Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

lauantaina, syyskuuta 06, 2014

Oppilaan tuen järjestelyt Lappeenrannassa

UUSI oppilashuoltolaki, joka astui voimaan  elokuun alusta ja vuonna 2011 käyttöön otettu kolmiportaisen tuen malli ovat saaneet monen rehtorin hiukset harmaantumaan.

Lappeenrannassa on Mari Routtin johdolla tehty hienoa työtä. Kaupungin sivuilta löytyy huoltajille tarkoitettu opas pdf-versiona. Tässä linkki: http://lappeenranta.smartpage.fi/fi/lapsen-ja-nuoren-tukeminen/  Siinä on selkeästi avattu tuon kaupungin käytäntöjä. Respect!

POIMIN tähän blogilastuun muistiin otteita mainiosta kuvauksesta hieman itselleni istuvammaksi jäsennellen, lyhennellen ja kommentoiden.

Näin Lappeenrannassa

" Esi- ja perusopetuksen aikana lapselle ja nuorelle järjestetään pedagogista tukea perusopetuslain mukaisesti ja muuta tukea muun muassa 1.8.2014 voimaan tulleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti." ja toki myös opetussuunnitelmassa tehtyjen täsmennysten mukaan.

"Perusopetuslain mukaisesti järjestetty tuki tarkoittaa niin sanottua kolmiportaista tukea. Lapset ja nuoret voivat kulkea koulupolkua joustavasti yleisen, tehostetun tai erityisen tuen kaistoilla."

Kuinka  lapsen tuen tarve havaitaan?

 Lappeenrannassa toimitaan  näin:
  • vanhemmat havainnoivat lapsensa koulunkäynnin sujumista.
  • koulun väki  tarkkailee oppilaan tuen tarvetta ja riittävyyttä  jatkuvasti.
  • Koulupolku sisältää myös erilaisia kouluterveydenhuollon pysäkkejä jolloin tarkastellaan sekä koko ikäluokan että erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden tilannetta ja tarvittavia jatkotoimenpi- teitä. Lappeenrannassa trveydenhoitajan terveystarkastukset ovat esiopetuksessa ja vuosiluokilla: 2.,3.,4.,6.,7.ja 9. Laajennetut terveystarkastukset pidetään vuosiluokilla 1., 5. ja 8.
Millaisilla keinoilla lapsia voidaan tukea?

Tukea on siis kolmentasoista. Osa tukikeinoista on samoja tuen eri tasoilla, vain intensiteetti vaihtelee. Käytettävissä on pedagogisia, oppimisympäristöön liittyviä, oppilashuollollisia ja muita tukijärjestelyjä.

Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muotoja ovat muun muassa (eriyttäminen), tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, koulunkäyntiavustajapalvelut ja koko- tai osa-aikainen opiskelu pienessä opetusryhmässä sekä yhteistyö oppilashuollon kanssa.

Erityinen tuki aloitetaan niille oppilaille, jotka hyötyvät a) erityisluokalla opiskelusta tai b) joiden opinto-ohjelmaa on tarpeen muuttaa yksilöllistämällä (pienentämällä) oppiaineiden oppimääriä tai vapauttamalla kokonaan jonkin oppiaineen opiskelusta. 

Mikäli oppilas saa kolmiportaista tukea psyykkisistä syistä, voidaan kolmiportaisen tuen puitteissa järjestää pedagogista ja oppimisympäristöihin liittyvää tukea. 

Mikäli oppilas tarvitsee muuta tukea (esim. kuraattorin, psykologin tai lääkärin palveluita) käynnistetään yksilökohtaisen oppilashuollon prosessi. Oppilailla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon, johon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut.

Lappeenrannassa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri vastaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti järjestettävästä yksilökohtaisen oppilashuollon tarpeen arvioinnista, suunnittelusta ja toteutuksesta. Opetushenkilöstö osallistuu tähän rajatusti.

Millaisella prosessilla tuki oppilaalle järjestetään?

Lappeenrannassa prosessi etenee näin (ks. myös lastun yläkuva), jos yleinen, ilman erittyisiä suunnitelmia annettu  tuki ei riitä (toki myös yleisen tuen oppilaalle voi laatia suunnitelman)
  • Huoli syntyy  
  • Huoli otetaan puheeksi (Huom. aina kun on huolta, huoltajan tulee olla ensimmäinen, joka kuulee siitä. MH)  
  • Konsultoidaan erityisopettajaa (onko tarvetta pedagogiseen arvioon, jos on)  
  • Viedään moniammatilliseen käsittelyyn, jossa käydään läpi opettajien vastuulla oleva pedagoginen arvio )  
  • Rehtori tekee päätöksen tehostetusta tuesta  
  • Opettajat laativat oppimissuunnitelman  
  • Oppilaalle annetaan tukea; jos tuki auttaa  
  • Rehtori tekee päättämispäätöksen. Mutta jollei tehostettu tuki riitä  
  • Opettajat tekevät pedagogisen selvityksen  
  • Se viedään moniammatilliseen käsittelyyn  
  • Lappeenrannassa opetuksen järjestäjä tekee tässä vaiheessa arvion tarvittavasta tuesta Kyllä/ei. Jos Kyllä  
  • Huoltajaa kuullaan (suostuu/ei suostu). Jollei suostu tilanne on kinkkinen. Jos suostuu 
  • Rehtori tekee päätöksen erityisestä tuesta (antamispaikka, mahdollinen yksilöllistäminen) 
  • Opettajat laativat HOJKSIN päätöksen pohjalta  
  • seurataan (jatketaan, lopetetaan, siirretään tehostettuun tukeen, muutetaan 
  • aina jos muutos viedään  moniammatilliseen käsittelyyn  
  • opetuksen järjestäjän arvio 
  • Huoltajan kuuleminen 
  • rehtorin päätös.
JOS oppilas tarvitsee oppilashuollon tukea, prosessi etenee näin:
  • Huoli nousee
  • Opettaja ottaa asian ensin puheeksi oppilaan kanssa,
  • sen jälkeen asia pyritään aina jakamaan huoltajien kanssa (oppilaan huoltumus tai tilanteen vaatimus). 
  • Tarpeen vaatiessa oppilaalle tarjotaan mahdollisuutta tavata koululla työskentelevää kuraattoria tai psykologia (ns. psykososiaaliset teemat), tai terveyteen liittyvissä asioissa kou- luterveydenhoitajaa, jonka kautta saa kontaktin koululääkäriin.
  • Monisäikeisimmissä pulmissa voidaan oppilaan ja huoltajan suostumuksella kutsua koolle monialainen yksilökohtaisen oppilashuollon asiantuntijaryhmä, joka kartoittaa tilanteen ja etsii siihen ratkaisuja. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan asian käsittelyyn kutsua opiskeluhuollon ulkopuolisia asiantuntijatahoja tai opiskelijan läheisiä.
  • Asiantuntijaryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön, joka vastaa prosessin etenemisestä ja lain vaatimista kirjaamisista opiskeluhuollon kertomukseen. Ryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa muilta asiantuntijoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1992) 12§ sallimissa puitteissa
  • Kukin ryhmän jäsen kirjaa omalta osaltaan aikajärjestyksessä kertomukseen.
  • Kun kyseisen huolen käsittely on saatu päätökseen, suljetaan käsittelyssä mukana olleiden henkilöiden käyttöoikeudet mainittuun 

Kuka tekee päätöksen siitä, mitä tukea oppilas saa?

Yleinen tuki: opettajan pedagoginen päätös.

Tehostettu tuki: rehtorin päätös. Kyseessä on pedagoginen päätös. Päätöksen pohjaksi riittää usein koulun tason lausunnut ja tutkimukset.(MH)

Erityinen tuki: Espoossa vastuualuepäällkön päätös Lappeenrannassa opetuksen järjestäjä esittää arvion, ja rehtori tekee päätöksen. Kyseessä on hallinnollinen päätös, josta voi myös valittaa. Päätös . edellyttää usein tutkimuksia.

Yksilöllisen oppilashuoltoon kuuluva tuki: Oppilashuollon henkilöstö tekee päätöksen oppilaan suostumuksen pohjalta (MH)

Kuinka päätetyn tuen vaikuttavuutta seurataan?

Muutoksia tukeen tehdään tarpeen mukaan ja päätökset tehdään aina yhdessä lapsen/nuoren ja huoltajien kanssa.

Oppimissuunnitelmaa arvioidaan. Tehostetun tuen oppimissuunnitema  tarkistetaan aina tarvittaessa oppilaan tarpeiden mukaiseksi, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa.

Kaikkien erityistä tukea saavien oppilaiden tuen tarve arvioidaan 2. luokan keväällä.  Hänelle tehdään tuolloin pedagoginen selvitys, jonka perusteella arvioidaan onko erityistä tukea tarpeen jatkaa.

Kaikkien erityistä tukea saavien oppilaiden tuen tarve arvioidaan samaan tapaan myös 6. luokan keväällä. Heille tehdään pedagogiset selvitykset ja niiden perusteella arvioidaan, onko tukea tarpeen jatkaa ja mikä olisi oppilaalle paras koulupaikka. Mikäli oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, hän siirtyy tehostetun tuen piiriin. Jos erityisen tuen päätöstä muutetaan, oppilaan huoltajille varataan mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa.

Jos tarvetta ei ole, erityisen tuen lopettamisesta tehdään päätös. Ennen päätöksen tekoa huoltajille varataan mahdollisuus tulla kuulluksi.

Lappeenrannassa 9. luokalla erityisluokilla opiskelevien oppilaiden ammatin ja jatko- koulutuspaikan valintaa valmistellaan huolellisesti. Erityisluokkaaiset käyvät tutustumassa ammattikoulun eri opintolinjoihin ja erilaisiin työpaikkoihin.  Erityisen tuen piirissä olevat oppilaat voivat hakea ammatillisen koulutukseen niin sanotun harkintaan perustuvan haun kautta. Ammattikoulu täyttää osan oppilaspaikoista harkintaan perustuvan haun kautta hakevilla opiskelijoilla, joiden oppilasvalinnat valmistellaan yksilöllisesti.

Elokuun alussa pidetään niin sanottu jälkiohjauspalaveri, jossa opinto-ohjaajat ja erityisluokanopettajat antavat ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneiden oppilaiden yhteystiedot niin sanotulle ”kopparille”, joka huolehtii oppilaiden ohjauksesta erilaisten palveluiden piiriin.

Millaisia asiakirjoja syntyy, ja miten ne laaditaan?

Asiakirjat tehdään useissa paikoissa suoraan Wilmaan, jolloin niitä voi kommentoida sähköisesti.

Yleinen tuki
Yleisen tuen vaiheessa voidaan laatia  oppimissuunnitelma. Halutessaan opettaja laatii sellaisen.  Oppimissuunnitelma perustuu opetussuunnitelmaan. Sen laatimisesta on hyötyö; se lisää opettajan oppiaantuntemusta. Koska huoltajaotetaan suunnitteluun mukaan,  huoltaja saa suunnitelmasta itselleen tietoa lapsen koulunkäynnistä  ja voi siten paremmin tukea lastaan. Kun lapsi otetaan mukaan, hän sitoutuu paremmin koulutyöhön.

Tehostettu tuki
Tehostetun tuen vaiheessa tehdään kaksi asiakirjaa:  pedagoginen arvio ja henkilökohtanen oppimissuunnitelma (HOPS). Molempien laatiminen on oppilaan opettajan/opettajien vastuulla. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Tarpeiden selvittämisen, tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on erittäin tärkeää.

Oppimissuunnitelman laatimiseen osallistuvat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, sekä tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa kun siirrytään perusopetuksen ylemmille luokille. Oppimissuunnitelma laaditaan, kun rehtori on tehnyt tehostetun tuen päätöksen.

Erityinen tuki
Erityisen tuen vaiheessa laaditan kaksi asiakirjaa:   Pedagoginen selvitys ja HOJKS.  Pedagogisen selvityksen laatimista varten (koulun rehtori tai) opettaja hankkii selvityksen  oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta oppilaan oppimisen etenemisestä ja  moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta.  Huoltajat ovat mukana pedagogisen selvityksen tekemisessä. Tämän asiakirjan kokoaminen on luokanopettajan tai luokanvalvojan vastuulla (MH).

Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelussa hankitaan tarvittaessa muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys.

Henkilökohtainen opetuksen järjestämissuunnitelma (HOJKS). Oppilaan opettajat laativat suunnitelman erityisen tuen päätöksen jälkeen yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Suunnitelmaa arvioidaan. Se tarkistetaan aina tarvittaessa oppilaan tarpeiden mukaiseksi, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa.

Mitä opetuksenjärjestäjän tulisi  minusta tehdä?

Opetuksen järjestäjän tulisi
- päivittää johtosäännöt/ohjesäännöt niin, että ne vastaavat muuttunutta lainsäääntöä. Kenellä on toimivalta mihinkin päätökseen. Espoo on ymmärtääkseni tämän tehnyt.
- kirkastaa tukeen liittyvät prosessit niin, että ne ymmärretään.
- laatia asiakirjapohjat
- sopia kenellä on vastuu mistäkin asiakirjasta
- luoda oppilashuollon ohjausryhmä ja nimittää siihe  jäsenet (yhdessä sosterin kanssa)
- ratkaista, miten oppilashuollon rekisteriä pidetään ja luoda pelisäännöt, keillä ja miten on pääsy näihin  tietoihin.
- ratkaista, miten käyttöoikeudet sähköisiin järjestelmiin annetaan, rajataan ja perutaan
- ratkaista kuinka koulun oppilashuoltoryhmä konkreetisti kokoontuu ja missä kokoonpanoissa. Yksi malli on, että nimitetään vanhaa oppilashuoltoryhmää esim. MAKiksi (moniammatillinen käsittely). Tämä ryhmä vastaisi yleisestä oppilashuollosta mutta myös yksittäisen oppilaiden pedagogisesta tuesta (kolmiportainen tuki).  Minusta rehtorin olisi monesta syystä olla läsnä tässä ryhmässä.

Mitä koulun tasolla minusta tulisi tehdä?

Koulun tasolla tulisi
- perehdyttää kaikki lakimuutoksiin
- luoda toimivat käytänteet sekä tuen antamiseen että prosesseihin
- miettiä konkreetisti, missä eri muisioita ja asiakirjoja säilytetään
- toimia sovitulla tavalla mm. asiakirjojen päivittämisen osalta.
-  ratkaista, kuinka varmistetaan, että oppilaan ja huoltajan oikeus rajata yksilökohtaisen oppilashuollon prosessiin osallistuvia toimijoita toteutuu lain edellyttämällä tavalla.


3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ja tuon sekasotkun (aiempikin oli ihan sitä ihan samaa ) jälkeen työnantaja, ja joskus esimies-rehtorikin, ihmettelee onkohan nyt opettajan työasenteessa jotakin vikaa, jos se ei hihku päästessään naputtamaan tukisuunnitelma-jargonia tietokoneelle eli tyhjyyteen ei-ketään varten. Todellisuus tapahtuu kuitenkin suunnitelmallisesti ilman noita tiedostoon tallennettuja ykkösiä ja nolliakin. Ope kantaa vastuunsa.

Vähänkin pidemmän perspektiivin omaavalle opettajalle tulee kerettiläisesti mieleen, että parjättiin sitä "ennen vanhaan" ilman kuraattoreita, psykologeja, oppilashuoltoryhmääkin ( vaikka nyt ei oikeasti pärjätä), puhumattakaan tästä oikeus- ja tunneälyä loukkaavasta näennäisraportoinnista ja ylöskirjaamisesta for nothing.

En tiedä tajuaako opetushallinnossa kukaan missä mennään. Todellisuuden näkemisen laatuero on niin suuri, että siitä on, saksalaista filosofia lainaten, vaiettava mistä ei voi puhua. Kun opettaja ottaa asian itse esiin esim. niin sanotussa koulutustilaisuudessa, nousee opetusbyron kulmille outo ilme ja ryppy: "Mistä toi nyt oikein puhuu, haluaa vissiin päästä helpommalla vaan itse.." Kaksi ufoa tunnustelee siinä toistaan. Molemmat puhuvat lapsen edusta. Toinen tarkoittaa sitä teoriassa.

Korjausliike-ehdotus todellisuusvajeeseen: rehtoreille 5 opetusvelvollisuustuntia kouluissaan ja kerran viidessä vuodessa ryhmänohjaajan velvollisuus, kuntien opetusbyroille kuukauden opettajan sijaisuus kerran kolmessa vuodessa, valtion opetusbyroille kolmen kuukauden sijaisuus kerran kolmessa vuodessa, opetusalan kouluttajille samoin, opetusalan tutkijoille joka kolmas vuosi kentällä. Ja kaikki tuo kaikkine velvollisuuksineen. Näin tulisi todellista tuntumaa yhteiseen asiaan ja saataisiin (ehkä) päteviä sijaisiakin. Yli 20 vuoden kokemuksen aikana olen nähnyt vain yhden ( TH) tutkijan open töissä kouluissa. Hatun nosto. Muut voisitte ihan hyvin seurata.

t. ainoa kommentoijako taas, eli uskollinen lukijasi

Anonyymi kirjoitti...

Hieno korjausliike-ehdotus! Työmäärä on rajaton, nimenomaan ei-ketään varten...

Anonyymi kirjoitti...

Mielenkiintoista tekstiä niin Hellströmiltä kuin kommentoijaltakin!