytyy aina oppilaita, jotka auttavat mielellään toisiaan. On tärkeää
saada oppilaat ohjaamaan toisiaan. Jonkin asian oppii kunnolla vasta, kun joutuu opettamaan sen muille. Oppilaiden on otettava vastuullinen rooli oppiakseen ohjaamaan itseään ja kuuntelemaan ohjaustaan. Hänellä on valinnanvapautta sekä sisällöissä että tavoitetasossa. Vertaisarvioinnin tarkoitus ei ole auttaa opettajaa arvosanan antamisessa.
Oppilaa asettautuu itse työskentelemään omalle lähikehityksen vyöhykkeelleen. Hän etenee omaa tahtia. Hän toimii (yksin tai) ryhmässä. Hän noudattaa ryhmän sopimuksia. Hän saa hyödyntää yhteisöä ja opettajaa väylänä omaan motivoitumiseensa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti