TÄLLÄ kertaa kolme koulupoliittikkoa piti lyhyet alustukset ja yhteenvetopuheet siitä, miten pojatkin saataisiin kiinnostumaan koulusta ja oppimisesta, mutta pääosa ajasta käytiin dialogia paikalle tulleiden asiantuntijoiden ja kokemus-asiantuntijoiden kanssa ja kesken. Dialogia kiihdytettiin käyttämällä esidigitaalisen ajan äänestyskonetta (punaista, keltaista ja vihreää lappua).
SUMMAAN tähän vielä ajatuksia, joita Matinkylässä - ja myöhemmin facebookissa heitettiin.
Poikien syrjäytymisestä on aihetta olla huolissaan
Pääosa osallistujista jakoi huolen, mutta eivät kaikki. Keskustelussa esitettiin oikeastaan vain yksi vastaväite: sukupuoli ei ole keskeinen selittävä tekijä. Syrjäytyminen ei johdu siitä.
FB- jälkikeskustelussa nousi esiin neljä vastaväitettä:
- tytöistä pitää olla enemmän huolissaan kuin pojista.
"Kiinnittäisin enemmän huomiota feministinä siihen, miksi hyvin menestyvät, ahkerat tytöt loppujen lopuksi onnistuvat urallaan huonommin!"
" Ei kai kukaan ole varsinaisesti poikia vastaankaan. Tasapuolisesti molempien sukupuolten hyväksi, koska molempia tarvitaan !"- lahjakkaista pitää olla enemmän huolissaan kuin syrjäytyvistä. Lahjakkaat pitkistyvät kun edetään liian hitaasti.
" Koulussa pitkästyminen on ongelma sinänsä. Jos opettaja keskittyy hälisevien rauhoittamiseen ja heikkojen pinnalla pitämiseen, jäävät rauhalliset ja hyvin pärjäävät heitteille ja turhautuvat, kun haasteita ei ole."- ja erityisesti lahjakkaista tytöistä?
" Seuraava nosto turhautuneet tytöt. Monille koulussa on pelkästään tylsää ensimmäiset vuodet. Sen jälkeenkin koulu hoituu vasemmalla kädellä. Omaan parhaimpaansa ei ole mitään tarvetta, ei koulussa eikä työmarkkinoilla. Fiksun tytön kannattaakin lähteä Suomesta mahdollisimman nuorena. Yhä useampi niin tekeekin. Yhteiskunnalle tilanne ei ole hyvä."- onko koko tapa tarkastella ongelmia sukupuolen mukaan perusteltu? Mikä on oikea lähtäkohta: sukupuolineutraalisuus, sukupuolisensitiivisyys vai sukupuolten moninaisuus?
"Tärkeää olisi, etteivät pojat tai tytöt pääsisi liian nuorena tekemään sukupuolittuneita valintoja - esimerkiksi herkässä ryhmäpaineiässä - jotka sulkevat heiltä paljon ammatillisia mahdollisuuksia."Teema on siis herkkä. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että jo se, että pojat ovat yliedustettuina erityisluokissa ja vankiloissa, on vakava oire.
Perheet tarvitsevat tukea
Poikien (ja varmasti myös tyttöjen) syrjäytymisen estäminen pitää aloittaa paljon ennen murrosikää- jo neuvolavaiheessa. Neuvoloissa tulisi tarttua perheisiin, joista on huolta. Perheille tulisi uudelleen olla tarjolla kodinhoitoapua- ehkä jopa superNanny-tyyppistä ohjausta. Sitäkin ehdotettiin, että yläkouluun siirryttäessä neuvolatoiminta käynnistyisi uudestaan.
FB-kommenteista poimin tähän kohtaan tämän:
" Kallistaisin korvaa myös perhepoliittisille kysymyksille. Vanhemmuuden tuki - isille (myös eroperheille) tukea poikiensa kanssa toimimiselle. Ilta- ja viikonloppuaktiviteetteja lisää - mahdollisuuksia on - osaamista vähemmän. Pojat tarvitsevat poika-askareita - ja turvallista ohjausta niihin. Siinä samalla saattaisivat vähemmän osaavat isätkin innostua ... irtoamaan ruudusta!Resurssointi
Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että kouluille on turvattava riittävät resurssit (tuntikehys) tukea oppilaita, joilla on oppimisvaikeuksia. Niinikään uskottiin, että kouluun tulee tuoda mahdollisuuksia kokeilla eri harrastuksia niin, että jokainen löytää omat vahvuutensa ja intohimonsa. Nuorella tulisi olla unelma tulevaisuudesta - syy, miksi opiskella ahkerasti.
Resursseja tarvitaan myös siihen, että opettajalla on riittävästi aikaa kohdata jokainen oppilas.
Koulujen toimintakulttuuri ja pedagogiikka
Kukaan ei syyttänyt koulua syräyttäjäksi, mutta olemmeko siellä kaiken voitavamme syrjäytymisen estämiseksi.
Ihan yksimielisiä ei oltu siitä, onko koulujen toimintakulttuuri feminististä. Tarvitsevatko pojat erityistä poikatoimintaa? Eikä siitä, tarvitsevatko pojat nimenomaan miesopettajia.
Yksimielisiä oltiin siitä, että opetukseen tulisi lisätä toiminnallisuutta ja monipuolisuutta. Toimintakulttuuria tulisi kehittää yhä enemmän vahvuuksia tukevaan ja positiivisesti kannustavaan suuntaan. Opettajan kannustavat sanat voivat kantaa pitkälle.
FB-keskustelussa heitettiin tähän kommentti:
" 10v sitten koulunkäynti oli vielä hauskaa ja jännää ainakin ekaluokan jouluun, jopa kevääseen. Nyt hyvä kun päästään syyslomaan. Siitä se poikienkin alamäki lähtee. Ilman motivaatiota ei tunnetusti synny tuloksia."Olisihan se hienoa, jos koulu olisi jännää, eikö vaan. Ja monella olikin kokemuksia, että on opettajia, jotka siihen pystyvät.
Vihreiden poikien pelastamisohjelman innoittamana puhuttiin myös siitä, onko ongelma se, että pojilta hyväksytään sellainen käytös, jota tytöiltä ei hyväksytä. Vaaditaanko pojilta liian vähän?
Pitäisikö puuttua koulun rakenteeseen?
FB-keskustelussa heitettiin myös tällainen ratkaisuajatus:
" Olisiko hyvä myös tuntea ja ymmärtää perustiedot lasten omatahtisesta kehityksestä, jossa on suuria yksilöllisiä eroja, ilman että kyseessä on "ongelma". Pojat kehittyvät keskimäärin hieman hitaammin kuin tytöt, mutta myös työttöjen keskuudessa on hitaasti ja nopeasti kehittyviä. Näistä syistä tiukkoihin ikärajoihin perustuva järjestelmä tulkitsee helposti hitaan kehityksen erityistä tukea tarvitsevaksi ongelmaksi. Oma kysymyksensä on välttämättämien järjestelmärajojen sijoittaminen. Miksi emme yhdistä varhaiskasvatusta, esiopetusta ja alkuopetusta saumattomaksi kokonaisuudeksi keskilapsuuteen saakka ja seuraava kokonaisuus ylittäisi jatkuvana murrosiän. Näiden kokonaisuuksien sisällä tuettaisiin lasten omatahtista yhdessä oppimista ilman tiukkoja kronologiseen ikään perustuvia rajoja. Oma kysymyksensä on lapsille ominaisen toiminnan kehittäminen puheen kuuntelemisen rinnalle. Tutkimukseen ja koeteltuun kokemukseen perustuva yhteinen kasvatusosaaminen takaisiin kehiin!"Nuorille oma valmentaja
Yleisöstä ehdotettiin myös keinoksi, että apua tarvitseville nuorille koulutettaisiin henkilökohtaisia valmentajia.
Sotesotkusta iso huoli
Myös sote-uudistus herätti tunteita. Erityisesti oltiin huolissaan kouluterveydenhoitajien katoamisesta maakuntiin. Terkkarit ovat usein olleet aivan avainhenkilöitä syrjäytymisvaaran tunnistajina.
Kiitos
...kaikille mukana olleille hienoista ajatuksista! Ja kiitos kiitoksista, joita myös tilaisuus sai
" Kiitos, oli hyvä meninki ja annoitte tärkeää tilaa yleisön ajatuksille! Hyvin veditte kaikki!
Olen niin tyytyväinen - kaikki ovat poikien puolella näissä vaaleissa, joten varmasti jotakin tehdäänkin ihan konkreettisesti. huomiseksi olisi tarvetta välituntiliikuttajalle ( muu kuin minä ), poikien kanssa salissa pelaamaan. Terveiset arjesta. . )
...Pidetäänpäs vaalien jälkeenkin huolta, että saavat kaikki lapset hyvät mahdollisuudet oppia perusasiat turvallisissa oppimisympäristöissä.
Suuresti arrvostan sitoutumattomana ihmisenä, että näin yhdessä yli puoluerajojen tartutaan tärkeään aiheeseen. Kiitos!
Tänään etsimässä kadonneita poikia. Kiitos upeille panelisteille Sanna, Inka ja Martti. Hyviä eväitä löydettiin ja tulipahan tutustustuttua Ison Omenan "kirjastoon" joka onkin paljon muuta. mm. siellä voi harrastaa vaikka ompelukoneella ajamista. "
Linkki TAUSTAMATERIAALIIN: http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2017/03/kadonneet-pojat.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti